Browsing Category

Uutiset

Uutiset

Mikael Plomp sai äänivyöryn – vuosikokous äänesti hallituksen jäsenistä

KD Nuorten vuosikokous äänesti kokouslauantaina 26.10.2019 puheenjohtajiston lisäksi kahdeksasta uudesta hallituksen jäsenestä. Valintavuorossa oli neljä varsinaista ja neljä varajäsentä. Ehdokkaita hallitusvaaliin oli ilmoittautunut viikkoja ennen kokousta, mutta myös itse kokousaamuna.

Hallitusvaalin ääniharavaksi nousi paikallinen Mikael Plomp 60 äänellä. Plomp on toiminut kuluneena syksynä myös Pohjanmaan KD Nuorten hallituksessa. Plompin lisäksi hallitukseen valittiin järjestön entinen varapuheenjohtaja ja hallituksen varajäsenenä viimeksi toiminut Nelli-Maria Sarasmaa 47 äänellä, Jere Tuononen Nokialta 39 äänellä sekä varapuheenjohtajavaalissakin ehdolla ollut ja viimeksi hallituksen varajäsenenä toiminut, lahtelainen, Elina-Maarit Kinnunen 28 äänellä.

Kruunupyyläinen Leo Byskata jättäytyi 40 äänellä hallituksen varajäseneksi. Byskata toimii myös KD Svenskan puheenjohtajana ja oli ehdolla eduskuntavaaleissa Pohjanmaan vaalipiirissä. Varajäseniksi valittiin myös turkulainen Joonas Holmén 23 äänellä, Teemu Turunen Laukaalta 19 äänellä sekä hallituksen jäsenenä viimeisimmäksi toiminut Janne Bröijer Lahdesta 19 äänellä.

Hallituksessa jatkavat Jyri Soria (Helsinki), Heikki-Jaakko Nevalainen (Kuopio), Roosa Kauppinen (Joensuu) sekä Henriikka Kokkonen (Lieksa). Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet, Essi Vallbacka, Ester Laato sekä Taisto Laato, eivät hakeneet jatkokaudelle.

Uutiset

KD Nuorten puheenjohtajaksi Annika Lyytikäinen

KD Nuorten vuosikokous on yksimielisesti valinnut järjestön puheenjohtajaksi vuosille 2020-2021 Annika Lyytikäisen, 23. Kouvolalaislähtöinen Lyytikäinen asuu Helsingissä ja on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin sekä Hankenista kauppatieteiden kandidaatiksi. Hän suorittaa parasta aikaa maisteriopintoja.

“Tuntuu upealta päästä johtamaan näin dynaamista ja suoraselkäistä järjestöä toimittuani siinä monta vuotta”, Lyytikäinen toteaa. “Olen ihaillen seurannut Aleksi Sarasmaan otteita puheenjohtajana ja tiedän, että hänen saappaitaan tulee olemaan vaikea täyttää”, hän jatkaa.

“Tuplavaalivuoden jälkeen uskon että meillä on puheenjohtajakaudellani otollinen tilaisuus kehittää KD Nuorten piiritoimintaa yhä säännöllisemmäksi ja jäsenistöä osallistavammaksi”, Lyytikäinen linjaa.

KD Nuorten puheenjohtaja johtaa järjestöä yhdessä varapuheenjohtajien ja hallituksen kanssa. KD Nuorten vuosikokous kokoontuu parhaillaan 26.-27.10. Vaasassa.

Lisätiedot:
Annika Lyytikäinen
KD Nuorten puheenjohtaja 1.1.2020 alkaen
p. 050 465 3361
annika.lyytikainen@kdnuoret.fi

Uutiset

Ami Rajala Pohjanmaan KD Nuorten puheenjohtajaksi

KD Nuorten Pohjanmaan piiri järjestäytyi vuosikokouksessa Vaasassa 19.9.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti oikeustieteen opiskelija Ami Rajala (22, Vaasa). Hallitukseen valittiin myös: Jesse Räsänen, Mikael Plomp, Teija Muuraiskangas ja Leo Byskata.

Nykyisen hallituksen holtittomat leikkaukset ja menolisäykset korkeasuhdanteen aikana huolestuttivat jäseniä.

”Hallituksen järjettömät leikkaukset ja menolisäykset eivät lämmitä varsinkaan talouskasvun nyt hidastuessa. Yrittäjät, työllistäjämme ja taloutemme kulmakivet, joutuvat kärsimään vientiteollisuuteemme sekä kuljetusalaamme iskevistä verotuksellisista muutoksista. Ei työllisyyttä nosteta ajamalla yrittäjät ahtaalle”,  sanoo tuore puheenjohtaja Ami Rajala.

