Kirjoittaja:

KD Nuoret

Kannanotto

Fidesz-partiets plats finns inte i EPP – EU:s värderingar är inte till salu

KD Unga kräver att EPP slänger ut Fidesz-partiet. Fidesz, som har makten i Ungern, har upprepade gånger brutit mot den Europeiska unionens grundvärderingar. Ungern, precis som alla andra medlemsländer i unionen, har bundit sig vid dessa grundvärderingar då de anslutit sig till EU. EPP, den största partigrupperingen i Europaparlamentet, bör visa att Fidesz-partiets verksamhet inte är godkännbar.

I Ungern har landets rättsväsendes oberoende försvagats, den akademiska friheten och pressfriheten har begränsats och minoriteters rättigheter har försämrats. Dessutom har landet, styrt av Fidesz, varit under EU:s uppsyn gällande missbruk av offentliga medel och omänsklig behandling av asylsökande. Även om den ungerska regeringen ofta pekar skyllande mot unionen gynnas landet i verkligheten betydligt av att tillhöra unionen, eftersom Ungern är ett av de länder som får mest stöd ur unionens sammanhållningsfond.

EPP ska sparka ut Fidesz-partiet om de inte går med på att ändra sina tillvägagångssätt. EPP ska visa att EU:s värderingar inte är till salu.

KD Unga är ursprunglig medlem i EPP:s ungdomsorganisation YEPP. Kristdemokraterna i Finland godkändes som full medlem i EPP förra våren. EPP samlar de kristdemokratiska partierna och centern-högerpartierna från hela Europa. 

För mera information vänligen kontakta:

Annika Lyytikäinen
2. vice ordförande, KD Unga
050 465 3361
annikalyytikainen@hotmail.com

Kannanotto

Fidesz-puolueen paikka ei ole EPP:ssä – EU:n arvot eivät ole kaupan

KD Nuorten vuosikokouksen julkilausuma

KD Nuoret vaatii Fidesz-puolueen erottamista EPP:stä. Unkarissa valtaa pitävä Fidesz-puolue rikkoo
toistuvasti Euroopan unionin perusarvoja. Unkari, kuten kaikki muut unionin jäsenmaat, ovat sitoutuneet
näihin arvoihin liittyessään EU:n jäseneksi. Euroopan parlamentin suurimman puolueryhmittymän EPP:n
tulee osoittaa, ettei Fideszin toiminta ole hyväksyttävää.

Unkarissa on Fideszin johdolla muun muassa heikennetty maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta,
rajoitettu akateemista- ja lehdistönvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia. Sen lisäksi maa on ollut EU:n
syynissä varojen väärinkäytöstä ja turvapaikanhakijoiden epäinhimillisestä kohtelusta. Vaikka Unkarin
hallituksen syyttävä sormi osoittaa useasti unionin suuntaan, maa hyötyy tosiasiassa merkittävästi unioniin
kuulumisesta, sillä se on yksi niistä jäsenmaista, jotka saavat eniten EU:n koheesiovaroja.

EPP:n tulee osoittaa Fidesz-puolueella ovea, mikäli se ei suostu muuttamaan toimintatapojaan. EPP:n on näytettävä, että EU:n arvot eivät ole kaupan.

KD Nuoret on EPP:n nuorisojärjestön YEPP:n perustajajäsen. Suomen Kristillisdemokraatit hyväksyttiin EPP:n
täysjäseneksi viime keväänä. EPP kokoaa alleen kristillisdemokraattiset ja keskusta-oikeistolaiset puolueet
ympäri Eurooppaa.

