Kk. arkisto

kesäkuu 2015

Uutiset

KD Nuoret ja PS-Nuoret: Taakanjakojärjestelmän luominen pysäytettävä

KD Nuoret ja Perussuomalaiset Nuoret vastustavat Euroopan komission pyrkimyksiä luoda EU:n sisäinen taakanjakojärjestelmä.

 

Poliittiset nuorisojärjestöt kantavat huolta Välimerellä lisääntyvästä ihmissalakuljetuksesta. Päätös laittomien siirtolaisten jakamisesta kiintiöjärjestelmän kautta EU-maihin ei ole oikea ratkaisu inhimilliseen tragediaan. Kiintiöjärjestelmä vain tekisi vaarallisesta rikollisesta bisneksestä laajamittaisempaa.

 

Suomen tulee estää yhdessä muiden EU-maiden kanssa ihmisten hukkumiset Välimerellä. Yhtenä keskeisenä keinona on puuttua salakuljetukseen ja tehdä siitä kannattamatonta. Laittomat siirtolaiset on palautettava päättäväisesti takaisin lähtömaahansa ja näin vietävä ihmissalakuljettajilta toimintamahdollisuudet.

 

Allekirjoittaneet järjestöt vaativat hallitusta pysymään ohjelmakirjauksessaan: “Turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen.”

 

Lisätiedot:

Remo Ronkainen, puheenjohtaja, KD Nuoret
p. 050 5958819, remo.ronkainen@kdnuoret.fi

 

Sebastian Tynkkynen, puheenjohtaja, Perussuomalaiset Nuoret
p. 0400 988960, sebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fi

 

Julkaistu 25.6.2015 klo 8:27 

Arvosana Blogit

Mitä KD tekee maaseudun hyväksi?

KD Nuorten pääsihteeri Milka Taivassalo haastaa KD:n eduskuntavaaliryhmän poliittisen sihteerin Esa Erävalon debattiin maaseutupolitiikasta.

 

Milka Taivassalo: Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelmassa sanotaan, että puolueen tavoitteena on pitää koko Suomi asuttuna sekä säilyttää peruspalvelut maaseudulla. Kuitenkin syrjäseutujen palvelut kaikkoavat kaupunkeihin ja pienten maalaiskuntien väestö eläköityy.

 

Esa Erävalo: Pitkällä aikavälillä ratkaisu on tuotantotoiminnan kehittäminen maaseudulla. Tähän mahdollisuuksia tuovat biokaasulaitokset sekä bioenergian kehittäminen esimerkiksi metsätähteistä ja turpeesta. Metsäteollisuuden investoinnit ovat jälleen lähtemässä käyntiin, mutta myös pienimuotoinen, hajautettu tuotantotekniikka kehittyy eri aloilla. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyvät menetelmät ja yhteydet myös periaatteessa mahdollistavat haja-asutusalueilla asumisen. KD kannattaa infrastruktuurin, kuten tiestön, nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja postipalveluiden kunnossa pitämistä.

 

MT: KD on myös linjannut, että kuluttajan ruuasta maksaman hinnan on jakauduttava oikeudenmukaisesti tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan kesken. Kuitenkin tuottajahinnat ovat viime aikoina laskeneet samalla kun kaupat kilpailevat halvoilla hinnoilla. Voidaanko tähän puuttua poliittisin keinoin?

 

EE: Ei voida kansallisin keinoin, sillä maatalouspolitiikka ei ole kansallista vaan yhteistä Euroopan unionissa. EU-politiikassa voitaisiin puuttua asiaan vaikkapa säätämällä mikä osuus tuottajahinnoilla on vähintään oltava tai muutoin parantamalla tuottajien neuvotteluvoimaa tai tuotantotukia.

 

MT: KD Nuoret ovat esittäneet lahja- ja perintöveron poistamista, jotta maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset nopeutuisivat ja helpottuisivat. Nuorempien yrittäjien siirtyessä metsänomistajiksi puukauppa tutkitusti vilkastuisi, mikä helpottaisi osaltaan myös valtion alakuloista taloustilannetta. KD Nuorten mallissa valtiolta vähentyneet verotulot korvattaisi perinnöksi saadun omaisuuden myyntivoittoveron korotuksella.

