Eduskuntavaaliohjelma 2019

VASTUU VAPAUDESTA

KD NUORTEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2019

Vuoden 2019 eduskuntavaalit käydään ratkaisevassa käännekohdassa suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Seuraavalla hallituskaudella ratkaistaan monia kysymyksiä, jotka vaikuttavat Suomen ja suomalaisten tulevaisuuten merkittävillä tavoilla. Ilmastonmuutos, maamme sosiaaliturvajärjestelmän kestävyys tulevaisuudessa sekä nuorten syrjäytyminen ovat valtavia haasteita, joihin on löydettävä ratkaisut.

KD Nuoret haluaa rakentaa Suomesta oikeudenmukaisen, kannustavan ja turvallisen yhteiskunnan. Me haluamme, että jokainen lapsi ja nuori voi luottaa siihen, että hyvinvointivaltio ja elinkelpoinen maapallo kuuluvat myös tulevaisuuden sukupolville. Me haluamme, että työhön kannustetaan ja että hyvinvointi jaetaan oikeudenmukaisesti. Me haluamme, että Suomessa jokainen voi tuntea olevansa turvassa.

Me haluamme, että tulevaisuuden Suomi kantaa vastuuta vapaudesta.

KD Nuorten eduskuntavaaliteemat ovat:

  1. Kestävä Suomi katsoo tulevaisuuteen.
  2. Koulutus kuuluu kaikille.
  3. Jokainen nuori ansaitsee olla mukana.
  4. Turvallinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.
  5. Enemmän kannustusta, vähemmän byrokratiaa
  6. Maahanmuutto luo mahdollisuuksia

Kestävä Suomi katsoo tulevaisuuteen

Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä

Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskunnan hyvinvointia ja tulevaisuutta. KD Nuoret pitää ilmastonmuutosta keskeisimpänä epävakautta lisäävänä ja maailmanrauhaa tulevaisuudessa horjuttavana uhkana. Meidän on tehtävä kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ensisijaisesti kehittyneiden maiden, kuten Suomen, on kannettava vastuunsa päästöjen vähentämisestä. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillitseminen elintasoa kohottamalla on tärkeämpää kuin energiantuotannon vähäpäästöisyys.

Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Päästötavoitteet on päivitettävä heti IPCC:n syksyn 2018 ilmastoraportin edellytämälle tasolle. Suomen tulee pyrkiä saavuttamaan hiilineutraalius viimeistään vuonna 2030. Suomen tulisi pyrkiä olemaan täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä.

Ohjaamisen kohti hiilineutraalia Suomea tulee tapahtua mahdollisimman teknologianeutraalisti ja mieluiten Euroopan tai maailmanlaajuisia mekanismeja kehittämällä. EU:n päästökauppa on hyvä alku energiantuotannon ohjaamisessa kohti hiilineutraaliutta. Tämä järjestelmä on pidettävä voimassa ja sitä on kehitettävä ottamaan paremmin huomioon talouden nousu- ja laskusuhdanteet.

KD Nuoret kannattaa maailman- ja EU:n laajuisia toimia lentämisen vähentämiseksi esimerkiksi lentoveron kautta. Suomen ei tule asettaa erillistä kansallista lentoveroa.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi valtion tulee panostaa ennen kaikkea julkiseen liikenteeseen sekä ympäristöystävällisten vaihtoehtojen jakelujärjestelmän laajentamisen tukemiseen. Haja-asutusalueilla, joilla mahdollisuutta julkiseen liikenteeseen ei ole, tulee edistää muita yhteismatkustuksen muotoja, kuten kimppa-autoilua.

Sähkö on nykyään käytännössä välttämätön hyödyke ja siten sähkönsiirron vakaus on ensiarvoisen tärkeää. Hajautettua sähköntuotantoa on lisättävä sähköverkon vakauden ehdoilla.