Lisätiedot:

Elsi Ranta
varapuheenjohtaja, KD Nuoret
+358 50 3101 347
elsi.ranta@kdnuoret.fi

Uutiset

Vuosikokous äänesti uusista varapuheenjohtajista

KD Nuorten vuosikokous järjestettiin tänä vuonna Tampereen Sokos Hotel Tornissa 24.-25. marraskuuta. Vuosikokous valitsi järjestölle kaksi varapuheenjohtajaa sekä uusia jäseniä hallitukseen. 1. Varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle valittiin valtio-opin maisteriopiskelija sekä eduskuntaryhmän avustaja, vihtiläinen Elsi Ranta (24). Uudeksi 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Kouvolasta lähtöisin oleva, 23-vuotias Annika Lyytikäinen. Lyytikäinen viimeistelee kansanmusiikin opintojaan sekä opiskelee kauppatieteitä Svenska Handelshögskolanissa (Hankenissa). Varapuheenjohtajanvaalissa oli ehdolla myös joensuulainen Roosa Kauppinen, joka ei tullut valituksi.

Hallitukseen valittiin jatkokaudelle Jyri Soria sekä Henriikka Kokkonen. Uusina hallitukseen valittiin Roosa Kauppinen sekä Heikki-Jaakko Nevalainen. Varajäseniksi äänestettiin Nelli-Maria Sarasmaa, Janette Sandberg, Elina-Maarit Kinnunen sekä Petri Silvo.

Puheenjohtajana 2019 jatkaa Aleksi Sarasmaa sekä hallituksen jäseninä Taisto Laato, Ester Laato, Essi Vallbacka ja Janne Bröijer.

 

Blogit

Pääsykoeuudistus haastaa korkeakouluhakijat uudella tavalla

Vuonna 2018 käyttöön otettava korkeakoulujen pääsykoeuudistus haastaa korkeakouluihin opiskelemaan hakijat uudella tavalla. Siinä, missä aiemmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on painotettu pääsykokeen merkitystä ylioppilastodistuksen lisäksi, tullaan uudistuksen myötä tekemään todistusvalinnasta ensisijainen sisäänpääsyväylä. Uudistus koskee korkeakouluhakuja lukuun ottamatta taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun asiointitulkin sekä viittomakielen tulkin koulutusta. Uudistuksen toivotaan tuovan niin säästöjä kuin nopeuttavan hakijoiden sisäänpääsyä.

Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta myös paljon vaaran paikkoja. Painotuksen siirtäminen ylioppilastodistuspohjalle tuo kuitenkin haasteita, paineita ja stressiä lukiossa opiskeleville nuorille ja sieltä valmistuneille. Pitäisi osata valita jatkoa ajatellen oikeat luettavat aineet, kirjoittaa ne ja saada niistä mahdollisimman hyvät arvosanat. Jos aiemmin kilpailu on ollut kovaa pääsykoerintamalla, saattaa se uudistuksen myötä siirtyä jo lukiovaiheeseen. Tähän saakka hakija on voinut kompensoida huonompaa opiskelumenestystä ahkeralla pääsykoevalmentautumisella ja päästä silti päästä sisään. Uudistuksen myötä herääkin kysymys siitä, että näemmekö tulevaisuudessa korkeakouluihin hakevia, joiden välivuodet aiheutuvat ylioppilastodistuksen arvosanojen korotusyrityksistä tai kokonaan uuden aineen kirjoittamisesta unelma-alan vaihduttua?

Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisen valmentautumisen tarvetta pääsykokeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääsykokeista halutaan päästä alasta riippuen joko kokonaan eroon tai muuttaa pääsykoetta siten, että siihen valmentautuminen ei edellytä pitkää valmistautumista tai valmennuskursseja. Valmennuskursseja hyödyntää tällä hetkellä moni hakija, sillä Eurostudent VI-selvityksen mukaan valmennuskursseja käytti hakuaikanaan ammattikorkeakouluopiskelijoista joka kahdeksas ja yliopisto-opiskelijoista puolestaan peräti joka neljäs. Valmennuskursseista tuskin päästään eroon täysin, sillä ne todennäköisemmin painottuvat jatkossa entistä enemmän myös ylioppilaskirjoituksiin pääsykokeiden lisäksi. Yhtenä vaihtoehtona olisikin lukioiden tarjoamat edullisemmat lisäpreppauskurssit kirjoituksia varten.

