Blogit

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan marraskuun lopulla julkaiseman kyselyn mukaan nuorten maanpuolustustahto on romahtanut vuodessa. Alle 25-vuotiaista enää 49 prosenttia katsoi, että jos Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Tulos on huolestuttava, sillä Suomen uskottava puolustus nojaa pitkälti riittävän korkeaan maanpuolustustahtoon. Syitä maanpuolustustahdon laskevalle trendille on useita, eikä mikään niistä yksinään selitä romahdusta. Nuorten heikentyvällä tulevaisuususkolla ja irrallisuuden tunteella on varmasti vaikutusta. Halu puolustaa Suomea ei voi olla kovin korkealla, jos ei tunne kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa.

Väistämättä on hyväksyttävä myös se tosiasia, ettei suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä nykyisessä muodossaan ole omiaan nostamaan nuorten maanpuolustustahtoa. Nuoret kokevat nykyisen järjestelmän epätasa-arvoiseksi ja aikansa eläneeksi. Nuorten keskuudesta nousee jatkuvasti vaatimuksia asevelvollisuuden muuttamisesta tasa-arvoisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Miksei tämän yhdenvertaisen velvollisuuden tulisi myös käytännössä toteutua asepalveluksen osalta? Yhteiskunnallinen keskustelu nykyisen järjestelmän uudistamisesta on viime vuosina voimistunut ja on mielestäni selvää, että jonkinlainen reformi tullaan lähitulevaisuudessa näkemään.

KD Nuoret on jo pitkään vaatinut kutsuntojen laajentamista myös naisia koskeviksi. Tämä olisi helposti toteutettava ensimmäinen askel kohti tasa-arvoisempaa asevelvollisuutta. Koko ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykyistä tehokkaamman markkinoinnin. Pääesikunnan vuonna 2017 tekemän arvion perusteella kutsuntojen ulottaminen myös naisia koskevaksi maksaisi vain noin 4 miljoonaa euroa. Kutsuntoja kehittämällä niitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin myös muihin kuin maanpuolustuksen tarpeisiin. Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin.

Pelkkää kutsuntojen laajentamista mittavammalta remontiltakaan ei asevelvollisuusjärjestelmä tuskin voi tulevaisuudessa välttyä. Tasa-arvokysymyksen lisäksi uudistuksella on ratkaistava myös turvallisuusympäristön muutoksen tuomat haasteet sekä siviilipalveluksen asema osana asevelvollisuusjärjestelmää. Nykyinen siviilipalvelus ei juurikaan hyödytä maanpuolustusta, eikä tuota hyötyä yhteiskunnalle. Kokonaisturvallisuutta edistäisi nähdäkseni huomattavasti paremmin kansalaispalvelusmalli, jossa koko ikäluokka suorittaisi joko asepalveluksen tai siviilikriisinhallintaa tukevan aseettoman palveluksen. Kaikkia yhdenvertaisesti kohtelevassa kansalaispalvelusmallissa asepalvelukseen saataisiin laajemman henkilöpoolin kautta valikoitua nykyistä motivoituneempia ja kyvykkäämpiä suorittajia. Aseeton palvelus rakennettaisiin tukemaan maanpuolustusta ja sen suorittamisen voisi toteuttaa joustavasti esimerkiksi moduuleina.

Nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen saattaa hyvinkin todennäköisesti olla edessä jo seuraavalla hallituskaudella. Tähän mennessä puolueella ei ole ollut rohkeutta lähteä mukaan keskusteluun järjestelmän uudistamisesta, vaan nykytilassa pitäytyminen on nähty riittäväksi ratkaisuksi. Toivottavasti puolueessa herätään pian uudistuksen välttämättömyyteen. Kun järjestelmää tulevaisuudessa remontoidaan, olemme väistämättä ulkona keskustelusta, mikäli meillä ei ole esittää lainkaan omia ratkaisuja.

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja

Lue myös

Ei vastauksia

    Vastaa

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.