Raaka-aineiden lajittelua ja kierrätysastetta pyritään lisäämään. Jätteen poltto on viimesijainen kierron päättävä toimenpide, jolla pyritään hyödyntämään muuten kaatopaikalle päätyvä jäte. Uusiutuvia ja luonnossa hajoavia raaka-aineita on suosittava uusiutumattomien ja hajoamattomien raaka-aineiden sijaan. Teollisuutta on ohjattava prosessien sivuvirtojen hyödyntämiseen entistäkin paremmin.

Toimenpiteet:

  • Suomen on asetettava tavoitteekseen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä ja päästöttömyyden vuoteen 2050 mennessä.
  • Suomen on jatkettava aktiivisesti päästöjensä rajoittamista yhteistyössä EU:n, YK:n ja muiden kansainvälisten elinten kanssa.
  • Päästökauppaa on kehitettävä. Markkinoita on kannustettava toimimaan ympäristöystävällisemmin, eikä sälyttää ilmastonmuutoksen kuluja vain yksittäisten kansalaisten kannettavaksi.
  • Ydinvoiman osuutta energiantuotannossa on kasvatettava merkittävästi.
  • Pienten ydinreaktorien soveltuvuutta hiilineutraalin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon on selvitettävä.
  • Tutkimuksen riittävä rahoitus on varmistettava ja Suomen on panostettava uusiutuvien energialähteiden ja hiilidioksidin talteenottotekniikan kehittämiseen.
  • Suomalaista cleantech-osaamista on edistettävä edelleen ja innovaatioiden kaupallistamista kansainvälisillekin markkinoille on tuettava.
  • Kehitysyhteistyön määrärahoja tulee nostaa ja Suomen tulee tukea kehittyviä maita päästöjen vähentämisessä.
  • Sähköautoilua on edistettävä pitämällä sähköautojen verotus kannustavana.
  • Rataverkkoa on kehitettävä, jotta sekä tavara- että henkilöliikenne keskittyisi nykyistä enemmän sinne.
  • Ihmisiä on kannustettava vähäpäästöiseen liikkumiseen korottamalla pyöräilystä maksettavaa verovapaata kilometrikorvausta ja pyöräilyn verovähennysoikeutta. Maakuntatason pyörävaltatieverkoston kehittämistä on tuettava.
  • Pyöräilyn verotus ja verovapaa kilometrikorvaus suhteutettuna kuluihin autoilua kannustavammaksi.
  • Sisävesiin ja Itämereen valuvan ravinnekuormituksen ja haitallisten aineiden määrää on vähennettävä ja vesistöjä kunnostettava.
  • Kalakantoja on pyrittävä palauttamaan padottuihin jokiin. Voimayhtiöt on velvoitettava rakentamaan toimivat kalaportaat patojen ohi. Valtio voi rahoittaa energiantuotannon ja tulvatorjunnan kannalta merkityksettömien patojen purkua.
  • Maataloutta on ohjattava vähäpäästöisempään suuntaan esimerkiksi lannoitteiden pidättäytymistä     pelloilla parantavien menetelmien käyttöön ohjaamalla. Ympäristötukia saavien maatilojen on avattava tietonsa tutkijoiden käyttöön.
  • Metsäteollisuutta on ohjattava hyödyntämään raaka-aineet niin, että hiilidioksidi sitoutuu mahdollisimman pitkäksi aikaa korjattuun puuhun. Energiakäyttöä tulee suosia vain puumateriaalilla, joka ei ole muuten hyödynnettävissä.


KOULUTUS KUULUU KAIKILLE

Suomalaisen laadukkaan koulutusjärjestelmän ylläpito takaa Suomen kilpailukyvyn.

Suomalaisen laadukkaan koulutusjärjestelmän ylläpito takaa Suomen kilpailukyvyn ja varmistaa, että hyvinvointia riittää maassamme myös tuleville sukupolville. Hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää vain riittävän korkealla työllisyys- ja koulutusasteella.