Ammatinvalinta on yksi nuorten sekä myös aikuisten elämän tärkeimmistä valinnoista tulevaisuuden kannalta. Uudistuksessa on paljon hyviä puolia, mutta erityistä huomiota tulisikin kiinnittää sen haasteisiin, kuten siihen, että ylioppilaskirjoitukset eivät liikaa rajoita mahdollisuuksia päästä opiskelemaan mieluisalle alalle, vaikka ylioppilaskirjoitukset eivät olisikaan menneet halutulla tavalla. Jos tällaiset haasteet saadaan huomioitua uudistuksessa myös muilla muutoksilla, kuten arvosanan korotusmahdollisuuksien kasvattamisella, on uudistus palvellut tavoitettaan.

Minna Rajala
Tietojärjestelmätieteiden opiskelija

Blogit Muu

Siniristilippu, rauha ja rehellisyys

Satavuotias Suomi elää rajojen siirtämisen aikaa. Toisen maailmansodan aikana Venäjä koetti siirtää Suomen rajoja. Tätä Suomi vastusti ankarasti ja sisulla. Nyt vuonna 2017 Suomi siirtää itse omia rajojaan. Luovumme vapaaehtoisesti niistä asioista, joita sodissa taistelleet esi-isämme puolustivat. Koulujen kristillinen kasvatus ruokarukouksineen on lähes poistettu. Kirkkojen ristejä on poistettu. Avioliittolaki on murrettu. Auktoriteettien kunnioitus on vähentynyt.

Sananlaskujen kirja sanoo: ”Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.” (SNL 22:28). Rajat on tehty suojaamaan jotain hyvää, jotain arvokasta. Tehdessämme uudistuksia meidän tulisi arvioida olemmeko siirtämässä esi-isiemme asettamia rajoja. Vanha, turhalta näyttävä raja voi olla yllättävän merkittävä hyvinvointimme kannalta. Suomi purkaa vanhoja rajoja ja pyrkii näin parempaan hyvinvointiin, mutta siitä huolimatta, ja minä väitän, että sen takia, Suomen hyvinvointi on huonontunut.

Mitä Suomella on vielä jäljellä? Rehellisyys. Helsingillä on ykkössija kansalaisten rehellisyyttä mittaavassa kansainvälisessä Lost Wallet -testissä (https://www.rd.com/culture/most-honest-cities-lost-wallet-test/). Poliisi, johon voi luottaa. Puhdas luonto. Rauha ja turvallisuus, joita tosin Turun terroristi koetti jo horjuttaa. Siniristilippu. Kirjoittaessani tätä tekstiä, taloyhtiömme lipputanko kilkattaa syysmyrskyssä. Tiedän, että tulevana Suomen sadantena itsenäisyyspäivänä siihen vielä nostetaan siniristilippu. Talvi- ja jatkosodassa taistelleilta suomalaisilta löytyi sisua edellä mainittujen asioiden puolustamiseen. Löytyykö sitä vielä meiltä?

Siinä missä Suomen rajoja puolustettiin sota-aikana tykkien tulella, niiden puolustaminen tapahtuu nyt sanalla. Kuten sodassa, niin myös nyt on tärkeää arvioida mitä kohtaa puolustetaan, milloin ja mihin suuntaan. Asioiden kurjuudesta valittaminen omassa sisäpiirissä ei ole puolustamista. Se on vähän sama kuin istuisi väestönsuojassa masentamassa toisia. Jos haluamme puolustaa meille tärkeitä asioita, meidän on astuttava ulos puhumaan. Eturintaman puhujien lisäksi tarvetta on nykyajan lotille, jotka aikoinaan rohkaisivat loukkaantuneita mutta myös mediakentän kirjureille ja rukoilijoille.

 

Aino Samela

Helsingin KD Nuorten pj

aino.samela@gmail.com

Uutiset

KD Nuorten aloite EU:n paremmasta saattohoidosta hyväksyttiin Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestön kokouksessa

KD Nuorten esittämä aloite koskien saattohoitoa hyväksyttiin viikonloppuna YEPP:n kokouksessa Belgradissa.

Aloitteesta vaaditaan määrätietoisesti, että Euroopan unionin jäsenvaltiot tehostavat sekä kehittävät saattohoitopalvelujaan. EU:n tutkimuskomissaaria pyydetään ottamaan asia työlistalle ja tehostamaan sekä tukemaan Euroopan laajuista tutkimustyötä palliatiivisen lääketieteen suhteen.

