Blogit

Unohdettu omaishoito

Suomessa on 350 000 henkilöä, jotka ovat läheisensä pääasiallisia hoivaajia, mutta omaishoidon tukea sai vuonna 2015 vain 44 000 henkilöä. Tuen puuttumisen lisäksi omaishoidon ongelmia ovat sijaishoidon järjestäminen omaishoitajan vapaan ajaksi ja omaishoidon ja työn yhdistäminen. Näihin tulisi panostaa aiempaa enemmän.

Lastenhoivaa puidaan usein poliittisessa keskustelussa, mutta julkisuudessa kuulee KD:n kannanottojen lisäksi harvoja puheenvuoroa erityisesti aikuisväestöä koskevasta omaishoidosta. Lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, mutta erityisesti ikääntyneiden on vaikea saada heille kuuluvia palveluita. Kaikki omaishoidon tukea hakevat eivät välttämättä saa sitä, mutta tukihakemuksen hylkääminen ei estä läheistä hoivaamasta, sillä omaisesta huolehtiminen on ihmiselle hyvin luonnollista. Hoiva vie aikaa, rahaa ja energiaa, vaikka hoivaaminen koettaisiinkin rakkauden osoituksena.

Kustannustehokkaan omaishoidon ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista ja näin parantaa omaishoitotilanteita. Omaishoito on hoivatyötä siinä missä palvelukodissa tehty työkin, ja jos se halutaan pitää palveluvalikoimassa, on omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava. Omaishoitajat tulee myös tunnistaa aiempaa paremmin, jotta hoivaajat saisivat tukensa tai jotta hoiva järjestettäisiin muilla tavoilla. Omaishoito ei sovi kaikille. Omaishoitajien on myös voitava käydä töissä ilman tukien menettämisen pelkoa.  Lisäksi on otettava huomioon myös omaishoidettava. Kotiin tuotavat palvelut on otettava yhä paremmin huomioon sijaishoitoa kehitettäessä, sillä moni hoivan saaja ei halua lähteä kotoaan omaishoitajan vapaan ajaksi. Ongelman ydin piilee kuitenkin siinä, ettei aikuisväestön, etenkään ikääntyneiden, hoivatarvetta huomioida tarpeeksi päätöksenteossa, ja usein suurten hoivayrityksen etu tai kunnan säästötoimet ajavat ihmisarvon edelle.

Omaishoitajien aseman parantaminen kumpuaa KD:lle tärkeästä ihmisarvon puolustamisesta, ja esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme on tuotu esiin keinoja, joilla omaishoitoa voitaisi kehittää. Ikääntyneiden elintasoa voitaisi nostaa muun muassa takuueläkkeen indeksileikkaukset perumalla. Kannustava perusturva parantaisi omaishoitajien toimeentuloa, sillä töiden vastaanottaminen olisi helpompaa.

 

Essi Vallbacka
essi.vallbacka@gmail.com.
sosiaalipolitiikan opiskelija Tampereen yliopistossa,
KD Nuorten hallituksen jäsen

Lue myös

Ei vastauksia

    Vastaa