Maksuton koulutus ehkäisee eriarvoistumista. Kaikkien pääsy jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille voidaan taata vain luomalla tosiasiassa yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen. Tästä on pidettävä kiinni ja tutkintoon johtavan koulutuksen on säilyttävä maksuttomana. Koulutuksen on oltava kaikkien saavutettavissa.

Koulutus ja sen kautta karttuva sivistys ja osaaminen kuuluvat myös tuleville sukupolville. Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista nuoremmilta sukupolvilta. Näin ei saa enää tapahtua. Koulutuksen rahoitus on turvattava kaikilla asteilla. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen tulevaisuudessa edellyttää, että nostamme koulutuksen suomalaisen politiikan keskiöön.

Koulujärjestelmämme tärkeimpänä tehtävänä on luoda puitteet jokaiselle menestyä elämässä lähtökohdista riippumatta. Koulussa luodaan pohja korvaamattomalle yleissivistykselle ja kansainvälisyydelle. Järjestelmämme tarkoituksena on kannustaa itsenäisyyteen, yrittämiseen ja luovaan ajatteluun. Suomen tulisikin erityisesti panostaa osaamiseen ja tutkimukseen samalla huomioiden jokaisen oppilaan erityistarpeet ja kiinnostuksen kohteet.

Toimenpiteet:

  • Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus on nostettava riittävälle tasolle.
  • Tutkintoon johtavan koulutuksen on säilyttävä maksuttomana. Yhteiskunnan täytyy pitää huolta siitä, ettei kenenkään kouluttautuminen ole rahasta kiinni.
  • Korkeakouluhin on luotava nykyistä joustavampi sisäänotto, joka mahdollistaisi helpomman pääsyn opiskelemaan. Sisäänpääsyn tulee olla helppoa, mutta jatkuvan opintojen laiminlyönnin tulee johtaa oppilaitoksesta erottamiseen. Vaakalaudalla painaisi opiskelijan oma kiinnostus alaa kohtaan. Malli korostaisi opiskelijan vastuuta opinnoistaan.
  • Korkeakoulututkinnoista tulee tehdä entistä joustavampia ja yksilöllisiä opintopolkuja tukevia. Tutkintoon täytyy voida sisällyttää enemmän työharjoitteluja. Myös täydennys- ja muuntokoulutusten tarjontaa on lisättävä.
  • Koulutuspaikkoja jaettaessa on jatkuvasti otettava huomioon opiskelijoiden mahdollisuudet työllistyä. Tutkintojen laadun tulee korvata määrä.
  • Korkeakoulujen opetushenkilöstön rekrytoinneissa on kiinnitettävä erityistä huomiota hakijan pedagogisiin taitoihin.
  • Opiskelijavalinnoissa on otettava huomioon myös aikaisemmista opinnoista ja työelämästä saatu kokemus. Aiempia kursseja ja päättötöitä on voitava hyödyntää opinnoissa.
  • Koulutusjärjestelmän tulee tukea ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen läpi elämän.

  • Opinto-ohjaukseen on lisättävä resursseja kaikilla koulutusasteilla.
  • Kouluissa annettavaan yksilölliseen tukeen on panostettava nykyistä enemmän. Jokaisella on oikeus oppia.
  • Koulutuksen saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen on suunnattava lisää resursseja.
  • Opiskelijoiden riittävä toimeentulo on turvattava. Opintotuen tulorajoja tulee nostaa. Opintotuen tulee olla joustava, palkita opinnoissa etenemisestä ja mahdollistaa opintojen ja työnteon yhdistäminen.
  • Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on luovuttava.
  • Peruskoulussa on pidettävä kiinni siitä, ettei liian isoja ryhmiä muodosteta. Täten opettajan on helpompi antaa yksilöllistä opetusta.
  • Kyläkoulut ja pienet opetusryhmät tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää etenkin haja-asutusalueilla, jotteivät lasten koulumatkat kasva liian suuriksi. Myös toisen asteen riittävästä alueellisesta kattavuudesta on huolehdittava. Tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio tarjoavat tähän uusia mahdollisuuksia.

