Väestön ikääntyminen luo ikäpopulismin kulta-ajat

Väestön ikääntyminen luo ikäpopulismin kulta-ajat
Väestön ikääntymisellä tavallisesti tarkoitetaan yli 64-vuotiaiden osuuden kasvua maamme väestössä. Ilmiö on globaali ja tavanomainen kehittyneissä teollisuusmaissa. Aiemmin väestön ikärakenteesta voitiin puhua ns. ikäpyramidina (kuva 1). Ikäpyramidi ei ole ollut enää pyramidin muotoinen Suomessa sitten 1950-luvun, jolloin suuret ikäluokat olivat juuri syntyneet.

Kuva1 (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suurin syy väestön ikääntymisellä on alhainen syntyvyys. Tämä aamusta iltaan itsestään älypuhelimella kuvia ottava nettisukupolvi, eli 1980–1990 luvuilla syntyneet, ei yksinkertaisesti tuota tarpeeksi jälkeläisiä. Snapchatissä, Tinderissä ja Instagramissa surffailevaa nettisukupolvea ei voida kuitenkaan syntyvyyden laskusta syyttää. Syntyvyyden lasku on vuosikymmeniä jatkunut ilmiö ja sen laskukierteelle ei näy loppua. Maahanmuutosta on useasti tarjottu keino vaikuttaa ikärakenteeseen, mutta maailman työikäisistä ikävän harva puhuu sujuvaa suomea, jota ilman on nykyhetkellä liian vaikea päästä Suomen työmarkkinoille.

 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 22,6 %:n, ja vuoteen 2030 mennessä joka neljäs suomalainen on yli 64-vuotias. Vuoden 2030 jälkeenkin 64-vuotiaiden osuus jatkaa kasvamistaan. Kaikkien muiden ikäluokkien osuus luonnollisesti pienenee. Väestön ikärakenteen muuttuminen tulee väistämättä vaikuttamaan poliittiseen kenttään. Demokratiassa enemmistö määrää, ja tulevaisuudessa Suomen enemmistö tulee olemaan yhä ikääntyneempi.

 

Populismilla on erittäin suotuinen ympäristö ikäihmisille tällä hetkellä. Kevään tulevien kuntavaalien teemoissa tulee varmasti näkymään enemmissä määrin populismia kohdistettuna ikäihmisille, jolloin nouseva trendi ikäpopulismi nostaa päätään. Meillä nettisukupolven edustajilla on suunnaton arvostus iäkkäämpää sukupolvea kohtaan, joka on rakentanut ennennäkemättömän hyvinvointivaltion meille. On ollut lottovoitto syntyä Suomeen, mutta meidän tehtävänä on myös säilyttää se tuleville sukupolville. Miten yrityksien, seurakuntien tai politiikan jatkuvuus voidaan taata, jos uusille sukupolville ei anneta tilaa?

 

Viime syksynä kysyin oman alani suurimmassa konferenssissa kokeneelta ja arvostetulta professorilta, mitä ohjeita hänellä olisi antaa kohta ammattiin valmistuvalle nuorelle? Vastaus kiteytyi seuraavasti: ”Kukaan ei tule antamaan teille nuorille tilaa, teidän pitää ottaa se itse.” Näin tulee käymään myös kuntavaaleissa. Jäämmekö seuraamaan sivusta päätöksiä vai olemmeko itse valmiit vaikuttamaan? Nuoria tarvitaan kunnalliseen päätöksentekoon lisäksi, ei nykyisten tilalle.

 

Lähteet: Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestöennuste

 

Kirjoittaja:

Eero Kauppinen

Pirkanmaan KD Nuorten hallituksen jäsen, viittä vaille valmis liikenne- ja kuljetusjärjestelmien DI Tampreelta.

eero.kauppinen@student.tut.fi

Twitter: kauppin3

 

Leave a reply