Aloitteessa todetaan, että etenkin ikäihmiset voivat olla henkisen paineen alla vapaaehtoisen eutanasian laillistuttua, sillä he voivat kokea olevansa taakka perheelleen.

Juha Richter, joka edusti KD Nuoria ja Suomea YEPP:n kokouksessa Belgradissa:

”Saattohoidon tehokkuus on kehittynyt viime vuosina suurta vauhtia. Kaikkialla Eurooppaa saattohoitopalvelut eivät ole kuitenkaan vielä saatavilla, myös Suomessa on asian suhteen vielä kehittämisen varaa. Mahdollisuus vapaaehtoiseen eutanasiaan toisi suuria eettisiä ongelmia mukanaan.”

Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestö (YEPP) on Euroopan suurin nuorisojärjestö. Suomesta KD Nuorten lisäksi myös Kokoomusnuoret ovat YEPP:n jäsenjärjestö.

 

Lisätiedot:

Juha Richter
juha.richter@gmx.eu
+358 466 417 314

Jiska Gröhn
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 456 309 425
puheenjohtaja@kdnuoret.fi

Uutiset

KD Nuoret: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on luovuttava

KD Nuorten kannanotto 27.10.2017

Kuluvan vuoden aikana ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden lakkauttamista on vaadittu useilta eri tahoilta. KD Nuoret on ottanut kantaa pakkojäsenyyden ongelmallisuuteen jo vuonna 2011 ja haluaa taas nostaa näkemyksensä esiin osana käytävää keskustelua.

Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin. Erityisen ongelmallisena KD Nuoret näkee sen, että ylioppilaskunnat ovat ottaneet kantaa muihinkin kuin opiskelijapolitiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. “Pakkojäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistysmisvapautta.” Kiteyttää KD Nuorten vuoden alussa aloittava puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys asettaa myös yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista. Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.

“Lainsäädäntöä on pikimmiten muutettava siten, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovutaan. Näin toteutetaan yhdistymisvapautta ja saatetaan tässä suhteessa kaikki korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan keskenään.” Sarasmaa vaatii.

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja (1.1.2018 alkaen)
+358 453 478 511
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Jiska Gröhn
puheenjohtaja, KD Nuoret

jiska.grohn@kdnuoret.fi
045 630 9425

Blogit Muu

Mietteitä Katalonian kansanäänestyksestä

Katalonian kansanäänestys itsenäisyydestä sisälsi monia elementtejä, jotka kuvaavat hyvin tämän päivän politiikan trendejä. Aikakautta määrittää toisaalta paluu joihinkin hyvin perinteisiin poliittisiin malleihin, toisaalta esimerkiksi informaatiovaikuttaminen nousee pinnalle uudessa valossa.

Lokakuun ensimmäisen päivän kansanäänestys ei suinkaan ollut Katalonian ensimmäinen. Pelkästään vuosina 2009-2011 Kataloniassa äänestettiin itsenäisyydestä epävirallisesti useita kertoja. Syksyllä 2012 järjestettiin suuri itsenäisyysmielenosoitus, johon tavalla tai toisella osallistui satoja tuhansia ihmisiä. Merkittävä ei-sitova kansanäänestys Katalonian itsenäistymisestä pidettiin myös loppuvuodesta 2014, minkä seurauksena Katalonian hallituksen entinen presidentti oli syytteessä kansalaistottelemattomuudesta ja oikeuden vääristämisestä.

Myöhemmin paljastui, että ainakin Suomen mediassa esiintyneet kuvat Espanjan poliisin väkivallasta äänestämään pyrkineitä katalonialaisia kohtaan olivat joko kopioituja vuosien takaisista tapahtumista, jotka eivät edes liittyneet aiheeseen, tai ne olivat kuvankäsittelyohjelmalla peukaloituja. Kamppailua itsenäisyyden puolesta haluttiin kuvittaa symboleilla, jotka vahvistavat mielikuvaa itsenäisyyttä tavoittelevan kansanosan kokemasta sorrosta. Väärennetyistä kuvista huolimatta äänestyspaikoilta kuitenkin lähetettiin myös aitoa videomateriaalia Espanjan poliisin poikkeuksellisen kovista otteista.