JOKAINEN NUORI ANSAITSEE OLLA MUKANA

Nuorten mielenterveyspalveluihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava.

Nuorten syrjäytyminen on hyvinvointiyhteiskuntamme suurimpia ongelmia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi jokainen syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle valtavat kustannukset. Meidän on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, ettei yksikään nuori syrjäytyisi ja joutuisi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Joka neljäs suomalainen nuori kärsii mielenterveysongelmista. Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus harrastaa riippumatta perheen varallisuustasosta. Valtion on huolehdittava siitä, että harrastusmahdollisuuksia riittää myös taloudellisesti heikommassa asemassa oleville.

Lasten ja nuorten hyvinvointi kumpuaa koko perheen hyvinvoinnista. KD Nuoret näkee perheen yhteiskunnan perusyksikkönä, jonka yhteyttä ja toimivuutta on tuettava. On taattava pääsy koko perheen hyvinvointia tukeviin, ennaltaehkäiseviin sosiaalihuollon palveluihin, kuten kotipalveluun. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulee olla myös helposti saatavilla yhdeltä luukulta.

Toimenpiteet:

  • Jokaiselle nuorelle on taattava pääsy mielenterveyspalveluihin.
  • Mielenterveyspalveluita tulee tarjota matalalla kynnyksellä ja lähipalveluina. Myös digitaalisia palveluita tulee kehittää.
  • Nuorten mielenterveyspalvelujen painopistettä tulee siirtää entistä varhaisempaan ja kauaskatseisempaan avunantoon.
  • Kansalaisjärjestöjen tarjoamien ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden rahoitusta on lisättävä.
  • Koulupsykologi- ja kuraattoriresursseja on lisättävä merkittävästi.
  • Kouluihin tarvitaan lisää voimavaroja yksilölliseen tukeen ja erilaisuuden huomioimiseen. Opiskelijoiden tukipalveluihin on panostettava jokaisella koulutusasteella peruskoulusta korkeakouluihin.
  • Jokaiselle nuorelle tulee taata mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
  • Jokaiselle on annettava yhtäläiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen varallisuudesta riippumatta.
  • Kunnat tulee velvoittaa järjestämään riittävät kotipalvelut.

TURVALLINEN TULEVAISUUS RAKENNETAAN YHDESSÄ

Suomen sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta ei tingitä.

Suomessa on perinteisesti ollut vahva maanpuolustustahto. Kyky puolustaa maamme koskemattomuutta on yksi turvallisuutemme kulmakivistä. Maanpuolustuksemme uskottavuus ja tehokkuus on turvattava myös tulevaisuudessa.

Suomella on pienenä valtiona rajalliset resurssit puolustaa itseään ilman ulkopuolista tukea. Turvallisuuden takaamiseksi maamme tulee osallistua kansainväliseen puolustusyhteistyöhön aktiivisena osapuolena. Tällaisen puolustusyhteistyön on aina oltava Suomen kokonaisturvallisuuden edun mukaista. Suomen paikka on osana läntistä yhteisöä, ja puolustusyhteistyötä voidaan tehdä useilla eri foorumeilla.

Kokonaisturvallisuuden tärkeänä osatekijänä on myös sisäinen turvallisuus. Viranomaisilla tulee olla riittävät valmiudet taata kansalaisten turvallisuus myös sisäisten uhkien varalta. Nykyajan ja tulevaisuuden uhkakuvat ovat entistä moninaisemmat ja Suomen tulee kyetä mukautumaan jatkuvasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön.

Kansalaisten turvallisuuden tunnetta lisää myös luottamus oikeusjärjestelmään ja oikeusturvan saatavuuteen. Suomen täytyy pyrkiä laskemaan oikeudenkäyntikynnystä ja tuomioistuinprosessien kestoa.