 

EE: Tämä on oikea suunta. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan salli verotulojen vähentämistä, joten KD etenisi lahja- ja perintöveron merkittävien huojennusten kautta. Toimenpiteisiin tulee kuitenkin edetä vasta sitten kun valtiontalous on paremmalla tolalla. Juuri tähän talouskriisin vaiheeseen luovutusvoittovero osuu huonosti, koska verotulot siirtyisivät ainakin 10–20 vuotta eteenpäin, ja tulisi verokuoppa juuri nyt, kun talous täytyy saada tasapainoon. 

 

MT: Tuotantoeläinten hyvinvoinnista puhutaan mediassa paljon, ja KD:kin kannattaa luomutuotannon osuuden kasvattamista, perustellen sitä muun muassa eläinten hyvinvoinnilla. Vähemmän puhutaan kuitenkin viljelijöiden hyvinvoinnista, vaikka he ovat kuitenkin avainasemassa eläinterveydessä. Mitä KD tekee maatalousyrittäjien jaksamisen parantamiseksi? 

 

EE: Olemme tukeneet lomittajapalvelujen kehittämistä. Tukiviidakossa selviämiseksi katsomme, että prosesseja tulisi yksinkertaistaa, automatisoida ja tietokoneistaa. Epävarmuus tulevasta saattaa jäytää ja vaikuttaa jaksamiseen. Siihen voidaan vaikuttaa politiikan johdonmukaisuudella, jossa ei poukkoilla vaan voidaan tehdä pitkäjänteisiä investointipäätöksiä.

Milka Taivassalo työskentelee KD Nuorten pääsihteerinä.

Milka Taivassalo työskentelee KD Nuorten pääsihteerinä.

Esa Erävalo toimii KD:n eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä.

Esa Erävalo toimii KD:n eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä.

Uutiset

Lue kesän tapahtumista sähköisestä uutiskirjeestä

Pysy käyrryillä KD Nuorten tapahtumista!

Nuorisojärjestön oma sähköinen uutiskirje Väliarvosana lähetetään jäsenille noin 6-8 kertaa vuodessa suoraan sähköpostiin. Uusimpaan numeroon on koottu KD Nuorten sekä puolueen kesän tärkeimmät tapahtumat ja tilaisuudet ilmoittautumisohjeineen ja -linkkeineen.

Jos et vielä saa Väliarvosanaa omaan sähköpostilaatikkoosi, tilaa se TÄSTÄ.

Uutiset

Puolue tarvitsee puheenjohtajakisan!

KD Nuoret toivottaa tervetulleeksi avoimen puheenjohtajakisan elokuun puoluekokouksessa.

Suomen Kristillisdemokraatteja yli 10 vuotta luotsannut Päivi Räsänen ilmoitti maanantaina, ettei aio hakea enää jatkokautta pestilleen. KD:n seuraavan puheenjohtajan valitsee puoluekokous 28.8. Savonlinnassa.

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret on jo pitkään toivonut avointa puheenjohtajakilpaa sekä keskustelua KD:n kasvuun tähtäävistä toimista. ”Oppositioon jääneelle puolueelle puheenjohtajakisa on täydellinen maaperä ideologiselle keskustelulle kristillisdemokratian tulevaisuudesta”, KD Nuorten pj Remo Ronkainen näkee.

Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan näyttävästi palannut Sari Essayah on jo ilmoittanut tavoittelevansa puheenjohtajuutta. ”Eduskuntaryhmän nuorin, mutta kansainvälisesti ansioitunut entinen MEP nauttii todella laajaa kansansuosiota ja nostaisi puolueen positiivista julkisuuskuvaa”, Ronkainen näkee.

Ensisijaisesti nuorisojärjestö toivoo kuitenkin tiukkaa puheenjohtajakisaa, jossa nähtäisiin useampia ehdokkaita. ”Kansanedustajat ja puolueen konkarit, teitä tarvitaan nyt yhteisiin talkoisiin puolueen kannatuksen saamiseksi nousuun”, Ronkainen vetoaa.