Pohjanmaan KD Nuorten hallituksen vakaa tarkoitus on saada toiminta aktivoitua alueellaan. Puheenjohtajan mukaan muutos ei tapahdu yhdessä illassa.

“Vaaditaan pitkäjänteistä alueellista työskentelyä ja aktiivista vaikuttamista myös sosiaalisessa mediassa. Suunnitelmana on, että meiltä tulee ehdokkaita myös VYY:n edustajistovaaleihin. On siis varmaa, että KD Nuorista tullaan kuulemaan Pohjanmaalla enemmän kuin aikaisemmin.”
Ami Rajala toteaa.

KD Nuorten Pohjanmaan piiri valmistautuu isännöimään valtakunnallisen KD Nuorten vuosikokouksen Vaasassa 26.-27.10.

Uutiset

Annika Lyytikäinen ehdolle KD Nuorten puheenjohtajaksi

KD Nuorten 2. varapuheenjohtaja Annika Lyytikäinen ilmoitti eilen, 17.9.2019, asettuvansa ehdolle KD Nuorten puheenjohtajaksi. Vaasassa 26.-27.10.2019 järjestettävässä KD Nuorten vuosikokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja luotsaamaan järjestöä Aleksi Sarasmaan jättäessä tehtävänsä.

Annika kertoo Facebook-päivityksessään oppineensa paljon väistyvältä puheenjohtajalta ja saanut tehtävässään tavata paljon puolueen ja nuorisojärjestön nuoria sekä pohjoismaisista sisarjärjestöistä. Monien kyselyjen ja suuren kannustuksen jälkeen hän päätti lähteä tavoittelemaan puolueen puheenjohtajuutta.

Annika Lyytikäinen, 23, on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin sekä Hankenista kauppatieteiden kandidaatiksi ja suorittaa parasta aikaa maisteriopintoja. “Toivottavasti aikaan saadaan kunnon kisa pitkästä aikaa ja paljon väkeä vuosikokoukseen. Kuka valitaankin, Aleksin saappaat tulee olemaan vaikea täyttää.” Annika toteaa.

”Hienoa, että puheenjohtajan tehtävä herättää kiinnostusta. Toivottavasti Vaasan vuosikokouksessa saadaan aikaan tiukka, mutta hyvähenkinen puheenjohtajakisa.” Istuva puheenjohtaja, Aleksi Sarasmaa kommentoi.

Lisätietoja:

Annika Lyytikäinen
annika.lyytikäinen@kdnuoret.fi

Uutiset

Puoluekokous hyväksyi kahdeksan KD Nuorten aloitetta

Kuva: Kristiina Kunnas

KD Nuoret jätti puoluekokoukselle kaksitoista puoluekokousaloitetta, joista kahdeksan hyväksyttiin Oulussa järjestetyssä Kristillisdemokraattien 33. sääntömääräisessä puoluekokouksessa (voit tutustua aloitteisiin tästä).

Puoluekokousaloite terapiatakuun vauhdittamiseksi huomioitiin eduskuntaryhmän toimesta nopeasti, sillä kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Sari Essayah patisti hallitusta asian tiimoilta jo kuluneella viikolla. Muita hyväksyttyjä aloitteita olivat muun muassa Ottawan sopimuksesta irtautuminen, varusmieseläkkeen ja huoltajakertymän käyttöönotto, perustuslakituomioistuimen perustaminen, ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopuminen sekä kutsuntojen laajentaminen. Sen sijaan puolue ei ollut vielä valmis kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä, nuuskan kieltolain kumoamista eikä lääketieteellisen aloituspaikkojen lisäämistä.

Puolueväki selvästi odottaa uusia tuulia ja laajempaa poliittista sisältöä, joka näkyy runsaslukuisina hyväksyttyinä nuorten aloitteina rohkeistakin aiheista,” KD Nuorten 2. varapuheenjohtaja Annika Lyytikäinen kommentoi. “Nuorisojärjestö täyttää tehtävänsä puolueen omatuntona, kun saa Ottawan sopimusta hyväksymässä olleen kansanedustajan myöntämään, että päätös oli virhe.” hän jatkaa.

Uutiset

Viljami Haavistosta puolueen toinen varapuheenjohtaja

KD Nuorten pääsihteeri ja järjestön varapuheenjohtajaehdokas Viljami Haavisto valittiin 179 äänen voimin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Teemalla ”2020-luvun puolue” kampanjoinut Haavisto sai useita kannatuspuheenvuoroja puoluekokouslauantaina, ennen varapuheenjohtajavaalia. Kannatuspuheenvuoroissa nousi erityisesti esiin eri-ikäisten puolueaktiivien halu tukea puolueen nuoria. Jotain muutoshalusta kertoi myös puoluekokouksen vahva mandaatti, sillä puolet liki neljästäsadasta puoluekokousedustajasta kirjoitti Haaviston nimen äänestyslippuunsa. ”Kisa osoitti mielestäni, että nuorten ylläpitämät asiat koetaan tärkeiksi. Nuorille haluttiin antaa vastuuta ja varapuheenjohtajistoon valita puolueen maltillisempaa linjaa edustavia ehdokkaita.” Haavisto kertoo.