Toimenpiteet:

  • Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä. Varusmiespalvelusta ja -koulutusta on kehitettävä vastaamaan nykyaikaisen ja tulevaisuuden sodankäynnin vaatimuksia. Erityisesti hybridisodankäynti tulee ottaa koulutuksessa huomioon.
  • Kutsunnat on laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa.
  • Vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä ja maanpuolustusjärjestöjen rahoitusta on lisättävä.
  • Puolustusbudjettia suhteessa BKT:seen on nostettava pysyvästi vähintään 2%:iin.

  • Suomen tulee liittyä Natoon. Naton turvatakuut lisäisivät Suomen kokonaisturvallisuutta huomattavasti
  • EU:n puolustusyhteistyössä tulee mennä mahdollisimman pitkälle, niin kauan kuin päätöksenteko säilyy kansallisella tasolla. EU:n puolustusyhteistyön tulee olla Natoa täydentävä ja tukeva.
  • Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa on kehitettävä mahdollisimman tiiviiksi tulevaisuudessa. Suomen ja Ruotsin naapuruus ja pitkälti yhtenevät intressit luovat hyvät edellytykset kumppanuuden syventämiselle.

  • Poliisin ja muiden sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten resursseja tulee kasvattaa nykyisestä. Viranomaispalvelut tulee turvata myös syrjäseuduilla.
  • Suomen pitää voimakkaasti pyrkiä kehittämään tiedusteluaan, kuitenkin siten, että kansalaisten oikeusturvasta pidetään huolta. Suomen tulee rakentaa mahdollisimman pian korkean suorituskyvyn kyberpuolustus.
  • Ääriajattelun ja terrorismin kitkemiseen on keskityttävä nykyistä enemmän ja viranomaisille on luotava tähän tarkoitukseen uusia välineitä.
  • Suomen pitää toimia aktiivisemmin harmaan talouden torjunnassa.
  • Tuomioistuinlaitoksen riittävä rahoitus on turvattava.
  • Oikeusturvan saatavuudessa on varmistuttava riittävästä alueellisesta ja kielellisestä yhdenvertaisuudesta.

ENEMMÄN KANNUSTUSTA, VÄHEMMÄN BYROKRATIAA

    Suomen täytyy kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää vain riittävän korkealla työllisyysasteella. Väestöllisen huoltosuhteen heiketessä on tärkeää, että yhä useampi työikäinen osallistuu työllään yhteiskunnan ylläpitämiseen. Suomen täytyy kannustaa ihmisiä työntekoon ja yrittäjyyteen.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Erilaisia tukia on lukematon määrä. Tukiviidakkomme sisältää niin byrokratia- kuin kannustinloukkuja. Työnteko ei nykyisessä järjestelmässämme ole aina taloudellisesti kannattavaa. Suomi tarvitsee sosiaaliturvauudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja vähentää etuisuuksien hakemiseen käytettävää aikaa.

KD Nuoret kannattaa puolueen ajamaa kannustavaa perusturvaa, jolla uudistetaan nykyinen monimutkaisen sosiaaliturvamalli. Kannustava perusturva korjaa nykyisen perusturvan sirpaleisuuden ja lisää työnteon kannustimia. Lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottamisesta tulee aina kannattavaa. Kannustava perusturva ei passivoi, vaan auttaa ihmisiä työelämään.

Työvoimapalvelujen resursseja on lisättävä ja palveluja on kehitettävä siten, että jokainen työnhakija kohdataan nykyistä yksilöllisemmin. Työntekijän tulee itse olla aktiivinen oman työllistymisensä edistämiseksi, mutta hänelle on tarjottava riittävästi yksilöllistä tukea siihen.

Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen mahdollistaa myös hallinnon keventämisen. Kun byrokratia vähenee, voi työnhakija oikeasti keskittyä työnhakuun, eikä paperiviidakossa selviämiseen.

