Ahvenanmaa demilitarisoitiin ensimmäisen kerran Pariisin rauhanneuvottelujen seurauksena vuonna 1856 Krimin sodan jälkeen. Suomen itsenäistyttyä Ahvenanmaan kysymyksen yhteydessä Kansainliitto vahvisti demilitarisoinnin vuonna 1921. Välirauhan aikana vuonna 1940 solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus, jossa Suomi sitoutuu demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret. Neuvostoliiton hajottua siirtyivät aiemmin Neuvostoliitolle kuuluneet sopijaosapuolen velvoitteet ja oikeudet Venäjän Federaatiolle. Venäjällä on Maarianhaminassa edelleen konsulaatti, joka valvoo sopimuksen voimassaoloa.
Suomen liityttyä Natoon alueen asema on vakaampi, sillä hyökkäys Ahvenanmaalle tulkittaisiin sodanjulistukseksi Natoa kohtaan. Presidentti Niinistö totesi kuitenkin muuttuneiden olojen saattavan vaikuttaa nykyisten sopimusten soveltamiseen.
”Muuttuneet olot ja vauhdilla kehittynyt sotilasteknologia saattavat kuitenkin vaikuttaa voimassa olevien sopimusten ajantasaiseen soveltamiseen” totesi Presidentti Niinistö puheessaan valtiopäivien avajaisissa 13.4.
Ahvenanmaan asemaa koskevia sopimuksia voitaisiin uudelleenarvioida esimerkiksi Wienin valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen 62 artiklan mukaan. Suomi ei voi yksin muuttaa kansainvälisiä valtiosopimuksia, eikä niitä voida purkaa ilman sopijaosapuolten hyväksyntää. Tarkastelussa täytyy ottaa kantaa kansainvälisten oikeussääntöjen voimassaoloon, vanhentumiseen ja pätemättömyyteen.
”Ahvenanmaalla on meriliikenteen takia iso rooli Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Tämän takia Venäjä voisi aiheuttaa todellisen uhan Suomen turvallisuudelle, jos se pyrkisi ottamaan haltuun Ahvenanmaan saaristo- tai merialueita.”, arvioi KD Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittinen vastaava Eemil Silventoinen.
KD Nuoret vaatii Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista, Venäjän konsulaatin sulkemista Maarianhaminassa ja demilitarisointia koskevien kansainvälisten sopimusten uudelleentarkastelua. Vaadimme myös uuden hallituksen edistävän Ahvenanmaan puolustuskykyä parantamalla alueen puolustusjärjestelyjä sekä kohottamalla Ahvenanmaalaisten osallisuutta puolustuksen järjestämiseen, esimerkiksi maanpuolustuksellisten järjestöjen toimintamahdollisuuksia parantamalla.
Lisätiedot
Eemil Silventoinen
KD Nuorten ulko- ja turvallispoliittinen vastaava
045 3257115
eemil.silventoinen@kdnuoret.fi
