Joka toinen vuosi järjestettävä Kristillisdemokraattien puoluekokous kokoaa puolueväen yhteen päättämään puolueen linjasta ja valitsemaan jäsenet puolueen luottamustoimiin ja puolue-elimiin. Tänä vuonna puoluekokous järjestetään 24.-25.8. Oulussa. Puoluekokoukselle jätetyt aloitteet käsitellään puoluekokouksessa ja kokousedustajat äänestävät niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. KD Nuoret on puolueen erityisjärjestönä perinteisesti kunnostautunut puoluekokousaloitteiden laatimisessa ja tänä vuonna nuorisojärjestö lähteekin Ouluun mukanaan ennätykselliset 12 aloitetta.
Huoltajakertymästä apua laskevaan syntyvyyteen
Suomessa syntyvyys laskee rajusti. Tästä seuraava huoltosuhteen voimakas heikkeneminen aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle merkittäviä haasteita. KD Nuoret on huolissaan kehityksestä ja esittää yhdeksi keinoksi syntyvyyden nostamiseksi huoltajakertymää. Huoltajakertymä olisi osa lasta huoltavan vanhemman tai muun huoltajan eläkekertymää. Sitä maksettaisiin siltä ajalta, kun lapsesta maksetaan lapsilisää vanhempainrahakautta lukuun ottamatta. Jos toinen vanhemmista on yksinhuoltaja tai kotihoidontuen saaja, hän tienaisi toisenkin vanhemman huoltajakertymän itselleen. Huoltajakertymää maksettaisiin myös adoptio- ja sijaislapsista. Huoltajakertymä pyrkii vastaamaan alhaisen syntyvyysasteen ongelmaan sekä edistämään käytännöllistä tasa-arvoa huoltajien välillä. Lapsiluvun kasvattamiseen täytyy löytyä kannustimia, koska sitä ei nähdä yhtä houkuttelevana vaihtoehtona kuin aikaisemmin. Lasten kasvattaminen on vastuullista ja vaativaa työtä, joka vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen. Syntyvyys on keskeinen kysymys mietittäessä eläkejärjestelmämme tulevaisuutta. Näistä syistä on palkittava niitä kansalaisia, jotka tekevät lastenkasvatustyötä koko yhteiskunnan hyväksi. Huoltajakertymä hyödyttäisi eniten pienituloisia ja korjaisi etenkin kotona lapsia hoitavien vanhempien eläkekertymävajetta. Huoltajakertymän laskennallinen palkkio olisi lastenhoitoalan työehtosopimuksen mukainen minimituntipalkka. Työmääräksi lasketaan yksi tunti päivässä per lapsi. Huoltajakertymää maksettaisiin jokaisen lapsen kohdalta 16 vuotta ja 3 kuukautta.
KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää huoltajakertymän käyttöönottoa.
Puolueen asetettava kymmenen kansanedustajanpaikkatavoite eduskuntavaaleihin 2023
Suomen kristillisdemokraattien kansanedustajamäärä on pitkään ollut
laskusuhdanteinen. Jotta meillä olisi realistiset mahdollisuudet rakentaa
kristillisdemokraattista yhteiskuntaa, tarvitsemme lisää kansanedustajia ja sen myötä vaikuttamismahdollisuuksia. Jotta voimme tehdä sen laadukkaan ja pitkäjänteisen työn minkä lisäpaikkojen saaminen vaatii, tarvitsemme myös yhteisiä ja kunnianhimoisia, hyvissä ajoin ääneen lausuttuja tavoitteita. Aikaisin asetettu ja julkilausuttu tavoite mahdollistaa pitkäjänteisen kannatuspohjan kasvattamisen, joka kantaa puolueelle satoa myös muissa vaaleissa ennen ja jälkeen 2023. Tavoitteen valossa puolue ja sen jäsenjärjestöt pyrkivät kaikessa toiminnassaan kasvattamaan jäsen- ja kannatuspohjaansa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa KD olisi kymmeneen kansanedustajapaikkaan tarvinnut oikeissa vaalipiireissä annettuina yhteensä 11 671 lisä-ääntä. Tällöin nykyisten viiden edustajan lisäksi toiset viisi kansanedustajaa olisivat tulleet Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen, Savo-Karjalan ja Vaasan vaalipiireistä. KD:n ehdokkaat keräsivät 2019 eduskuntavaaleissa yhteensä 120 039 ääntä.
