Mitä yhteistä on heillä, jotka Suomea turvasivat ja nykyisillä päättäjillä?
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 85 vuotta siitä, kun Suomessa loppui talvisota. Se oli merkittävä hetki Suomelle, sillä se näytti Suomen kyvyn puolustautua ja vahvisti Suomen identiteettiä. Vaikka menetimme alueita, sota herätti kansainvälistä toimintaa ja loi perustan kehittää Suomen puolustuskykyä. Sota vaikutti myös turvallisuuspolitiikkaan ja kansalliseen identiteettiin.
Talvisodan sotilaita ja nykyajan poliittisia päättäjiä voi verrata monella tavalla toisiinsa, mutta aika ja olosuhteet pitää ottaa huomioon. Kuntapäättäjien ja talvisodassa toimineiden poliittisten päättäjien roolit voivat tuntua hyvin erilaisilta, mutta niissä on myös joitakin samankaltaisuuksia. Kuntapäättäjät tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat paikalliseen yhteiskuntaan ja asukkaiden arkeen, kun taas talvisodassa toimineet päättäjät joutuivat tekemään ratkaisuja, jotka koskivat koko kansakunnan eloonjäämistä ja puolustusta. Molemmissa tapauksissa korostuu kuitenkin vastuunkanto, päätösten etu ja yhteiskunnan puolustaminen.
1. Päätöksenteon laajuus ja vastuu
Talvisodassa päättäjillä, kuten Kalliolla ja Rytillä, oli tärkeä rooli Suomen kohtalosta. Heidän päätöksenteko oli vastuullista, ja vaakalaudalla oli koko Suomi. Kuntapäättäjien rooli on enemmän paikallinen. Kuntapäättäjät tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään, kuten miten koulut ja terveydenhuolto toimivat, kuntien turvallisuuteen ja infrastruktuuriin. Kuntapäättäjien päätökset ovat vähemmän dramaattisia kuin sodan aikana. Kuntapäättäjillä on vastuu asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden takaamisessa.
2. Vastuullisuus
Sodassa päättäjät kokivat suurta vastuullisuutta, sillä heidän vastuullaan oli koko yhteiskunta. Nykyään kuntapäättäjät kokevat vastuuta siitä, että heidän päätöksensä vaikuttavat suoraan ihmisten elämään.
3. Yhteinen tahto ja sitoutuminen
Talvisodan aikana suomalaiset sotilaat taistelivat yhdessä, vaikka vastus oli suuri. Kuntapäätöksentekijöiden on myös toimittava yhteisten tavoitteiden puolesta ja usein uhrattava omia henkilökohtaisia etujaan yhteisön hyväksi. Molemmissa tapauksissa tarvitaan vahvaa yhteisöllistä sitoutumista ja tahtoa toimia parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen hyvän puolesta.
Yllä olevien asioiden lisäksi on monia muita tekijöitä, joihin pystyy vertaamaan, vaikka kuntapäätöksentekijät toimivat täysin erilaisissa ympäristöissä. Molemmat roolit vaativat johtajuutta, vastuullisuutta ja kykyä tehdä tärkeitä päätöksiä yhteisön parhaaksi.
Muistetaan niitä, jotka Suomen rakensivat, ja nykyisiä päättäjiä, puolueesta, uskonnosta ja taustasta riippumatta.
Kirjoittaja: Eemeli Vuollo, KD Nuorten jäsen