Haavisto korosti varapuheenjohtajakampanjassaan vahvasti tarvetta sillanrakennukselle puolueen vanhemman ja nuoremman sukupolven välillä sekä kentän roolin vahvistamista. ”On aika nähdä nuoret puolueen jatkuvuuden takuutekijänä ainaisen kritiikin sijaan. Yhteisellä asialla tässä kuitenkin ollaan,” Haavisto toteaa.

KD Nuorissa Haaviston valintaan suhtauduttiin iloisin mielin, sillä Haavisto on hyvin pitkään aikaan ensimmäinen nuori edustaja puolueen puheenjohtajistossa. ”Varapuheenjohtajaksi oli ehdolla runsas määrä todella vahvoja ehdokkaita. Tästä joukosta Viljami onnistui keräämään todella hienon äänisaaliin. Tämä on puolueväeltä luottamuksenosoitus niin Viljamille kuin nuorisojärjestölle.” KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa kommentoi Haaviston valintaa tuoreeltaan.

Haaviston lisäksi puolueen varapuheenjohtajistoon valittiin istuva kansanedustaja Peter Östman sekä puolueen Hämeen piirin puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän pitkäaikainen työntekijä Sonja Falk.

Lisätietoja:
Viljami Haavisto
viljami.haavisto@kdnuoret.fi
045 137 6021

Uutiset

KD Nuorten puoluekokousaloitteet 2019

Joka toinen vuosi järjestettävä Kristillisdemokraattien puoluekokous kokoaa puolueväen yhteen päättämään puolueen linjasta ja valitsemaan jäsenet puolueen luottamustoimiin ja puolue-elimiin. Tänä vuonna puoluekokous järjestetään 24.-25.8. Oulussa. Puoluekokoukselle jätetyt aloitteet käsitellään puoluekokouksessa ja kokousedustajat äänestävät niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. KD Nuoret on puolueen erityisjärjestönä perinteisesti kunnostautunut puoluekokousaloitteiden laatimisessa ja tänä vuonna nuorisojärjestö lähteekin Ouluun mukanaan ennätykselliset 12 aloitetta.

Huoltajakertymästä apua laskevaan syntyvyyteen
Suomessa syntyvyys laskee rajusti. Tästä seuraava huoltosuhteen voimakas heikkeneminen aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle merkittäviä haasteita. KD Nuoret on huolissaan kehityksestä ja esittää yhdeksi keinoksi syntyvyyden nostamiseksi huoltajakertymää. Huoltajakertymä olisi osa lasta huoltavan vanhemman tai muun huoltajan eläkekertymää. Sitä maksettaisiin siltä ajalta, kun lapsesta maksetaan lapsilisää vanhempainrahakautta lukuun ottamatta. Jos toinen vanhemmista on yksinhuoltaja tai kotihoidontuen saaja, hän tienaisi toisenkin vanhemman huoltajakertymän itselleen. Huoltajakertymää maksettaisiin myös adoptio- ja sijaislapsista. Huoltajakertymä pyrkii vastaamaan alhaisen syntyvyysasteen ongelmaan sekä edistämään käytännöllistä tasa-arvoa huoltajien välillä. Lapsiluvun kasvattamiseen täytyy löytyä kannustimia, koska sitä ei nähdä yhtä houkuttelevana vaihtoehtona kuin aikaisemmin. Lasten kasvattaminen on vastuullista ja vaativaa työtä, joka vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen. Syntyvyys on keskeinen kysymys mietittäessä eläkejärjestelmämme tulevaisuutta. Näistä syistä on palkittava niitä kansalaisia, jotka tekevät lastenkasvatustyötä koko yhteiskunnan hyväksi. Huoltajakertymä hyödyttäisi eniten pienituloisia ja korjaisi etenkin kotona lapsia hoitavien vanhempien eläkekertymävajetta. Huoltajakertymän laskennallinen palkkio olisi lastenhoitoalan työehtosopimuksen mukainen minimituntipalkka. Työmääräksi lasketaan yksi tunti päivässä per lapsi. Huoltajakertymää maksettaisiin jokaisen lapsen kohdalta 16 vuotta ja 3 kuukautta.

KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää huoltajakertymän käyttöönottoa.

