Periaateohjelma

Esipuhe

Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten periaateohjelma on tarkoitettu välineeksi kaikille KD Nuorille. Periaateohjelman arvot nousevat kristillisdemokratian ytimestä. Periaateohjelman tarkoituksena on tiivistää poliittista viestiämme, jotta jokainen nuori voisi perehtyä siihen ymmärrettävällä tavalla.

Kristillinen nuorisopolitiikka syntyi vastavoimaksi 1960-luvun opiskelijaradikalismille. Nuorisojärjestö perustettiin 1971 nimellä Suomen Kristillisen Liiton Nuoret. 2000-luvulta asti järjestö tunnettu nimellä Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret.

Kristillisdemokratia on osa kristillissosiaalista reformiliikettä, jonka tavoitteena on käytännöllisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja vapauden yhteiskunta. Kristillisdemokratia, kuten me KD Nuoret sen ymmärrämme, perustuu personalismille ja konservativismille. Personalismi korostaa ihmistä, jonka fyysiset ja hengelliset, yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet huomioidaan kokonaisuutena. Personalismi on kristillisdemokratian vaihtoehto individualismille ja kollektivismille. Konservativismi taas puolustaa perinteisiä arvoja ja pyrkii uudistamaan yhteiskuntaa maltillisesti.

Tervetuloa mukaan tekemään Suomen parasta nuorisopolitiikkaa rakentaen isänmaatamme hiekan sijaan kalliolle.

Remo Ronkainen
puheenjohtaja

Periaateohjelma on hyväksytty KD Nuorten vuosikokouksessa 24.10.2015

 

 

Arvot

Kristillisdemokratia pohjautuu länsimaisille kristinuskosta nouseville arvoille. Niissä korostamme vastuuta lähimmäisestämme ja luonnosta, ihmisarvon loukkaamattomuutta, rehellisyyttä, ahkeruutta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, omaisuuden suojaa, kohtuullisuutta sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen ja aikaisempien sukupolvien työn kunnioittamista.

Kristilliset arvot ovat vuosisatojen aikana muodostaneet suomalaisen sekä eurooppalaisen arvopohjan, jota haluamme jatkossakin tukea. Moniarvoisessa Suomessa tarvitaan kristillisdemokratiaa, joka puolustaa heikomassa asemassa olevia, tukee yritteliäisyyttä ja korostaa lähiyhteisöjen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin perustana. Haluamme jatkaa arvokeskustelua kristillisistä arvoista käsin, sillä näemme kristillisdemokratian olevan hyvä perusta hyvinvointimme rakentamiselle myös tulevaisuudessa. Uskomme kristillisistä arvoista johdetun länsimaisen oikeusvaltioperiaatteemme ja sivistyksemme olevan pohja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle sekä perheiden että yhteisöjen onnellisuudelle, ja siksi haluamme puolustaa niitä politiikan kautta.

Olemme poliittinen nuorisojärjestö ja kannamme vastuuta yhteiskunnastamme tekemällä päätöksiä kansamme parhaaksi. Nuorisojärjestö on avoin kaikille riippumatta uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai henkilön muista ominaisuuksista.

 

Ihmisarvo ja elämän pyhyys

Ajattelemme, että ihmisarvoon liittyy elämän pyhyyden käsite. Mielestämme ihmiselämän kunnioittamisessa mitataan länsimaisen sivistyksen painoarvo. Uskomme, että jokainen ihmiselämä on arvokas ja kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Jokaisen ihmisen arvo on loukkaamaton ja pidämme siten ihmisarvoa itseisarvona. Uskomme objektiiviseen moraaliin, emme siis ole relativistinen järjestö. Hyvän määrittelemme periaatteiden ja tekojen seurauksien kautta. Hyvien ja oikeiden valintojen tekeminen ei välttämättä aina tunnu hyvältä.

 

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksilla tarkoitamme YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaisia oikeuksia, jotka tulee taata globaalisti kaikille ihmisille. Ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen ihmisestä moraalisena olentona ja jokaiselle ihmiselle ihmisyyden osana kuuluvasta ihmisarvosta. Jokaiselle tulee taata mahdollisuus toimeentuloon ja oikeus toteuttaa itseään siten ettei vahingoita muita. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja kaikkien tulee kunnioittaa toistensa vakaumusta ja oikeuksia.