KD Nuoret kiittää Räsästä hänen tekemästään työstä puolueen eteen, ja toivoo yhteistyön jatkuvan tiiviinä tästä eteenkin päin nuorisojärjestön ja kokeneen kansanedustajan välillä.
Lisätiedot:

Remo Ronkainen
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 50 595 8819
puheenjohtaja@kdnuoret.fi

Arvosana Blogit

Läheistä autettava lähellä ja kaukana

Kun Suomessa talous junnaa paikoillaan, on herännyt kysymyksiä, miksi ylipäätään auttaa muita maita kun omallakin tontilla olisi tarpeeksi tehtävää? Tammikuussakin nähtiin eduskunnassa aikamoinen väittely ruoka- ja kehitysavusta kun perussuomalaiset esittelivät mallin, jossa kehitysavun maksaminen siirrettäisiinkin yksityisille kansalaisille.

Ajatus, että valtio lopettaisi kokonaan kehitysavun maksamisen, olisi melko edesvastuuton malli. Suurin osa suomalaisista kannattaa kehitysapua sen nykyisessä muodossa. Myös Kepan Taloustutkimuksella tammikuussa 2013 teettämän mielipidetiedustelun mukaan 71 prosenttia vastanneista joko kasvattaisi kehitysyhteistyömäärärahoja tai pitäisi ne ennallaan.

Kun taas yritetään vastata kysymykseen: ”Eikö oman maan köyhiä pitäisi auttaa ensin?” Täytynee mainita, että suomalaisten köyhyyttä ei voi mitenkään verrata köyhimpien kehitysmaiden kansalaisten enemmistöön, joilta puuttuvat elämisen perustarpeet, kuten vesi, sähkö ja ruoka. Lisäksi suomalaisten keskipalkka riittää lunastamaan paikan maailman väestön rikkaimmassa prosentissa. Meillä siis on varaa auttaa heikompia.

Toinen syy kehitysyhteistyön tärkeyteen on, että sillä on todella saatu konkreettisia tuloksia aikaan. Esimerkiksi köyhyyden puolittamiseen tähtäävä YK:n vuosituhattavoite täyttyi jo ennen määräaikavuotta 2015. Alle 1,25 dollarilla päivässä elävien määrä laski aikavälillä 1990-2008 47 prosentista 24 prosenttiin. Lisäksi alle 5-vuotiaiden lapsikuolleisuus on laskenut vuosina 1990-2010 yli 12 miljoonasta 7,6 miljoonaan.

Kehitysyhteistyöllä edistetään ihmisoikeuksien toteutumista

Kehitysyhteistyö on yhteinen investointimme tulevien sukupolvien terveyteen ja koulutukseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä rauhaan ja vakauteen. Viime kädessä kyse on jokaisen ihmisen ihmisoikeuksien toteutumisesta. Kehitysavulla on ollut merkitystä myös esimerkiksi hyvän hallinnon edistämisessä sekä erinäisten instituutioiden rakentamisessa.

Kehityspolitiikka on myös tärkeä osa Suomen johdonmukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sillä tukemalla köyhimpien maiden kehitystä ja ihmisarvoista elämää voidaan kestävällä tavalla estää konflikteja, ja näin lisätä myös Suomen turvallisuutta. Tukemalla kehitystä ihmisten kotimaissa voimme estää myös levottomuudesta aiheutuvat muuttoliikkeet.

Kyt-tukien leikkaaminen voi olla kohtalokasta

Suomi on lupautunut monen EU maan tavoin ohjaamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä, mutta on jäänyt kauas kehitystavoitteistaan (0,56% bktl:sta). Lähivuosina tuo bktl-osuus tulee todennäköisesti laskemaan alle 0,5 prosenttiin, sillä hallitus päätti vuoden 2013 kehysriihessään leikata kehitysapua.

Ajoitus leikkauksille on huono, sillä esimerkiksi Ebolan puhkeaminen Länsi-Afrikassa sekä terrorismin kasvava liikehdintä ajavat kehitysmaat äärirajoilleen. Kehitysyhteistyötä tarvitaan kipeästi ylläpitämään peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa. Suomen kehityspolitiikka tähtääkin äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen, ja sitä taistelua meidän tulee jatkaa kunnes kaikki ovat saaneet yhtälailla ihmisarvoisen elämän.

Teksti: Linda-Riina Paavilainen