KD Nuoret esittää, että puolue asettaa viralliseksi, vuoden 2023
eduskuntavaalitavoitteekseen, kymmenen kansanedustajapaikan saamisen, eli paikkamäärän kaksinkertaistamisen.
Kirkollisverojärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaisesti
Nykyinen kirkollisverojärjestelmä asettaa ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan puhtaasti uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Kirkollisveroa maksavat vain evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet. Lisäksi nykyinen käytäntö sulkee pois muita tärkeitä uskonnollisia ryhmiä ja muita instituutioita, jotka evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon rinnalla tekevät arvokasta yhteiskunnallista työtä. Hyväntekeväisyysvero, joka koskisi kaikkia suomalaisia uskonnollisesta vakaumuksesta huolimatta, auttaisi kehittämään ei-valtiollisia yhteiskunnallisia instituutioita, kuten kirkkoja, uskonnollisia yhdyskuntia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä. Se takaisi niille taloudellista riippumattomuutta poliittisen vallan muutoksista ja lisäisi niiden vastuuvelvollisuutta tukijoiden edessä. Hyväntekeväisyysvero poistaisi evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten paineen erota kirkosta taloudellisista syistä. Lisäksi se vähentäisi nykyistä ongelmaa, jossa kirkkoon kuuluvat rahoittavat veroillaan palveluja, joista koko yhteiskunta hyötyy. Yhteinen hyväntekeväisyysvero vähentäisi myös alueellista eriarvoisuutta, sillä nykyisin kirkollisveron suuruus riippuu siitä, mihin seurakuntaan kuuluu. Tällä on selkeä regressiivinen vaikutus niin, että hyväosaisissa kunnissa
kirkollisveroprosentti on huomattavasti pienempi. Suomessa uskonnollinen monimuotoisuus on kasvanut. On tärkeä, että uskonnollisten yhdyskuntien rahoitus on läpinäkyvää. Hyväntekeväisyysvero, jonka saamiseksi poliisihallitus tutkisi rahankeräysluvan tavoin yhdyskunnan rahoituslähteet ja toimintamuodot, varmistaisi, että Suomessa toimivilla
uskonnollisilla liikkeillä ei ole taustalla ongelmallisia ulkomaalaisia tukijoita, ääriliikkeitä tai muita sisäistä turvallisuutta vaarantavia toimijoita. Hyväntekeväisyysvero lisäisi vastuuta ja vapautta verojen käyttämisestä, edesauttaisi kolmannen sektorin toimintaa ja loisi kannustimia järjestöille edistää näkyvällä tavalla yhteiskunnallista hyvinvointia. Hyväntekeväisyysvero toisi valinnanvapautta ja kontrollia veronmaksajille valtion menoerissä, kuten kehitysapu (686,3 miljoona euroa) sekä avustukset nuoriso-, yhteiskunnallis- ja ympäristöjärjestöille (85 miljoona). Tällä tavalla voitaisiin vähentää myös nykyistä ansiotuloveroa niin, että veronmaksajien kannalta hyväntekeväisyysvero ei nostaisi nykyistä veroastetta. Hyväntekeväisyysveron suuruus olisi 1,4 – 1,7 prosenttia. Samalla ansiotuloveroa pitäisi laskea samassa suhteessa. Veronmaksajat päättäisivät mihin heidän hyväntekeväisyysveronsa kohdistuisi. Valinnan voisi tehdä hyväksyttyjen uskonnollisten yhteisöjen, hyväntekeväisyysjärjestöjen tai korkeakoulujen välillä, niin, että osuus olisi mahdollista jakaa useamman järjestön välillä. Poliisihallitus ylläpitäisi ja päivittäisi listaa hyväksytyistä järjestöistä, sekä valvoisi järjestöjen rahankäyttöä verovarojen ja hyväntekeväisyystyön osalta. Käytäntö olisi
samanlainen kuin nykyään rahankeräysluvan yhteydessä.
KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa edistää kirkollisveron korvaamista hyväntekeväisyysverolla.
Kutsunnat laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa
Nuorten maanpuolustustahto on laskenut. Tämä on huolestuttavaa, sillä Suomen uskottava puolustus nojaa pitkälti riittävän korkeaan maanpuolustustahtoon. Syitä maanpuolustustahdon laskevalle trendille on useita, eikä mikään niistä yksinään selitä romahdusta. Yksi syy on varmasti se, että nuoret kokevat nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän epätasa-arvoiseksi, sillä vain miehet on velvoitettu suorittamaan palvelus. Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. On vaikea
perustella, miksei tämän yhdenvertaisen velvollisuuden tulisi myös käytännössä toteutua asepalveluksen osalta. Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää on kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan.
