Kk. arkisto

tammikuu 2016

Arvosana Blogit Kansainvälinen politiikka Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Populismi ja huutelu eivät ratkaise pakolaiskriisiä

Viime vuoden loppupuolella Suomen julkisessa keskustelussa ykköspuheenaiheena oli pakolaiskriisi. Aiheesta on kirjoitettu, puhuttu ja jopa huudettu valtavasti. Tunteet ovat kuumenneet. Kansalaiset ovat jakautuneet kysymyksessä, ja vastapuolta on monesti vaikea kuunnella.

Keskustelua turvapaikanhakijoista ja pakolaisista vaikeuttaa entisestään se, että pakolaiskriisi on äärimmäisen monisyinen ja monimutkainen ongelma. On selvää, ettei siihen löydy yhtä yksinkertaista ratkaisua, vaikka sellaista jotkut vaativatkin.

Mitä KD Nuorilla on sanottavana tähän populismin värittämään keskusteluun? KD:n varapuheenjohtaja Tommy Björkskog muotoili KD-lehden (24.10.2015) kolumnissaan mainiosti: ”Tarvitsemme maahanmuuttopolitiikkaa, jossa on sekä järkeä että sydäntä.” Lause kuulostaa hyvältä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kristillisdemokratian ytimessä on lähimmäisenrakkaus. Tästä seuraa automaattisesti se, että hädässä olevia tulee auttaa. Oikeudenmukaista olisi, jos apu suunnattaisiin ensisijaisesti suurimmassa hädässä oleville. Emme saa tyytyä hyvään omaantuntoon, joka tulee turvapaikanhakijoiden auttamisesta, jos tämän takia miljoonat Lähi-idän pakolaisleireillä elävät jäävät ilman apua.

KD on esittänyt kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittämistä ja pakolaiskiintiön tuntuvaa korotusta. Jos kaikki EU-maat toimisivat näin, pakolaisleireille kantautuisi viesti, että sieltä on mahdollista päästä pois ilman vaarallista ja laitonta matkaa Eurooppaan.

KD Nuoret on lisäksi vaatinut vastaanottokeskusten perustamista Euroopan ulkorajoille. Turvapaikkahakemukset voitaisiin käsitellä siellä, ja siirto Eurooppaan tapahtuisi vasta myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Näin ihmissalakuljetus ja kuolemat Välimerellä vähenisivät.

On totta, että ihmisiä tulisi ensisijaisesti auttaa heidän kotimaassaan, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että laiminlyömme kansainväliset velvoitteemme niitä turvapaikanhakijoita kohtaan, jotka ovat jo täällä. Heitäkin on autettava.

Tässä on joitakin ajatuksia siitä, mitä järjen ja sydämen maahanmuuttopolitiikka voisi olla. Kristillisdemokraatteina haluamme tehdä viisasta politiikkaa, jota ei voi välttämättä pukea yksinkertaisiin populistisiin iskulauseisiin. Viisas politiikka ei välttämättä aina tuo räjähdysmäistä kannatusloikkaa, mutta nousua populismilla emme haluaisikaan.


Markus Metsala
KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja
markus.metsala(at)kdnuoret.fi

Uutiset

Vetoomus valtakunnansyyttäjänvirastolle: MV-lehden toiminta on otettava tutkittavaksi

Tiedote // Vapaa julkaistavaksi 27.1.2016

Poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen vetoomus valtakunnansyyttäjänvirastolle toimenpiteisiin ryhtymiseksi: MV-lehden toiminta on otettava tutkittavaksi.

Poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt yhdessä yksittäisten kansalaisaktiivien kanssa käynnistivät kampanjan Ilja Janitskinin omistaman verkkojulkaisu MV-lehden toimintaa vastaan. Kampanjan aikana on tullut ilmi, että MV-lehdessä ja sen palstoilla on pitkään herjattu ja uhkailtu lukuisia kansalaisia, poliitikkoja, virkamiehiä, toimittajia, blogisteja, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. MV-lehteä on syytetty varastetun materiaalin julkaisemisesta, esimerkiksi lehdistön tekstejä ja valokuvia sekä yksityishenkilöiden kuvia ja tekstejä on käytetty ilman lupaa, usein myös vääristellen ja vahingoittamistarkoituksissa.

Julkaisu sallii esimerkiksi rasistisen ja henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhkailun kommenttien muodossa. MV-lehdessä on myös käynnistetty henkilöihin kohdistuvia massahäiriköintejä esimerkiksi julkaisemalla uhrin yhteystiedot vihakirjoittelun yhteydessä. Useista henkilöistä on kirjoitettu valheita vahingoittamistarkoituksissa eikä henkilöiden pyyntöihin poistaa julkaistut materiaalit olla välttämättä reagoitu. Tämän lisäksi yleisesti ottaen julkaisussa on levitetty hyvin kyseenalaista, rasistista ja vihaa lietsovaa materiaalia.