Yrittäjyys on Suomen talouskasvun kannalta kaikkein olennaisimpia tekijöitä. Yrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan lukuisia toimenpiteitä, koska siitä on saatava elinkeinona suositumpaa ja kannattavampaa.

KD Nuoret näkee, että erityisesti nuoria on innostettava yrittäjyyteen. Yrityksen perustamisvaiheessa yrittäjän on voitava joustavasti yhdistää palkkatyö ja yrittäjyys, ja toisaalta yrittäjän on oltava oikeutettu samaan sosiaaliturvaan muiden kanssa, kunhan hän edistää yritystoimintaansa. Yrittämisen täytyy näyttää kannattavalta vaihtoehdolta riskeistä huolimatta. Kannustava perusturva tukee yrittäjää yrittäjyyden alkutaipaleella: TE-toimiston työntekijä myöntää tuen yrittäjälle, ja yrittäjyyden ollessa henkilön päätyö tämä on vapautettu työllistämistoimenpiteistä.

Toimenpiteet:

  • Yhdistetään työikäisten ja työkykyisten erityyppiset perusturvaetuudet yhdeksi yleistueksi, johon kuuluvat perus-, lapsi-, ansio- sekä asumisosa. Tuessa on osa-aikaisiin töihin kannustava suojaosa, jonka jälkeen tulot vähentävät tukea noin 60 prosenttia. Tuki on harkinnanvarainen ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa.
  • Yleistukeen liitetään harkinnanvarainen osa, johon yhdistetään nykyisen toimeentulotuen asumisosa, ennaltaehkäisevä ja täydentävä osa.
  • Tukea haetaan TE-toimistosta, jossa henkilökohtainen työnohjaus, tuki ja palvelut edistävät työllistymistä. Mallin käyttöönotto pohjautuu reaaliaikaiseen tulorekisteriin.
  • Lisätään resursseja työvoimapalveluihin ja kehitetään niitä vastaamaan kysyntää ja kohtaamaan jokainen työtön yksilöllisesti.
  • Luodaan perusturvan hakemiseen yhden luukun periaate. Byrokratiaviidakon sijasta riittää yksi hakemus, jota päivitetään vain tarvittaessa olosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa.
  • TE-toimistojen on tehtävä aktiivista yhteistyötä muun muassa aikuissosiaalityön ja Kelan kanssa, jotta voidaan tunnistaa työkyvyttömät ja toisaalta tukea osatyökykyisiä ottamaan vastaan heille sopivaa työtä.
  • Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava huomattavasti ottamalla heidät kannustavan perusturvan piiriin. Yrittäjillä on oltava samanlaiset turvaverkot kuin työntekijöilläkin, jossa yrittäjät ovat myös työttömyysturvan piirissä.  Aloitteleva yrittäjä voi saada yrityksestään vielä vain vähän tuloja, jolloin hänellä on oltava oikeus sosiaaliturvaan.
  • Yrittäjien tukipalveluiden tulee olla helposti saatavilla yhden luukun periaatteella. TE-toimiston on tarjottava aloittaville yrittäjille kattavat neuvontapalvelut
  • Yrittäjyyteen tulee kannustaa. Yrityksen perustamisesta tulee tehdä helpompaa ja perustamiskustannuksia tulee laskea.
  • Sukupolvenvaihdoksia tulee helpottaa luopumalla perintöverosta.
  • Suomen selvitettävä Viron yritysveromallin käyttöönottoa. Mallin mukaisesti yrityksen voitoilla tehdyistä investoinneista ei makseta veroa, vaan verot maksetaan vasta sitten kun voittoja jaetaan omistajille.
  • Yrittäjyyskasvatus on otettava vahvemmin osaksi koulutusta aina peruskoulusta korkeakoulutasolle. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on lisättävä ja tätä kautta luotava positiivista kuvaa yrittäjyydestä.
  • Korkeakoulujen on kannustettava ja kasvatettava opiskelijoita yrittäjyyden pariin. Tämän voisi varmistaa erilaisilla porkkanoilla: esimerkiksi korkeakoulu voisi saada valmistumisrahan, jos opiskelija/opiskelijaryhmä perustaa oman yrityksen, joka työllistää vähintään yhden työntekijän enemmän kuin mitä yrityksen perustajia on.
  • Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on lisättävä Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi.
  • Sopimusvapautta on edistettävä ja työmarkkinoita on kehitettävä joustavampaan suuntaan luopumalla työehtosopimusten yleissitovuudesta.
  • Paikallisen sopimisen edistäminen on otettava lähtökohdaksi kaikissa lainsäädännön uudistushankkeissa.
  • Poliittisia työtaisteluita on rajattava lainsäädännöllä muiden Pohjoismaiden tapaan.