 

Perhe ja lasten oikeudet

Oman yhteiskunnallisen ajattelumme pohjana on, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Perheet ovat avain suomalaiseen hyvinvointiin, mutta niissä kasvaa myös pahoinvointi. Avioerot ja perheiden ongelmat kertaantuvat seuraavan sukupolven pahoinvointina ja siksi perheiden tukeminen on meille tärkeää. Yhteiskunnan tulee tukea yksinhuoltajia, yhteishuoltajia ja uusperheitä, jotta he jaksavat vaikeiden elämäntilanteiden yli. Perheiden lisäksi yhteiskunnassa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita myös kasvavaan yksinelävien joukkoon

KD Nuoret näkee avioliiton miehen ja naisen välisenä monitahoisena liittona, johon sisältyvät taloudelliset, henkiset ja seksuaaliset ulottuvuudet.

Tulevaisuuden Suomi on lastemme kaltainen. Jokaisella lapsella on oikeus ehjään lapsuuteen ja rakastavaan isään ja äitiin. Haluamme lasten oikeuksien toteutuvan yhteiskunnassamme, ja meillä on vastuu tiedottaa lasten oikeuksista myös globaalisti. Panostaminen ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, perheolojen tukemiseen ja perheen eheyden suojelemiseen tuo monin verroin hyvinvointia yhteiskuntaamme. Yhteiskunnan tulee edistää sitoutumista omiin lapsiin, puolisoon ja vanhemmuuteen. Haluamme myös muistuttaa sukupolvet ylittävästä vastuusta ja vanhempien sukupolvien kunnioituksesta sekä huolenpidosta.

 

Tasa-arvo

Periaatteellisen tasa-arvon ohella meidän tulee edistää tosiasiallista, käytännöllistä tasa- arvoa. Ketään ei pidä syrjiä esimerkiksi sukupuolen, iän, vammaisuuden, etnisen taustan, varallisuuden, uskonnollisen vakaumuksen, sosiaalisen ryhmän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Sukupuolten erilaisuus ylläpitää tasapainoa perheessä, yhteiskunnassa ja työelämässä. Tasa-arvo ei saa merkitä tasapäistämistä, vaan erilaisuus tulee nähdä rikkautena, jota ei pidä väheksyä.

Ikä- ja sukupuolinen syrjintä työmarkkinoilla on kitkettävä. Myös nuorilla tulee olla oikeus pysyviin työsuhteisiin ja asialliseen kohteluun työpaikoilla. Vammaisilla tulee olla mahdollisuus toimia yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Heille on turvattava muun muassa riittävät kuljetuspalvelut ja esteettömyys. Vammaisten oikeuksissa on kyse perus- ja ihmisoikeuksista, eikä niistä saa missään nimessä tinkiä.

 

Ahkeruus ja ajattelu

Me KD Nuoret korostamme työnteon merkitystä. Työhön, talouteen ja yrittäjyyteen nojaava suomalainen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen arvoja, jotka korostavat rehellisyyttä, vastuunkantamista, luottamusta ja kykyä sopeutua muuttuvaan maailmaan. Haluamme aktiivisen Suomen.

Poliittisten päätösten ei pitäisi aiheuttaa tilannetta, jossa ihmisen on taloudellisesti järkevämpää olla tekemättä työtä. Valtion tuleekin miettiä ratkaisuja kannustinloukkuihin, pätkätyöläisyyteen ja sirpaleisiin työuriin. KD Nuoret näkevät yhtenä ratkaisuna näihin ongelmiin perustulon, joka on linjassa ahkeruuden sekä työmoraalin kanssa.

Kristillisdemokraattiset Nuoret pitää parhaana yhteiskuntajärjestyksenä sosiaalisesti ohjattua markkinataloutta ja toimivaa demokratiaa, jossa omistusoikeus ja yksilönvapaus turvataan.