Puolueen asetettava kymmenen kansanedustajanpaikkatavoite eduskuntavaaleihin 2023
Suomen kristillisdemokraattien kansanedustajamäärä on pitkään ollut
laskusuhdanteinen. Jotta meillä olisi realistiset mahdollisuudet rakentaa
kristillisdemokraattista yhteiskuntaa, tarvitsemme lisää kansanedustajia ja sen myötä vaikuttamismahdollisuuksia. Jotta voimme tehdä sen laadukkaan ja pitkäjänteisen työn minkä lisäpaikkojen saaminen vaatii, tarvitsemme myös yhteisiä ja kunnianhimoisia, hyvissä ajoin ääneen lausuttuja tavoitteita. Aikaisin asetettu ja julkilausuttu tavoite mahdollistaa pitkäjänteisen kannatuspohjan kasvattamisen, joka kantaa puolueelle satoa myös muissa vaaleissa ennen ja jälkeen 2023. Tavoitteen valossa puolue ja sen jäsenjärjestöt pyrkivät kaikessa toiminnassaan kasvattamaan jäsen- ja kannatuspohjaansa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa KD olisi kymmeneen kansanedustajapaikkaan tarvinnut oikeissa vaalipiireissä annettuina yhteensä 11 671 lisä-ääntä. Tällöin nykyisten viiden edustajan lisäksi toiset viisi kansanedustajaa olisivat tulleet Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen, Savo-Karjalan ja Vaasan vaalipiireistä. KD:n ehdokkaat keräsivät 2019 eduskuntavaaleissa yhteensä 120 039 ääntä.

KD Nuoret esittää, että puolue asettaa viralliseksi, vuoden 2023
eduskuntavaalitavoitteekseen, kymmenen kansanedustajapaikan saamisen, eli paikkamäärän kaksinkertaistamisen.

Kirkollisverojärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaisesti

Nykyinen kirkollisverojärjestelmä asettaa ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan puhtaasti uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Kirkollisveroa maksavat vain evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet. Lisäksi nykyinen käytäntö sulkee pois muita tärkeitä uskonnollisia ryhmiä ja muita instituutioita, jotka evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon rinnalla tekevät arvokasta yhteiskunnallista työtä. Hyväntekeväisyysvero, joka koskisi kaikkia suomalaisia uskonnollisesta vakaumuksesta huolimatta, auttaisi kehittämään ei-valtiollisia yhteiskunnallisia instituutioita, kuten kirkkoja, uskonnollisia yhdyskuntia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä. Se takaisi niille taloudellista riippumattomuutta poliittisen vallan muutoksista ja lisäisi niiden vastuuvelvollisuutta tukijoiden edessä. Hyväntekeväisyysvero poistaisi evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten paineen erota kirkosta taloudellisista syistä. Lisäksi se vähentäisi nykyistä ongelmaa, jossa kirkkoon kuuluvat rahoittavat veroillaan palveluja, joista koko yhteiskunta hyötyy. Yhteinen hyväntekeväisyysvero vähentäisi myös alueellista eriarvoisuutta, sillä nykyisin kirkollisveron suuruus riippuu siitä, mihin seurakuntaan kuuluu. Tällä on selkeä regressiivinen vaikutus niin, että hyväosaisissa kunnissa
kirkollisveroprosentti on huomattavasti pienempi. Suomessa uskonnollinen monimuotoisuus on kasvanut. On tärkeä, että uskonnollisten yhdyskuntien rahoitus on läpinäkyvää. Hyväntekeväisyysvero, jonka saamiseksi poliisihallitus tutkisi rahankeräysluvan tavoin yhdyskunnan rahoituslähteet ja toimintamuodot, varmistaisi, että Suomessa toimivilla
uskonnollisilla liikkeillä ei ole taustalla ongelmallisia ulkomaalaisia tukijoita, ääriliikkeitä tai muita sisäistä turvallisuutta vaarantavia toimijoita. Hyväntekeväisyysvero lisäisi vastuuta ja vapautta verojen käyttämisestä, edesauttaisi kolmannen sektorin toimintaa ja loisi kannustimia järjestöille edistää näkyvällä tavalla yhteiskunnallista hyvinvointia. Hyväntekeväisyysvero toisi valinnanvapautta ja kontrollia veronmaksajille valtion menoerissä, kuten kehitysapu (686,3 miljoona euroa) sekä avustukset nuoriso-, yhteiskunnallis- ja ympäristöjärjestöille (85 miljoona). Tällä tavalla voitaisiin vähentää myös nykyistä ansiotuloveroa niin, että veronmaksajien kannalta hyväntekeväisyysvero ei nostaisi nykyistä veroastetta. Hyväntekeväisyysveron suuruus olisi 1,4 – 1,7 prosenttia. Samalla ansiotuloveroa pitäisi laskea samassa suhteessa. Veronmaksajat päättäisivät mihin heidän hyväntekeväisyysveronsa kohdistuisi. Valinnan voisi tehdä hyväksyttyjen uskonnollisten yhteisöjen, hyväntekeväisyysjärjestöjen tai korkeakoulujen välillä, niin, että osuus olisi mahdollista jakaa useamman järjestön välillä. Poliisihallitus ylläpitäisi ja päivittäisi listaa hyväksytyistä järjestöistä, sekä valvoisi järjestöjen rahankäyttöä verovarojen ja hyväntekeväisyystyön osalta. Käytäntö olisi
samanlainen kuin nykyään rahankeräysluvan yhteydessä.

KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa edistää kirkollisveron korvaamista hyväntekeväisyysverolla.

Kutsunnat laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa
Nuorten maanpuolustustahto on laskenut. Tämä on huolestuttavaa, sillä Suomen uskottava puolustus nojaa pitkälti riittävän korkeaan maanpuolustustahtoon. Syitä maanpuolustustahdon laskevalle trendille on useita, eikä mikään niistä yksinään selitä romahdusta. Yksi syy on varmasti se, että nuoret kokevat nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän epätasa-arvoiseksi, sillä vain miehet on velvoitettu suorittamaan palvelus. Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. On vaikea
perustella, miksei tämän yhdenvertaisen velvollisuuden tulisi myös käytännössä toteutua asepalveluksen osalta. Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää on kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan.
Järjestelmän kehittämisessä tulee luonnollisesti olla tärkeimpänä kriteerinä maanpuolustuksen etu. Asepalveluksen on kuitenkin tunnuttava oikeudenmukaiselta, jotta se tukee maanpuolustustahtoa. Ensimmäisenä askeleena kohti tasa-arvoisempaa palvelusta KD Nuoret esittää kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa. Tämä olisi mahdollista toteuttaa helposti ja maltillisin kustannuksin. Koko ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykyistä tehokkaamman markkinoinnin. Kutsuntoja kehittämällä niitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin myös muihin kuin maanpuolustuksen tarpeisiin. Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin.

KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta.

Lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkoja lisättävä
Markkinatalous jyllää myös työmarkkinoilla. Suomessa sotesektoria rasittavat niin lääkäripula kuin lääkärien kohtuuttoman korkea palkkataso.
KD Nuoret vaatii, että lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijamäärää on lisättävä 50 paikalla vuosittain viiden vuoden ajan, tai siihen asti, että lääkäripula on saatu selätettyä. Ratkaisumme perustuu markkinatalouden lainalaisuuksiin: liian korkea palkkataso ja pula osaajista kielii pahasta kilpailun puutteesta. Kilpailua on siis lisättävä nostamalla työmarkkinoilla olevien lääkäreiden määrää huomattavasti. KD Nuoret huomauttaa, että lääkäreiden keskimääräistä korkeampi palkkataso on toki oikeutettua sinänsä: lääkäreiden vastuun määrä ja vaatimustaso ovat niin suuret, että sen pitää näkyä myös tilipussissa. Nykyinen palkkataso on kuitenkin seurausta liian pienestä koulutusmäärästä ja määrätietoisesta kilpailun rajoittamisesta.

KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa edistää lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen lisäämistä.

Nuuskan kieltolaki kumottava
KD Nuoret haluaa purkaa nuuskan kieltolain, jota järjestö pitää epäonnistuneena. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995 kiellettiin maassamme nuuskan valmistus ja myynti. Suomi ei Ruotsin tavoin hakenut erivapautta nuuskakysymyksessä. Kieltolaki ei ole saanut aikaan toivottuja vaikutuksia. Nuuskaa käytetään Suomessa edelleen runsaasti, eikä tilanne näytä muuttuvan käytön vähenemisen suuntaan vaan suorastaan päinvastoin. Monissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Tšekissä ja Kreikassa nuuskakielto kierretään myymällä nuuskaa purutupakkana. Suomessa
myös purutupakan myyminen on nuuskan tavoin kiellettyä. Nuuskan kieltolain vaikutus on sama kuin alkoholin kieltolailla maamme itsenäistymisen ensimmäisinä vuosikymmeninä: laki ei toimi, vaan salakuljetus ja käyttö rehottavat villinä. Nykytilanteesta hyötyvät lähinnä verotulot keräävä Ruotsin valtio sekä erinäiset salakuljettajatahot yksittäisistä kansalaisista rikollisliigoihin. Nyt on aika purkaa maallemme vahingollinen kieltolaki. Tähän on olemassa kaksi tapaa. Ensimmäinen olisi Euroopan Unionin laajuisen nuuskakiellon kumoaminen epäonnistuneena. Toinen tapa olisi Ruotsin mallin kaltaisen erivapauden hankkiminen Unionilta. Suomen olisi parempi pitää verotulot ennemmin itsellään. KD Nuoret ei suosittele nuuskan tai muidenkaan tupakkatuotteiden käyttämistä kenellekään. Kieltolaki ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, vaan määrätietoinen tutkimustuloksiin perustuva valistus, terveysriskeihin liittyvän tietoisuuden lisääminen sekä tupakkatuotteiden myyntiin liittyvä nykyisen tasoinen sääntely. Kieltolain tarkoitus oli hyvä, mutta on aika tunnustaa, että se on epäonnistunut surkeasti.

KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää nuuskan myynnin sallimista ja
myynnistä saatavan tulon verottamista Suomessa.

Suomen on irtauduttava Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä yleissopimuksesta
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Miinakieltoon liittyminen oli virhe, joka tulee perua. Keskustelussa käytettiin aikanaan perusteluita, jotka eivät vastaa todellisuutta Suomen oloissa ja onkin huomioitavaa, että Puolustusministeriö vastusti sopimuksen hyväksymistä jo alunperin: ”Miina-ase on Suomelle erittäin kustannustehokas sodankäyntiväline, koska sillä voidaan olosuhteissamme merkittävästi vaikeuttaa teknologisesti kehittyneidenkin asevoimien operatiivista liikkuvuutta. – Maavoimillamme ei tällä hetkellä ole ajoneuvomiinojen ohella, muita määrällisesti riittäviä asejärjestelmiä, joilla mekanisoidun hyökkääjän liike voitaisiin yhtä tehokkaasti hidastaa ja
pysäyttää.” (Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti) Suomi on aktiivinen miinanraivaaja eri puolilla maailmaa ja Suomessa on myös kehitetty miinanraivaustekniikkaa. Suomessa jalkaväkimiinat ovat puhtaasti puolustuksellinen väline, ja niihin turvauduttaisiin vain sotilaallisen konfliktin syttyessä ja silloinkin niitä käytettäisiin vain Suomen rajaseuduilla. Rauhan aikana miinat ovat varastoituna. Suomen tilanteessa ammattitaitoa ja asiantuntemusta on siis kertynyt jo vuosikymmenten ajan ja ”miinakauhu” on ollut perinteisesti vankkumaton osa Suomen uskottavaa sekä liittoutumatonta puolustusta.

KD Nuoret esittää, että puolue alkaa ajamaan Suomen irtautumista Ottawan
sopimuksesta ensi tilassa. Valtio voi irtautua sopimuksesta kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä YK:lle.

Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin
KD Nuoret vaatii, että Suomeen perustetaan riippumaton ja itsenäinen
perustuslakituomioistuin valvomaan perustuslain toteutumista. Ei ole oikeusvaltion kannalta kestävää, että uusien lakien ristiriitaisuutta perustuslain kanssa arvioivat samat kansanedustajat, jotka päättävät lakien säätämisestä. Perustuslakivaliokunnan rooli on aika ajoin vaarassa politisoitua. Siksi tarvitaan riippumaton elin valvomaan perustuslainmukaisuutta lakien valmisteluvaiheessa. Monen muun eurooppalaisen valtion tapaan Suomeen tulisi perustaa poliittisesti riippumaton perustuslakituomioistuin. Perustuslakituomioistuimessa arvion uusien lakien perustuslainmukaisuudesta tekisivät juridiikan asiantuntijat. Näin oikeusoppineiden käsitys lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta saataisiin suoraan sen sijaan, että näkemykset
välittyvät perustuslakivaliokunnan kautta. Tärkeää on, että tuomioistuimen jäsenkunta edustaisi laajasti oikeudellisia asiantuntijoita ja että jäsenet vaihtuisivat säännöllisesti. Valiokunnan korvaava tuomioistuin kykenisi arvioimaan lakiesitysten perustuslainmukaisuutta nykyistä varhaisemmassa lainvalmistelun vaiheessa. Tuomioistuimen tehtäviin kuuluisi myös perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta.

KD Nuoret esittää, että puolue alkaa edistää perustuslakituomioistuimen
perustamista Suomeen.