MAAHANMUUTTO LUO MAHDOLLISUUKSIA.

Hallittua ja työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä ja pakolaiskiintiötä nostettava.

Ilmastonmuutoksen ja alueellisten konfliktien myötä siirtolaisuus on kasvussa. Ihmisiä tulisi pyrkiä auttamaan ensisijaisesti heidän kotimaassaan, mutta realiteetit ajavat väestöä hakeutumaan Eurooppaan. Siirtolaisuuteen liittyy yhteiskuntaa edistäviä tekijöitä, kuten työllisyyden parantuminen, kansainvälisyyden sekä uusien ideoiden ja ajatusten leviäminen. On kuitenkin tunnustettava, että liikkuvuuden lisääntyminen tuo mukanaan myös yhteiskunnallisia haasteita sekä kulttuurisia yhteentörmäyksiä. Maahanmuuttajien sopeutuminen vaatii joustamista niin paikalliselta väestöltä kuin ennen kaikkea siirtolaisilta itseltään. Tärkeimpiä asioita sopeutumisen kannalta ovat kielen oppiminen ja työllistyminen – nämä kaksi asiaa tukevat toinen toisiaan.

Väestöllisen huoltosuhteen heiketessä Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen täytyy kyetä houkuttelemaan osaajia ja maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava.

Humanitäärisen maahanmuuton on oltava hallittua ja painopiste on oltava rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmässä. Pakolaiskiintiötä on nostettava tuntuvasti, jotta kaikista haavoittuvimmat saisivat turvapaikan turvallista väylää pitkin. Suomen on huolehdittava myös kehitysavun riittävästä tasosta. On Suomen etu olla mukana tukemassa kehittyvien maiden taloudellista kasvua ja hyvinvointia koulutuksen ja lisääntymisterveyden edistämisen kautta sekä torjua ilmastonmuutosta paikallisin ja kansainvälisin toimin.

Toimenpiteet:

  • Suomen tulee varautua kasvavaan maahanmuuttoon esimerkiksi kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta takaamaan nopean työllistymisen. Maahanmuuttajien koulutuksen tulee keskittyä erityisesti kielikoulutukseen sekä työllistymistä tukevan ammatilliseen pätevyyden saavuttamiseen.
  • Oleskeluluvan saaneet on velvoitettava osallistumaan kieli- ja muuhun koulutukseen.
  • Työvoiman saatavuusharkinnasta oleskelulupamenettelyssä on luovuttava. Työperäisen maahanmuuton prosesseja tulee joustavoittaa.
  • Suomen on nostettava pakolaiskiintiötään huomattavasti. Tavoitetason tulisi olla jopa 5 000 kiintiöpakolaista vuodessa. Kiintiön kasvattamisen täytyy kuitenkin tapahtua asteittain ja hallitusti.
  • Kehitysyhteistyö on ensisijainen keino kehittyvien maiden auttamiseen. Kehitysavun määrärahoja on nostettava.
  • Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä tulee seurata tehokkaammin ja kriittisemmin, jotta apu menee perille oikeaan osoitteeseen. Myös laina- ja investointipohjaisen kehitysyhteistyön mahdollisuuksia pitää tutkia ennakkoluulottomasti.