Järjestelmän kehittämisessä tulee luonnollisesti olla tärkeimpänä kriteerinä maanpuolustuksen etu. Asepalveluksen on kuitenkin tunnuttava oikeudenmukaiselta, jotta se tukee maanpuolustustahtoa. Ensimmäisenä askeleena kohti tasa-arvoisempaa palvelusta KD Nuoret esittää kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa. Tämä olisi mahdollista toteuttaa helposti ja maltillisin kustannuksin. Koko ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykyistä tehokkaamman markkinoinnin. Kutsuntoja kehittämällä niitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin myös muihin kuin maanpuolustuksen tarpeisiin. Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin.
KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta.
Lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkoja lisättävä
Markkinatalous jyllää myös työmarkkinoilla. Suomessa sotesektoria rasittavat niin lääkäripula kuin lääkärien kohtuuttoman korkea palkkataso.
KD Nuoret vaatii, että lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijamäärää on lisättävä 50 paikalla vuosittain viiden vuoden ajan, tai siihen asti, että lääkäripula on saatu selätettyä. Ratkaisumme perustuu markkinatalouden lainalaisuuksiin: liian korkea palkkataso ja pula osaajista kielii pahasta kilpailun puutteesta. Kilpailua on siis lisättävä nostamalla työmarkkinoilla olevien lääkäreiden määrää huomattavasti. KD Nuoret huomauttaa, että lääkäreiden keskimääräistä korkeampi palkkataso on toki oikeutettua sinänsä: lääkäreiden vastuun määrä ja vaatimustaso ovat niin suuret, että sen pitää näkyä myös tilipussissa. Nykyinen palkkataso on kuitenkin seurausta liian pienestä koulutusmäärästä ja määrätietoisesta kilpailun rajoittamisesta.
KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa edistää lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen lisäämistä.
Nuuskan kieltolaki kumottava
KD Nuoret haluaa purkaa nuuskan kieltolain, jota järjestö pitää epäonnistuneena. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995 kiellettiin maassamme nuuskan valmistus ja myynti. Suomi ei Ruotsin tavoin hakenut erivapautta nuuskakysymyksessä. Kieltolaki ei ole saanut aikaan toivottuja vaikutuksia. Nuuskaa käytetään Suomessa edelleen runsaasti, eikä tilanne näytä muuttuvan käytön vähenemisen suuntaan vaan suorastaan päinvastoin. Monissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Tšekissä ja Kreikassa nuuskakielto kierretään myymällä nuuskaa purutupakkana. Suomessa
myös purutupakan myyminen on nuuskan tavoin kiellettyä. Nuuskan kieltolain vaikutus on sama kuin alkoholin kieltolailla maamme itsenäistymisen ensimmäisinä vuosikymmeninä: laki ei toimi, vaan salakuljetus ja käyttö rehottavat villinä. Nykytilanteesta hyötyvät lähinnä verotulot keräävä Ruotsin valtio sekä erinäiset salakuljettajatahot yksittäisistä kansalaisista rikollisliigoihin. Nyt on aika purkaa maallemme vahingollinen kieltolaki. Tähän on olemassa kaksi tapaa. Ensimmäinen olisi Euroopan Unionin laajuisen nuuskakiellon kumoaminen epäonnistuneena. Toinen tapa olisi Ruotsin mallin kaltaisen erivapauden hankkiminen Unionilta. Suomen olisi parempi pitää verotulot ennemmin itsellään. KD Nuoret ei suosittele nuuskan tai muidenkaan tupakkatuotteiden käyttämistä kenellekään. Kieltolaki ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, vaan määrätietoinen tutkimustuloksiin perustuva valistus, terveysriskeihin liittyvän tietoisuuden lisääminen sekä tupakkatuotteiden myyntiin liittyvä nykyisen tasoinen sääntely. Kieltolain tarkoitus oli hyvä, mutta on aika tunnustaa, että se on epäonnistunut surkeasti.
KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää nuuskan myynnin sallimista ja
myynnistä saatavan tulon verottamista Suomessa.