 

Luonto ja ruoka

Luonnonmukaisuuden periaate rakentuu ekopersonalismiin, eli ajatukselle, että ihmisellä on solidaarinen vastuunsa elää sopusoinnussa luomakunnan kanssa. Ekologisuus, eläin- ja luonnonsuojelu sekä vastuu luonnosta ovat kestäviä arvoja. Haluamme tukea kestävän käytön periaatetta muun muassa maa- ja metsätaloudessa siten, että myös jälkipolvet voisivat nauttia puhtaasta ja kauniista luonnostamme. Kristillisdemokraattien ekokonservatiivisuuteen liittyy ajatus luonnon säästämisestä ja järkevästä hyödyntämisestä.

Puhdas ruoka ja puhdas vesi ovat erityisasemassa suhteessa muihin hyödykkeisiin. Meille on tärkeää, että ruoka tuotetaan lähellä ja suomalaista, puhdasta ruokaa arvostetaan. Ruuan alkuperäisen tuotantomaan ja -tavan on oltava kuluttajien tiedossa. Suomalaisen maatalouden tuotantovarmuus on säilytettävä. Maatalouden tuotantoeläimillä tulee olla asianmukaiset elinolosuhteet ja niiden valvonnan tulee olla kunnossa.

Haluamme kannustaa suomalaisia liikkumaan enemmän luonnossa erilaisten harrastusten kautta. Suomalainen eräperinne on merkittävä osa kulttuuriperintöämme ja haluamme olla tukemassa sen jatkumista.

 

Tasapaino ja kohtuus

Taloudellinen kasvu on tärkeä väline hyvinvointiin. Haluamme kuitenkin muistuttaa kohtuudesta, jotta tasapaino säilyy eri yhteiskunnan osien välillä. Taloudellinen, sosiaalinen, alueellinen, kulttuurinen ja ekologinen hyvinvointi on otettava huomioon tasapainon saavuttamiseksi. Julkisen talouden osalta tulee pyrkiä tasapainoon menojen ja tulojen suhteen niin kunnissa kuin valtionkin taloudenhoidossa. Velkaantumisen taittamisessa on huomioitava kohtuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

 

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taustalla on ihmisoikeudet ja lähimmäisenrakkaus. Lähimmäisenrakkauden periaate toteutuu monella eri tasolla, niin yhteiskunnan pitäessä heikoimmassa asemassa olevista huolta, kuin myös yksiköiden kohdalla. Lähimmäisestä huolehtimista ei voi ulkoistaa valtiolle, mutta yksilöiden vastuuta ei saa myöskään unohtaa. Jokaisen kansalaisen tuleekin kantaa vastuunsa yhteiskunnassa. Verojen maksamisen tulisi olla sidottu tulojen määrään. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei tarkoita kurjuuden jakamista tasaisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille, vaan sitä, että heikoinkin pärjää yhteiskunnassamme.

Meidän tulee tuntea vastuumme lähimmäisistämme myös globaalisti. Suomen tulee vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa pyrkiä vastuullisemmin sitoutumaan YK:n 0,7% määrään BKT:sta. Kehitysyhteistyö tulee määrän lisäksi kiinnittää huomiota sen laatuun. Kehitysyhteistyön tulisi lähteä kehitysmaiden ihmisten omista tarpeista. Sen avulla tulisi kouluttaa kehitysmaiden ihmisiä hyödyntämään kohdealueen omia resursseja ja opettaa heitä tuomaan esille omaa osaamistaan. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on saada ihmisarvoiset elinolosuhteet jokaiselle. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta toimeentuloon ja
koulutukseen. Oikein kohdennettu kehitysyhteistyö voi ratkaista myös globaaleja kriisejä. Tämä auttaa estämään pakolaiskriisejä, jotka ovat usein traumaattisia sekä pakolaisten että kohdemaiden kannalta.

 
Suomen paikka maailmassa

Suomi on arvoiltaan ensisijaisesti länsimaa. Suomen toiminta YK:ssa ja jäsenyys EU:ssa sekä läheinen yhteistyö Naton kanssa todistavat tämän puolesta. Samalla nämä seikat kumoavat myytin puhtaasti puolueettomasta Suomesta.