Yksittäisiä rikosilmoituksia tiedetään jätetyn lukuisia, mutta kaikki, joita asia koskee eivät syystä tai toisesta ole jättäneet rikosilmoitusta. Uskomme, että se johtuu osittain pelosta ja leimautumisen riskistä. Yleisen käsityksen mukaan näitä kunnianloukkaus- ja tekijänoikeusrikkomuksia ei ole tutkittu rikosten tapahduttua Espanjassa. Tämäkin vaikuttaa osaltaan ihmisten halukkuuteen tehdä rikosilmoitus. Vetoammekin, että VKSV koordinoi yksittäiset rikosilmoitukset yhteen ja pyydämme teitä arvioimaan kokonaisuuden rikoslain 24 luvun 12 §:n 2 momentin valossa.

Perusteina ovat sananvapauden väärinkäyttö, yhteiskuntarauhan rikkominen ja häirinnän ja loukkausten jatkumisen laajuus sekä pitkäkestoisuus. Toiminnassa on käytetty joukkotiedotusvälinettä, ja vahingoittava toiminta on pyritty turvaamaan toimimalla ulkomailta käsin.

Mv-lehden toiminnasta vastaa vastaavan toimittajan puuttuessa omistaja Ilja Janitskin sekä mahdollisesti tutkinnassa esille tulevat muut henkilöt. Toiminnan ollessa laajamittaista, erittäin tärkeä yleinen etu vaatii tapausten tarkastelua kokonaisuutena sekä syytteen nostamista. On tärkeää huomata että rikokset on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttäen. Kansalaisten oikeusturvan on toteuduttava myös silloin, kun laajamittaista häiriköintiä lietsotaan ulkomailta käsin.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry on toimittanut tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle 26.1.2016.

 

Vetoomuksen allekirjoittajat:

KD Nuoret

Keskustan Opiskelijaliitto

Kokoomuksen opiskelijaliitto – Tuhatkunta ry

RKP-nuoret

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry

Vasemmistonuoret

Vasemmisto-opiskelijat

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto – ViNO

Arvosana Blogit Politiikka

Valtio, satsaa tulevaisuuteen!

Suomessa on kohistu viime kuukaudet hallituksen tekemistä säästötoimenpide-ehdotuksista. Koulutukselle on väläytelty pahimmillaan n. 600 miljoonan euron leikkauksia esimerkiksi opintotuesta säästämällä. Kuitenkin valtioneuvoston eduskunnalle jättämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 on paljon maltillisempi. Jäitä on selvästi laitettu hattuun, sillä julkisen talouden suunnitelmaan on taiteiltu jo huomattavasti pienempi luku, 230 miljoonaa euroa. Summa sisältää koulutuksen osa-alueista varhaiskasvatuksen, peruskoulun, toisen asteen koulutuksen sekä korkeakouluopetuksen. Huomattavasta pienennyksestä huolimatta summa on huolestuttavan suuri.

On selvää, että säästötoimenpiteitä on tehtävä Suomen taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Talousarvion mukaan [1] vuoden 2016 loppuun mennessä Suomen valtion alijäämä olisi 5 miljardia euroa, valtiovelan ulottuessa aina 106 miljardiin euroon asti. Puhumattakaan Suomen valtion tämän hetken korkeista työttömyysluvuista, jotka osaltaan lisäävät tilanteen kestämättömyyttä: työttömyysaste 8,2 %[2] on suuri, vaikkei se täysin yllä 90-luvun pahimpaan 16,4 % [3] työttömysasteeseen. Herää kuitenkin kysymys, onko koulutuksesta säästäminen kestävä ratkaisu pitkällä tähtäimellä? Esimerkiksi 1920-luvulla Suomessa määrättiin oppivelvollisuus kaikille kuuluvaksi oikeudeksi. Oppivelvollisuuden myötä kuntiin alettiin rakentaa kyläkouluja, vaikka kunnilla oli siihen niukasti varaa. [4] Haluttiin satsata laadukkaaseen koulutukseen, johon jokaisella Suomen kansalaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet, sillä koulutus koettiin säästöjä tärkeämmäksi.

1920-luvun visio toteutui ja nykyisin Suomessa on laaja kouluverkosto, ja peruskoulutus, joka on Pisa-tutkimusten kärkimaita. Näin ollen koulutuksesta säästäminen on se riskitekijä, joka voi kostautua vuosia myöhemmin. Kun leikkaamme koulutuksesta, on suurena vaarana, että lyhyen aikavälin säästöjä tavoitellessamme leikkaamme arvokasta pääomaa tulevaisuuden sukupolvilta.