Suomen on irtauduttava Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä yleissopimuksesta
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Miinakieltoon liittyminen oli virhe, joka tulee perua. Keskustelussa käytettiin aikanaan perusteluita, jotka eivät vastaa todellisuutta Suomen oloissa ja onkin huomioitavaa, että Puolustusministeriö vastusti sopimuksen hyväksymistä jo alunperin: ”Miina-ase on Suomelle erittäin kustannustehokas sodankäyntiväline, koska sillä voidaan olosuhteissamme merkittävästi vaikeuttaa teknologisesti kehittyneidenkin asevoimien operatiivista liikkuvuutta. – Maavoimillamme ei tällä hetkellä ole ajoneuvomiinojen ohella, muita määrällisesti riittäviä asejärjestelmiä, joilla mekanisoidun hyökkääjän liike voitaisiin yhtä tehokkaasti hidastaa ja
pysäyttää.” (Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti) Suomi on aktiivinen miinanraivaaja eri puolilla maailmaa ja Suomessa on myös kehitetty miinanraivaustekniikkaa. Suomessa jalkaväkimiinat ovat puhtaasti puolustuksellinen väline, ja niihin turvauduttaisiin vain sotilaallisen konfliktin syttyessä ja silloinkin niitä käytettäisiin vain Suomen rajaseuduilla. Rauhan aikana miinat ovat varastoituna. Suomen tilanteessa ammattitaitoa ja asiantuntemusta on siis kertynyt jo vuosikymmenten ajan ja ”miinakauhu” on ollut perinteisesti vankkumaton osa Suomen uskottavaa sekä liittoutumatonta puolustusta.
KD Nuoret esittää, että puolue alkaa ajamaan Suomen irtautumista Ottawan
sopimuksesta ensi tilassa. Valtio voi irtautua sopimuksesta kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä YK:lle.
Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin
KD Nuoret vaatii, että Suomeen perustetaan riippumaton ja itsenäinen
perustuslakituomioistuin valvomaan perustuslain toteutumista. Ei ole oikeusvaltion kannalta kestävää, että uusien lakien ristiriitaisuutta perustuslain kanssa arvioivat samat kansanedustajat, jotka päättävät lakien säätämisestä. Perustuslakivaliokunnan rooli on aika ajoin vaarassa politisoitua. Siksi tarvitaan riippumaton elin valvomaan perustuslainmukaisuutta lakien valmisteluvaiheessa. Monen muun eurooppalaisen valtion tapaan Suomeen tulisi perustaa poliittisesti riippumaton perustuslakituomioistuin. Perustuslakituomioistuimessa arvion uusien lakien perustuslainmukaisuudesta tekisivät juridiikan asiantuntijat. Näin oikeusoppineiden käsitys lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta saataisiin suoraan sen sijaan, että näkemykset
välittyvät perustuslakivaliokunnan kautta. Tärkeää on, että tuomioistuimen jäsenkunta edustaisi laajasti oikeudellisia asiantuntijoita ja että jäsenet vaihtuisivat säännöllisesti. Valiokunnan korvaava tuomioistuin kykenisi arvioimaan lakiesitysten perustuslainmukaisuutta nykyistä varhaisemmassa lainvalmistelun vaiheessa. Tuomioistuimen tehtäviin kuuluisi myös perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta.
KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää perustuslakituomioistuimen
perustamista Suomeen.
Terapiatakuu on pantava toimeen pikimmiten
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet etenkin nuorten keskuudessa, toteaa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mielenterveysongelmat vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn laajasti. Terapiatakuun avulla hoitoon hakeutuva pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muuhun psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen toteamisesta. KD Nuoret näkee tärkeänä, että psykoterapiaan voi päästä jo perusterveydenhuollon tasolla, mikä helpottaa hoidon hakemista sekä
lyhentää palveluketjuja. KD Nuoret näkee takuun mielenterveysongelmien hoitoa selkeyttävänä ja yhdenvertaisuutta lisäävänä tavoitteena, joka toteutuessaan toisi pitkällä aikavälillä yhteiskunnallisia säästöjä. Psykoterapiaan hakeutuminen voidaan nähdä hankalana, jolloin hoidon tarjonnan lisääminen auttaisi tarpeessa olevia. Terapiatakuu hyödyttäisi erityisesti niitä, joilla on elämässään jo muunlaisia haasteita, kuten työttömyyttä. Tällaisessa tilanteessa henkilöllä ei välttämättä ole varaa hakeutua yksityisen terapian piiriin, vaikka Kela-korvaus maksettaisiin hänelle myöhemmin.
KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa ajamaan terapiatakuun toimeenpanemista pikimmiten.