Muualla lännessä kuvat väkivallasta ehtivät herättää¤ suuria tunteita Espanjan hallitusta vastaan ja saivat monet ottamaan voimakkaasti kantaa katalaanien oikeuksien puolesta. Kysymyksiä heräsi jopa eurooppalaisen demokratian tilasta. Moni on sittemmin oikaissut ja lieventänyt sanomisiaan, mutta alkuperäinen mielikuva jäi elämään.

Itsenäisyys on historiallinen hetki mille tahansa kansakunnalle ja oma valtio on arvokkainta, mitä kansa voi itselleen voittaa. Itsenäistyminen on merkittävä asia myös koko maailmanpolitiikalle ja minkä tahansa kansanryhmän pyrkimykset oman valtion perustamiseksi saavat aina historiallisen suurta kansainvälistä huomiota.

Tapa, jolla katalaanit itsenäisyyttä tavoittelevat, ei ole ongelmaton. Ylipäätään kansanäänestyksessä, jolla ei ole riittävää laillista oikeutusta, vain kyllä-puoli saapuu äänestämään. Katalonian aiemmissa kansanäänestyksissä  äänestysprosentti on ollut poikkeuksetta hyvin matala, mutta tulos on ollut 90-prosenttisesti itsenäistymisen kannalla. Katalonian itsenäistyminen olisi Espanjalle merkittävä isku: se menettäisi Barcelonan, tärkeitä tieyhteyksiä Eurooppaan ja osan kansantalouttaan.

Vaikka viime vuosina Katalonian parlamentin enemmistö on koostunut kansanäänestyksiin positiivisesti suhtautuvista puolueista, mahdollisesti kolmasosa ja joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet alueen asukkaista on Espanjan hallinnon kannalla. Itsenäisyyttä vaativa alue ei ole kielellisesti, kulttuurisesti tai poliittisesti yhtenäinen. Kun kansanäänestyksestä oli kulunut viikko, Barcelonassa nähtiin itsenäisyyspyrkimyksiä vastustavien suurmielenosoitus. Kadut täyttyivät Espanjan lipuista ja iloisista hallinnollista yhtenäisyyttä juhlistavista symboleista.

Meille opetettiin 1990- ja 2000-luvuilla, että tulevista vuosikymmenistä tulisi kasvavan globalisaation ja maailmankansalaisuuden aikakausi, ja että ajatukset kansallisvaltioista ja uusista vedetyistä rajoista olisivat pian menneisyyttä. Toisin kuitenkin kävi. Brexit käänsi kelkan ja 2020-luvusta on mahdollisesti tulossa jopa kansallisvaltioiden erilliskehityksen aikakausi. Kaikista eniten käänne näkyy eurooppalaisessa asenneilmapiirissä kansojen itsemääräämisoikeutta kohtaan. Ihmiset niin oikealla kuin vasemmalla ovat olleet valmiita asettumaan katalonialaisten itsenäistymispyrkimysten taakse. Tämä saattaa kertoa meissä asuvasta tukahdutetusta yhteisöllisestä unelmasta. Näemme katalonialaisten itsenäisyyspyrkimyksissä oman kansallisen kamppailumme historiallisen heijastuksen.

Miikka-Markus Leskinen
Yhteiskuntatieteiden maisteri & Parkanon varavaltuutettu
miikka@leskinen.net
Uutiset

Aleksi Sarasmaasta KD Nuorten uusi puheenjohtaja

Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kaksivuotiskaudelle Aleksi Sarasmaan (23). Imatralta lähtöisin oleva Sarasmaa on oikeustieteiden opiskelija, joka asuu vaimonsa kanssa Helsingissä.

Sarasmaa on aiemmin toiminut KD Nuorten liittohallituksessa ja Uudenmaan KD Nuorten hallituksen jäsenenä.