Minna Rajala
KD Nuorten hallituksen jäsen

[1] Eduskunnan talousarvio
[2] Tilastokeskus
[3] Terveyskirjasto
[4] Gradu

 

Blogit

Unelmien asumista Nurmijärvi-ilmiössä

Millainen on unelmiesi asuinseutu? Onko siellä viljavia peltoja silmänkantamattomiin, hyvinhoidettuja puistoja leikkikenttineen vai moderneja kerrostaloja palveluiden keskellä? Vai vaikuttaako haaveisiin lasten kyläkoulu tai sujuva työmatka?

Suomalaisten yleisimpiä toiveita yhdistää oman tilan tarve – omakotitalo pienellä pihalla rauhalliselta alueelta, naapureita ei mielellään näköetäisyydellä, mökki luonnon helmassa… Tuo yksityisyyden kaipuu saa suomalaiset köröttelemään ruuhkassa työmatkansa kaupunkiin naapurikunnasta, tai pakenemaan lomakuukaudeksi kesäasunnolle.

Asumme 90-prosenttisesti suurten kaupunkiseutujen alueella. Samaan aikaan syrjäisemmät pikkukylät kuolevat ja maaseutu autioituu. Valuvatko suomalaiset pysyvästi kohti pääkaupunkiseutua?

Viime vuosina on muutettu eniten Helsinkiin, ja sen lisäksi Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Kuopioon. Muuttomagneetteja ovat erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomen kasvavat kaupungit. Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista kärsii puolestaan vuosi toisensa perään muuttotappiosta ja vanhenevasta väestöstä. Miltä maamme näyttää kymmenen vuoden päästä?

Suuret cityt eivät ole ainoita voittajia tässä kuvassa. Elinvoimaiset kaupungit muodostavat ympärilleen varsinaisen lintukodon – pieniä ja maalaismaisia kuntia, joiden turvassa lapset kasvavat ja joista vanhemmat hurauttavat puolessa tunnissa autolla kaupunkiin töihin. Esimerkiksi Tampereen kyljessä sijaitseva Pirkkala loistaa muuttovoittokuntien Top 10 -vertailuissa kilpaa suurten kaupunkien kanssa.

Nykyisen asuinkuntani tilanne kuvastaa kodin ja työpaikan välistä surffailua niin hyvin, että puhutaan Nurmijärvi-ilmiöstä. Me idyllisistä maalaismaisemista henkilöautoillamme Helsinkiin suhaavat työntekijät olemme syypäitä ilmansaasteisiin ja ruuhkamaksuilla uhkailuun. Onko epäreilua, että reunakuntien asukkaat hyötyvät suuren kaupungin työllistävästä vaikutuksesta, mutta vievät verotulot omaan kotikuntaansa, joka pitää itsenäisyydestään kiinni yhtä tiukasti kuin mummo markkakukkarostaan?

Nykyajan nuoret aikuiset haaveilevat juuri sellaisesta elämästä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 18-30 -vuotiaista nuorista vain neljäsosa haluaisi asua kaupungissa, ja yli puolet kaupunkien läheisyydessä olevalla maaseudulla. Kuntien ja niiden palveluiden on mahdollista mukautua tähän toiveeseen, jos niin halutaan.

Yhteiskuntamme robotisoituu vauhdilla, ja tulevaisuudessa yhä enemmän työtä voidaan tehdä etänä. Esimerkiksi koodauskyky mahdollistaa osaamisen myymisen minne päin maailmaa tahansa. Videoneuvottelut ja tietojärjestelmiin kirjautuminen oman koneen kautta mahdollistavat töiden tekemisen ydinkeskustan ulkopuolelta ilman joka-aamuista ruuhkarumbaa. Palvelut siirtyvät nettiin, mistä ne myös löydetään jatkuvasti yhä paremmin.

Uskon, että on mahdollista pitää koko Suomi asuttuna ja maaseutu elinkelpoisena myös tulevaisuudessa. Se kuitenkin edellyttää sitä, että maassamme on kattavan tieverkon lisäksi toimiva tietoliikenneverkko.

Tahdon olla mukana keksimässä ja ottamassa käyttöön uusia tapoja työntekoon kellokorttien tilalle. Tahdon osoittaa, että työpäivään saa tehoa, jos betoniviidakossa seikkailun sijaan ruokatunnilla pääseekin kotiovelta metsälenkille. Tahdon nauttia Nurmijärvi-ilmiöstä hyvällä omatunnolla otsonikerrosta vahingoittamatta, sillä uskon että onnellinen kuntalainen on myös tehokkain veronmaksaja.

Milka Taivassalo
Kirjoittaja on KD Nuorten pääsihteeri ja Nurmijärven tarkastuslautakunnan jäsen

Kolumni on julkaisu ensimmäisenä Kuntien asiantuntijat ry:n Kumina-lehdessä 3/2015
Kuvituskuva: Milka Taivassalo