Varusmiespalveluksesta kerryttävä eläkettä
KD Nuoret vaatii, että varusmies- ja siviilipalvelus alkaisivat kerryttää eläkettä. Nykyisellään näin ei ole. Asian korjaamista on ehdotettu jo aikaisemmin niin poliitikkojen kuin Puolustusvoimienkin puolesta, mutta muutosta ei ole saatu aikaan. Vuodesta 2005 alkaen opiskelu on kerryttänyt eläkettä. Samoin eläkettä kerryttävät muun muassa ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, useat vanhempainetuudet sekä vuorotteluvapaakorvaukset. Varusmiespalvelus on jäänyt näiden ulkopuolelle Kelan mukaan siksi, että sitä ei katsota ansiotyöksi. Nykyisellä mallillaan varusmiespalvelus jättää eläkkeen karttumatta keskimäärin 8,5 kuukauden ajalta. KD Nuoret vaatii tilanteeseen muutosta. Varusmiespalvelus on erittäin tärkeää työtä yhteisen isänmaan eteen. Tämän tärkeän työn on näyttävä myös isänmaata palvelleiden eläkekertymässä.
KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa ajaa muutosta, jonka myötä myös
varusmiespalveluksesta kertyisi eläkettä.
Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttava
KD Nuoret vaatii ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista. Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin. Erityisen ongelmallisena KD Nuoret näkee sen, että ylioppilaskunnat ovat ottaneet kantaa muihinkin kuin opiskelijapolitiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. Pakkojäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta.
Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys asettaa myös yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista. Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.
Lainsäädäntöä on pikimmiten muutettava siten, että ylioppilaskuntien
pakkojäsenyydestä luovutaan. Näin toteutetaan yhdistymisvapautta ja saatetaan tässä suhteessa kaikki korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan keskenään.
KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa ajaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista.
Suomen haettava Naton jäsenyyttä
KD Nuoret katsoo, että Suomen tulisi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Suomella ei pienenä maana ole todellisuudessa riittävästi resursseja, jotta voisimme taata maamme koskemattomuuden kriisitilanteessa. Sotilasliiton turvatakuut varmistaisivat puolustuksemme uskottavuuden. Nato-jäsenyys olisi kaikista epävarmoista keinoista luotettavin tapa varmistaa, että sotilaallisen hyökkäyksen koittaessa Suomi voisi säilyttää koskemattomuutensa. Ennen kaikkea turvatakuut toimisivat kuitenkin pelotteena. Hyökkäys Nato-maahan on sellainen riski, jonka ottamiseen kynnys on harvinaisen korkealla. Suomen on liityttävä Natoon, kun siihen on vielä mahdollisuus; mahdollisen sotilaallisen kriisin koittaessa se on jo liian myöhäistä. Suomessa on ylläpidetty Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu siten, että asia tulee ajankohtaiseksi. Nykymaailmassa muutokset voivat kuitenkin tapahtua niin nopeasti, että ajatus jäsenhakemuksen rauhallisesta täyttämisestä kriisin jo koittaessa tuntuu utopistiselta. Suomi tekee jo nyt huomattavaa yhteistyötä Naton kanssa, eikä jäsenyys aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia. Puolustusvoimien kalusto on Nato yhteensopivaa ja yhteisiä harjoituksia pidetään useasti. Suomi osallistuu ulkomailla Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin ja vaihtaa tiedustelutietoa Nato-maiden kanssa. Natoon liittymällä Suomi myös asemoisi itsensä selkeästi länteen, kuten se on muilta osin ulkopolitiikassaan selkeästi jo pitkään tehnyt. Idässä tiedetään hyvin
Suomen ja Naton lämpimistä väleistä. Venäjän silmissä Suomen askel Naton jäseneksi saattaa olla lopulta varsin vähäpätöinen muutos. Kun yhteistyö on jo nyt varsin laajamittaista, olisi Suomen järkevää ottaa Natosta irti kaikkein konkreettisin hyöty eli turvatakuut. Monien arvioiden mukaan Venäjän ja Naton välisessä kriisissä Suomi joutui todennäköisesti vedetyksi mukaan, vaikkemme olisikaan sotilasliiton jäseniä. Väitteet siitä, että voisimme pysyä ulkona kaikista maailman kriiseistä pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomana, ovat puhdasta unelmointia.
KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa edistää Suomen hakeutumista pikimmiten sotilasliitto Naton jäseneksi.