Suomen tulee vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja kannustaa EU:ta tukemaan itsenäisten valtioiden omaa päätäntävaltaa.

Mikään toinen valtio ei saa suorasti eikä epäsuorasti puuttua Suomen sisäiseen päätöksentekoon, ellei kyseisessä asiassa ole vapaaehtoisesti luovutettu päätösvaltaa ylikansalliselle toimijalle. Valtionjohdon tulee tarvittaessa tehdä muille valtioille selväksi Suomen suvereniteetin loukkaamattomuus.

Sotilaallisen hyökkäyksen uhatessa Suomen tulee parhaansa mukaan puolustautua ja tarvittaessa pyytää apua muilta valtioilta. Puolustuksen kivijalan muodostaa asevelvollisuusarmeija, jonka uskottavuudesta ja vahvuudesta on tulevaisuudessakin huolehdittava.

Suomi on toistaiseksi sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta KD Nuorten mielestä aktiivinen, avoin ja vinoutumaton keskustelu liittoutumisen mahdollisuudesta on järkevää ja toivottavaa.

Suhteessa Venäjään Suomen ulkopoliittisen johdon tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja johdonmukaisuutta. Yhtäältä pitää rakentaa ja ylläpitää rauhanomaisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita, mutta toisaalta ei saa suurvallan pelossa antaa periksi asioissa, joissa Suomen etu on uhattuna.

Suomen tulee rohkeasti ja määrätietoisesti pitää esillä vaatimusta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kansainvälisessä politiikassa.

 

Vastuullinen yksilö ja välittävä yhteisö

Yksilö on vastuussa omista teoistaan ja on osa välittävää yhteisöä. Haluamme edistää toisista välittävää ja yhteisöllistä asennemuutosta. Haluamme kannustaa auttamaan toinen toisiamme ja olemaan avoimessa vuorovaikutuksessa keskenämme. Haluamme yhteiskunnan kannustavan ja tukevan yhteisöllisyyttä, jota edustavat muun muassa erilainen vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin yhdistystoiminta. Lähipäätösperiaate liittyy läheisesti kristillisdemokratiaan. Periaate rakentuu ajatukselle, että instituutiot ja yhteisöt luodaan jäseniään varten. Päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia.

 

Sivistys ja kasvatus

Ihmiselämä on jatkuvaa oppimista. Jokaisella on oltava mahdollisuus kouluttaa ja kehittää itseään ihmisenä vastuullisesti yhteiskuntamme jäsenenä varallisuudesta, asuinpaikasta, kotitaustasta tai muusta ominaisuudesta riippumatta. Ihmisarvoa ei saa mitata koulutuksen asteella. Myös erityistä tukea tarvitsevien ja erityisen kyvykkäiden henkilöiden tulee saada toteuttaa itseään. Kansalaisten kouluttautuminen takaa yhteiskunnalle työvoiman ja osaamisen lisäksi hyvinvointia ja sivistystä.

Koulutussuunnittelua tulee tehdä työelämälähtöisesti niin, että koulutusmäärät vastaavat mahdollisimman tarkasti tulevaisuuden työpaikkarakennetta. Koulutusaloja onkin uudelleenjärjesteltävä. Koulutuspolitiikkamme ideaalitavoitteena on, että nuoret saataisiin taitojaan ja taipumuksiaan vastaavaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa ja sirpaloitumisessa on mahdollistettava entistä paremmin uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus.

Vanhempien kasvatusvelvollisuutta ei voi lähtökohtaisesti siirtää yhteiskunnalle. Kasvaminen vastuulliseen, hyvään aikuisuuteen ja kansalaisuuteen vaatii sosiaalisia taitoja sekä suunnitelmallisuutta. Näiden taitojen harjaannuttaminen tulee mainita opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Opetuksessa ja kasvatuksessa tulee kiinnittää huomioita lasten ja nuorten oman ajattelun kehittämiseen ja asioiden syvälliseen oppimiseen, ymmärtämiseen ja arvokasvatukseen.