Kk. arkisto

helmikuu 2014

Blogit Muu

Ei unohdeta ruokakampanjaamme!

KD Nuoret julkaisi syksyllä 2013 ruokakampanjansa ”Ruoka ei ole roskaa”, joka vetoaa niin kuluttajiin, kauppiasiin kuin päättäjiinkin maamme valtavan ruokahävikin poiskitkemiseksi. Ruokahävikki- aihetta on ennen ja jälkeen kampanjan julkaisemisen käsitelty eri medioissa moneen otteeseen. Esille on tuotu muun muassa yksittäisiä kauppoja, jotka ovat erilaisin keinoin lähteneet tekemään työtä hävikin pienentämiseksi. Tämä on hienoa!

Oletko itse tehnyt asialle jotain? Varmasti jokainen tietää, miten pitäisi toimia, ja jos et tiedä, ajattele asiaa. Elintarvikeketjun suurin hävikki tapahtuu kotitalouksissa, mikä kuulostaa uskomattomalta. Suomalaisen elintarvikeketjun ruoasta 10–15 prosenttia joutuu roskiin, ja tästä roskiin menevästä osasta jopa 30–40 prosenttia tulee kotitalouksista. Miten paljon pystyisimmekään vaikuttamaan ilman minkäänlaista kauppojen tai päättäjien ahdistelemista!

Otathan nyt tämän asiaksesi. Yhdeksän prosenttia kuluttajista heittää ruokaa pois siksi, etteivät halua ottaa riskiä, vaikka tuote näyttää hyvältä. Mitä olisikaan sanonut tästä Myrskyluodon Maija, joka taisteli saaristossa perheensä hengestä syöden leipää ja silakkaa läpi pitkän ja kylmän talven?

Maalaisjärjen neuvoja kuitenkin tarvitaan nyky-Suomessa. Luettelen muutamia esimerkkejä:

  • Opi katsomaan, voisiko ruoka sittenkin olla hyvää. Haista, maista ja katsele koostumusta. Jos hometta ei näy tai rakenne ei ole rakeinen, jogurtti on varmasti hyvää. Useimmiten avaamaton purkki säilyy paljon pidempään kuin luuletkaan.
  • Mieti, miten säilytät tuotteita. Tomaatteja ja omenoita ei esimerkiksi kannata laittaa muiden hedelmien viereen, koska ne kypsyttävät niitä.
  • Mieti, mitä voit tehdä ylijääneelle ruualle. Pakasta, kuivaa, anna koiralle.

Päätöksenteko on yksinkertaisempaa kuin ajattelimmekaan. Tee aloite itsellesi ja naapureille, ja ponnistele sen läpimenemiseksi. Tässä vaiheessa et tarvitse byrokratiaa ja pöytäkirjoja.

 

Emilia Raittila

KD Nuorten 2. varapuheenjohtaja

 

Lähteet:

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto http://www.mtk.fi/vastuullisuus/ruokahavikki/fi_FI/ruokahavikki/

 

Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Foodspill- hankehttps://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodspill

 

Think Eat Save- kampanjan sivusto http://www.thinkeatsave.org

Blogit Muu

Polikset takaisin!

Antiikin Kreikka 550 eKr.

Kaupungin (Polis) vapaat kansalaiset kokoontuvat torille -Agoralle- tekemään yhteisiä päätöksiä. Kansankokous valitsee virkamiehet, nimittää neuvoston ja muut toimielimet. Päätöksiä tehdään myös kokouksessa esiin nousevista aiheista: minne rakennetaan Zeusin temppeli, liittoudutaanko Spartan vai Ateenan kanssa, ja paljonko tänä vuonna kerätään veroja.

Tämä on meidän poliksemme, ja me päätämme täällä tapahtuvista asioista.

Suomi 2014 jKr.

Kuntalaiset ja kaupunkilaiset valitsivat valtuustot edustamaan omaa tahtoaan, ja tekemään kuntalaisia koskevia päätöksiä. Valtuusto on taas koolla. Kunnanjohtaja esittelee asian, kertoo mitä laki määrää kunnan tehtävistä, eli mitä valtuuston pitää päättää. Kunnanjohtaja on hallintotieteiden maisteri, hän on tilassa ainoa, joka tietää mitä kunnan pitää tehdä.

Kunta tekee, mitä laki määrää.

Valtuutettu kadehtii kunnanjohtajaa, jolla näyttää olevan paljon valtaa. Ei hänellä ole, hän vain tietää, mitä on lain mukaan pakko tehdä. Kunnanjohtaja toteuttaa muiden tahtoa.

Se ei ole valtaa: se on orjuutta.