Holokaustin muisto velvoittaa
Tällä päivämäärällä Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisesta on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Päivä tunnetaan myös kansainvälisenä holokaustin muistopäivänä. Holokaustin taustalla oli puhdas pahuus, joka sai muotonsa juutalaisten kansanmurhana. Juutalaisten suunnitelmallista tappamista teollisessa mittaluokassa on mahdotonta käsittää. Sitä mahdottomampaa on käsittää yksittäisten keskitysleireillä olleiden juutalaisten kokemuksia.
Holokaustin ymmärtäminen on tärkeää, jotta sama ei toistuisi enää koskaan. Olin kuuntelemassa holokaustista selvinneen, Israelissa asuvan Bella Rothsteinin tarinaa. Hän pakeni äitinsä kanssa Puolasta, kun natsi-Saksa alkoi miehittämään maata. Puolan 3,3 miljoonasta juutalaisesta ainoastaan arviolta 380 000 juutalaista selvisi. Rothstein kertoi lapsuutensa olevan yhtä kurjuutta, vaikka Neuvostoliittoon äitinsä helmoissa paetessaan hän kohtasi myös inhimillisyyttä.
Nuoren tytön parhaisiin muistoihin lukeutuu, kun hän sai pakomatkalla tuntemattomalta pullon maitoa. Hänen lapsuutensa tiivistyy yhteen pussukkaan, jossa hänen oli kannettava koko omaisuutensa. Rothsteinin mukaan antisemitismi tänä päivänä muistuttaa antisemitismiä natsi-Saksan aikana. Israelin ensimmäinen presidentti Chaim Weizmann kuvaili, että toisen maailmansodan aikana Eurooppa oli jakautunut kahteen osaan. Toisessa osassa mannerta juutalaiset eivät saaneet elää ja toiseen osaan juutalaiset eivät saaneet tulla.
Euroopan historiassa juutalaisia on taukoamatta survottu maahan. Keskiajalta alkaen Euroopassa levisi tarina vaeltavasta juutalaisesta. Jerusalemissa asuneen juutalaisen suutarin kuvaillaan tehneen pilkkaa Jeesuksesta ristintiellä, mistä rangaistukseksi hänet laitettiin vaeltamaan maailmaa Jeesuksen toiseen tulemukseen saakka. Vastaavien antisemitististen kirjoitusten kautta myös Ruotsin valtakunnassa, jossa ei asunut juutalaisia, muodostettiin käsitys kokonaisesta ihmisryhmästä.
Juutalaiset saivat asua Ruotsin valtakunnassa, mikäli he kääntyivät kristinuskoon. Sittemmin juutalaisten sallittiin asuvan ainoastaan määrätyissä kaupungeissa. Vastaavasti Venäjän keisarikunnan aikana juutalaisten ammattikunnat oli rajattiin muun muassa vaatteiden myymiseen. Pysyvä juutalaisasutus muodostui Suomeen vuonna 1827, kun juutalaiset tulivat asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijassa. Juutalainen yhteisö on ollut Suomessa pidempään kuin maamme on ollut itsenäisenä.
Miten sitten Suomen juutalaisten yhteisöä kohdellaan? Vuonna 2024 julkaistun Ihmisoikeuskeskuksen selvityksen ”Kokemuksia ja näkemyksiä antisemitismistä Suomessa”mukaan antisemitismi on voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Huomattava osa juutalaisista ei koe olevansa turvassa kadulla liikkuessaan. Juutalaiset joutuvat edelleen esimerkiksi peittelemään uskonnollisia tunnuksiaan, sillä he pelkäävät muuten kohtaavansa antisemitismiä – muodossa tai toisessa.
Kun ympäristö on täynnä antisemitismiä, niin vaikutukset mielenterveydelle ovat ilmeiset. Antisemitismi lävistää niin median, internetin kuin poliittisen elämän. Suomessa asuvista juutalaisista 70 prosenttia on sitä mieltä, että antisemitismi on kasvanut näillä osa-alueilla viimeisen viiden vuoden aikana. Suunnan pitäisi olla päinvastainen – antisemitismin pitäisi olla laskussa. Viimeksi vasta 80 vuotta sitten natsi-Saksan aikaan yhteiskunnan instituutiot lävistänyt antisemitismi johti holokaustiin. Natsien ote koulutuksesta ja mediasta varmisti antisemitistisen viestin välittymisen kautta yhteiskunnan. Suomen on oikeusvaltiona mahdollistettava turvallinen elämä juutalaisille. Koulutuksessa on lisättävä tietoisuutta holokaustista ja antisemitismistä. Holokaustista selvinneen Bella Rothsteinin sanoin; rakennetaan elämää ja ollaan valppaana, jotta vastaavaa ei enää koskaan tapahtuisi.
Kirjoittaja: Jere Tuononen, KD Nuorten puheenjohtaja