“Odotan innolla tulevaa. Puheenjohtaja Gröhnin jälkeen on helppo jatkaa. Monet vaalit puheenjohtajakaudellani tulevat tuomaan haasteita, mutta tämän hetken nousun myötä uskon, että tulemme pääsemään huippu tulokseen.”

Vuosikokous valitsi tulevalle yksivuotiskaudelle ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Elsi Rannan (23) joka opiskelee ranskan kieltä ja politiikkaa Tampereella. Ranta on toiminut vuoden 2016 KD Nuorten kansainvälisenä sihteerinä ja liittohallituksen jäsenenä. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen tradenomi ja kauppatieteiden maisteriopiskelija Nelli-Maria Sarasmaa (22).

Hallitukseen kaksivuotiskaudelle äänestettiin hollolalainen yt-tradenomi Janne Bröijer (29), diplomi-insinööri ja energiatuotannon asiantuntija Taisto Laato (31), tamperelainen sosiaalipolitiikan opiskelija Essi Vallbacka, (22) sekä 30-vuotias espoolainen filosofian maisteri Ester Laato.

Hallitukseen valittiin yksivuotiskaudelle kouvolalainen kauppatieteiden ja musiikin yliopisto-opiskelija Annika Lyytikäinen (22), sekä kunnanvaltuutettu, lieksalainen abiturientti Henriikka Kokkonen (18)

Varajäseniksi yksivuotiskaudelle valittiin Helsingissä sairaanhoitaja-diakonissaksi opiskeleva Janette Sandberg (24), Jyväskylässä etnologiaa ja antropologiaa opiskeleva sosionomi Katariina Murtolahti (26), sairaanhoitaja ja Joensuussa teologiaa opiskelija Roosa Kauppinen (25), sekä salolainen mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut Ella-Maria Tuomela (31).

Uutiset

Nuuskan kieltolaki on kumottava

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret haluaa purkaa nuuskan kieltolain, jota järjestö pitää epäonnistuneena.

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995 kiellettiin maassamme nuuskan valmistus ja myynti. Suomi ei Ruotsin tavoin hakenut erivapautta nuuskakysymyksessä.

Kieltolaki ei ole saanut aikaan toivottuja vaikutuksia. Nuuskaakäytetään Suomessa edelleen runsaasti, eikä tilanne näytä muuttuvan käytön vähenemisen suuntaan vaan suorastaan päinvastoin. Monissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Tsekissä ja Kreikassa nuuskakielto kierretään myymällä nuuskaapurutupakkana. Suomessa myös purutupakan myyminen on nuuskan tavoin kiellettyä.

Nuuskan kieltolain vaikutus on sama kuin alkoholin kieltolailla maamme itsenäistymisen ensimmäisinä vuosikymmeninä: laki ei toimi, vaan salakuljetus ja käyttö rehottavat villinä”, toteaa KD Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn. ”Nykytilanteesta hyötyvät lähinnä verotulot keräävä Ruotsin valtio sekä erinäiset salakuljettajatahot, yksittäisistä kansalaisista rikollisliigoihin.

Nyt on aika purkaa maallemme vahingollinen kieltolaki. Tähän on olemassa kaksi tapaa. Ensimmäinen olisi Euroopan Unionin laajuisen nuuskakiellon kumoaminen epäonnistuneena. Toinen tapa olisi Ruotsin mallin kaltaisen erivapauden hankkiminen Unionilta. Pidetään verotulot ennemmin itsellämme.

KD Nuoret ei suosittele nuuskan tai muidenkaan tupakkatuotteiden käyttämistä kenellekään. Kieltolaki ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, vaan määrätietoinen tutkimustuloksiin perustuva valistus, terveysriskeihin liittyvän tietoisuuden lisääminen sekä tupakkatuotteiden myyntiin liittyvä nykyisen tasoinen sääntely.

Kieltolain tarkoitus oli hyvä, mutta on aika tunnustaa, että se on epäonnistunut surkeasti.

Lisätiedot:

Jiska Gröhn
puheenjohtaja, KD Nuoret

jiska.grohn@kdnuoret.fi
045 630 9425