Terapiatakuu on pantava toimeen pikimmiten
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet etenkin nuorten keskuudessa, toteaa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mielenterveysongelmat vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn laajasti. Terapiatakuun avulla hoitoon hakeutuva pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muuhun psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen toteamisesta. KD Nuoret näkee tärkeänä, että psykoterapiaan voi päästä jo perusterveydenhuollon tasolla, mikä helpottaa hoidon hakemista sekä
lyhentää palveluketjuja. KD Nuoret näkee takuun mielenterveysongelmien hoitoa selkeyttävänä ja yhdenvertaisuutta lisäävänä tavoitteena, joka toteutuessaan toisi pitkällä aikavälillä yhteiskunnallisia säästöjä. Psykoterapiaan hakeutuminen voidaan nähdä hankalana, jolloin hoidon tarjonnan lisääminen auttaisi tarpeessa olevia. Terapiatakuu hyödyttäisi erityisesti niitä, joilla on elämässään jo muunlaisia haasteita, kuten työttömyyttä. Tällaisessa tilanteessa henkilöllä ei välttämättä ole varaa hakeutua yksityisen terapian piiriin, vaikka Kela-korvaus maksettaisiin hänelle myöhemmin.

KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa ajamaan terapiatakuun toimeenpanemista pikimmiten.

Varusmiespalveluksesta kerryttävä eläkettä
KD Nuoret vaatii, että varusmies- ja siviilipalvelus alkaisivat kerryttää eläkettä. Nykyisellään näin ei ole. Asian korjaamista on ehdotettu jo aikaisemmin niin poliitikkojen kuin Puolustusvoimienkin puolesta, mutta muutosta ei ole saatu aikaan. Vuodesta 2005 alkaen opiskelu on kerryttänyt eläkettä. Samoin eläkettä kerryttävät muun muassa ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, useat vanhempainetuudet sekä vuorotteluvapaakorvaukset. Varusmiespalvelus on jäänyt näiden ulkopuolelle Kelan mukaan siksi, että sitä ei katsota ansiotyöksi. Nykyisellä mallillaan varusmiespalvelus jättää eläkkeen karttumatta keskimäärin 8,5 kuukauden ajalta. KD Nuoret vaatii tilanteeseen muutosta. Varusmiespalvelus on erittäin tärkeää työtä yhteisen isänmaan eteen. Tämän tärkeän työn on näyttävä myös isänmaata palvelleiden eläkekertymässä.

KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa ajaa muutosta, jonka myötä myös
varusmiespalveluksesta kertyisi eläkettä.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttava
KD Nuoret vaatii ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista. Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin. Erityisen ongelmallisena KD Nuoret näkee sen, että ylioppilaskunnat ovat ottaneet kantaa muihinkin kuin opiskelijapolitiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. Pakkojäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta.
Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys asettaa myös yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista. Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.
Lainsäädäntöä on pikimmiten muutettava siten, että ylioppilaskuntien
pakkojäsenyydestä luovutaan. Näin toteutetaan yhdistymisvapautta ja saatetaan tässä suhteessa kaikki korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan keskenään.

KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa ajaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista.

Suomen haettava Naton jäsenyyttä
KD Nuoret katsoo, että Suomen tulisi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Suomella ei pienenä maana ole todellisuudessa riittävästi resursseja, jotta voisimme taata maamme koskemattomuuden kriisitilanteessa. Sotilasliiton turvatakuut varmistaisivat puolustuksemme uskottavuuden. Nato-jäsenyys olisi kaikista epävarmoista keinoista luotettavin tapa varmistaa, että sotilaallisen hyökkäyksen koittaessa Suomi voisi säilyttää koskemattomuutensa. Ennen kaikkea turvatakuut toimisivat kuitenkin pelotteena. Hyökkäys Nato-maahan on sellainen riski, jonka ottamiseen kynnys on harvinaisen korkealla. Suomen on liityttävä Natoon, kun siihen on vielä mahdollisuus; mahdollisen sotilaallisen kriisin koittaessa se on jo liian myöhäistä. Suomessa on ylläpidetty Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu siten, että asia tulee ajankohtaiseksi. Nykymaailmassa muutokset voivat kuitenkin tapahtua niin nopeasti, että ajatus jäsenhakemuksen rauhallisesta täyttämisestä kriisin jo koittaessa tuntuu utopistiselta. Suomi tekee jo nyt huomattavaa yhteistyötä Naton kanssa, eikä jäsenyys aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia. Puolustusvoimien kalusto on Nato yhteensopivaa ja yhteisiä harjoituksia pidetään useasti. Suomi osallistuu ulkomailla Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin ja vaihtaa tiedustelutietoa Nato-maiden kanssa. Natoon liittymällä Suomi myös asemoisi itsensä selkeästi länteen, kuten se on muilta osin ulkopolitiikassaan selkeästi jo pitkään tehnyt. Idässä tiedetään hyvin
Suomen ja Naton lämpimistä väleistä. Venäjän silmissä Suomen askel Naton jäseneksi saattaa olla lopulta varsin vähäpätöinen muutos. Kun yhteistyö on jo nyt varsin laajamittaista, olisi Suomen järkevää ottaa Natosta irti kaikkein konkreettisin hyöty eli turvatakuut. Monien arvioiden mukaan Venäjän ja Naton välisessä kriisissä Suomi joutui todennäköisesti vedetyksi mukaan, vaikkemme olisikaan sotilasliiton jäseniä. Väitteet siitä, että voisimme pysyä ulkona kaikista maailman kriiseistä pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomana, ovat puhdasta unelmointia.

KD Nuoret ehdottaa, että puolue alkaa edistää Suomen hakeutumista pikimmiten sotilasliitto Naton jäseneksi.

Uutiset

KD Nuoret: Viljami Haavisto puolueen varapuheenjohtajaksi


KD Nuoret esittää teologian ylioppilas Viljami Haavistoa Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi. Forssalainen Haavisto, 22, opiskelee teologiaa ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa sekä syksystä alkaen klassillisia kieliä ja antiikin kulttuuria Turun yliopistossa. Tällä hetkellä Haavisto työskentelee KD Nuorten pääsihteerinä.

“Kiitän nuorisojärjestöä saamastani luottamuksesta. On aika saada puolueen puheenjohtajistoon todella nuorta näkökulmaa”, Haavisto toteaa. “Puoluetta täytyy uudistaa reippaalla kädellä, jotta meillä on mahdollisuuksia kasvaa tulevaisuudessa. Uskon, että minulta löytyy tarpeeksi intoa ja osaamista puolueen kehittämiseksi. Mikä olisi siihen sen parempi paikka kuin puheenjohtajisto.”

KD Nuoret uskoo, että Haavisto tuo nuorisojärjestön kauan kaipaamaa uutta potkua puoluejohtoon. Nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt kartuttaa vankkaa poliittista kokemusta niin viime kevään eduskuntavaaliehdokkaana kuin puolueen Forssan paikallisosaston puheenjohtajana. Nuorisojärjestö uskoo, että karismaattinen ja yhteistyökykyinen Haavisto pitää nuorten äänen varmasti kuuluvilla, mutta kykenee myös toimimaan sillanrakentajana puolueen nuoremman ja vanhemman sukupolven välillä.

“Viljami on vakuuttanut meidät nuorisojärjestön asiantuntevana pääsihteerinä, joka uskaltaa heittäytyä myös poliittisiin luottamustehtäviin”, sanoo KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa. “Mikäli puolue haluaa todella uudistua ja antaa tilaa nuorille, on nyt siihen tarjolla mahdollisuus.”

Haavistolta löytyy vankkaa asiaosaamista ja vahva kristillisdemokraattinen arvopohja. “Puolue tarvitsee nyt kirkassilmäisyyttä ja aatteen paloa”, Haavisto maalailee. “Uskon, että meillä on rohkeutta uudistua, jotta kristillisdemokraattinen ideologia saisi nykyistä vahvemman jalansijan Suomessa.”

Kristillisdemokraatit valitsee puolueen puheenjohtajiston seuraavalle kaksivuotiskaudelle Oulun puoluekokouksessa 24.-25.8.

Lisätiedot:

Viljami Haavisto
p. 045 137 6021
viljami.haavisto@kdnuoret.fi

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja
p. 050 512 7523
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Uutiset

Katso eurovaalitavoitteet ja nuoret ehdokkaat

KD Nuoret on julkaisutt tavoitteensa europarlamenttivaaleihin! Nuorisojärjestöllä on kolme asiantuntevaa ja huikeaa nuorta ehdokasta. Eurovaalit käydään 26.5.2019. Muista käyttää äänioikeuttasi!

Katso KD Nuorten eurovaalitavoitteet ja nuoret ehdokkaat täältä.

Uutiset

KD Nuorten eduskuntavaaliohjelma on julkaistu

KD Nuoret on julkaissut ohjelmansa eduskuntavaaleihin. Nuorisojärjestö lähtee vaaleihin sloganilla “Vastuu vapaudesta” ja kuudella kärkiteemalla, jotka ovat:

  • Kestävä Suomi katsoo tulevaisuuteen.
  • Koulutus kuuluu kaikille.
  • Jokainen nuori ansaitsee olla mukana.
  • Turvallinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.
  • Enemmän kannustusta, vähemmän byrokratiaa
  • Maahanmuutto luo mahdollisuuksia

“Suomi on tulevalla vaalikaudella merkittävien ratkaisujen äärellä. KD Nuorten vaaliteemat ottavat kantaa ja tarjoavat ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiin haasteisiin”, toteaa KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa. “Meillä on erinomainen joukko nuoria ehdokkaita ympäri Suomen. Vaalikeväästä tulee mahtava”, Sarasmaa jatkaa.

Lue KD Nuorten koko vaaliohjelma täältä.