Blogit Muu

Pesu: Tasavallassa puhutaan turvallisuuspolitiikkaa

Ukrainan kriisi ja Venäjän härskit toimet ovat herättäneet Suomessa keskustelua maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Debattia on käyty siitä, minkälaisen Suomen välittömän reagoinnin tilanteeseen tulisi olla ja miten kriisi vaikuttaa tulevaisuuden turvallisuuspoliittisiin valintoihin. KD Nuoret on antanut tukensa EU:n johtamalle pakotepolitiikalle, joka mitä ilmeisimmin saa sinettinsä ensi viikolla. Tilanne Ukrainassa on kieltämättä haastava. Ukrainaan olisi kyettävä luomaan maan kehityksen mahdollistava ratkaisu, mutta toisaalta Venäjälle pitää osoittaa, että itsenäisten valtioiden suvereniteetin loukkaus ei ole hyväksyttävää. Luulen, että muun muassa Baltian maat näkevät tämän hyvin tärkeänä.

Nato-korttikin on ollut esillä. Muun muassa entinen puolustusministeri Stefan Wallin (rkp.) ja Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) ovat julkisuudessa toivoneet, että Suomi harkitsisi jäsenyyden hakemista tulevaisuudessa. Kokoomuksen edustajat elämöivät myös keskiviikkoisessa eduskuntakeskustelussa. Asia oli hyvä, mutta tapa, jolla sitä ajettiin, saattaa sotia heidän tavoitteitaan vastaan. Myös entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on osallistunut keskusteluun syyttämällä ”Nato-haukkojen” puuhastelua pelon lietsonnaksi. Samalla Jäätteenmäki perustelematta vesittää Naton turvatakuita ja sanoo jäsenyyden lisäävän vastakkainasettelua. Jäätteenmäen kommentti edustaa lähes kaikkea sitä, mikä on Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa pielessä. Tärkeä kysymys työnnetään maton alle, ja sen esille tuojia syytetään pelon lietsomisesta. Tämän jälkeen esiin tuodaan muutama perustelematon argumentti, joilla uusinnetaan suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa vallitsevia myyttejä.

Ukrainan tilanne on tuonut esiin Suomen turvallisuuspoliittisen keskustelun ja varsinkin Nato-debatin keskeisen ongelman. Suomalainen Nato-keskustelu saa tuulta siipiensä alle lähes aina Venäjän toimien myötä. Myös suomalaisten Nato-kantojen oletetaan olevan liikkeessä, kun suuri naapuri elämöi. Fakta on kuitenkin se, että Nato-jäsenyys ei poistaisi Suomen oman Venäjän-politiikan tarvetta – saati estäisi Suomea joskus joutumasta Venäjän mielivaltaisen politiikan objektiksi. Nato-jäsenyys ei olisi myöskään hyvien Venäjä-suhteiden este. Mitä enemmän Venäjä on Suomen turvallisuuspoliittisen debatin keskiössä, sitä hanakammin se haluaa puuttua keskusteluun ja reagoida Suomen päätöksiin. Sitä emme halua, emmehän?

Nato-jäsenyys tulisikin liittää osaksi laajempaa turvallisuuspoliittista kokonaiskuvaa, jossa Venäjällä on toki osansa. Kristillisdemokraattien Sari Palm totesi keskiviikkoillan televisiokeskustelussa mainiosti, että jäsenyydellä ei saa pelotella ja tähdensi perään analyyttisen keskustelun tarvetta. Tulevaisuudessa Suomen olisi sopeuduttava uuteen verkottuneeseen kansainväliseen yhteisöön, jonka vaikutuksia tutkija Mika Aaltola on tuonut hienosti esille ja johon Suomi on monissa osin jo linkittynyt. Toisaalta Suomen on otettava huomioon lähiympäristönsä, jossa sattuu olemaan suurvaltahabituksen omistava Venäjä, jonka ajattelua ohjaa perinteinen geopolitiikka.

KD Nuorten kanta on selvä. Me haluamme, että Suomi ylläpitää vahvaa puolustusta, jonka kunnosta huolehditaan kansallisesti sekä yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa. Kansainvälisten instituutioiden aktiivinen jäsenyys on tässä suhteessa tärkeää. Tärkeimmät instituutiot ovat EU ja Nato, jonka jäsenyyttä KD Nuoret toivoisi Suomen hakevan. Uskomme jäsenyyden parantavan toimintakykyämme, puolustuksemme pelotevaikutusta ja mahdollisuuksiamme vaikuttaa eurooppalaiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen.

KD Nuoret on ollut turvallisuuspolitiikan airut Suomen Kristillisdemokraateissa ja tuonut argumentteja puolueen sisäiseen keskusteluun. Uusi mielipidekysely osoittaa, että äänestäjämme ovat suurilta osin samaa mieltä nuorisojärjestön kanssa. Ukkopuolueen olisi seurattava perässä. Puoluekokouksessa se ei ollut siihen vielä valmis. KD kykenee nousemaan nykyisestä suosta vain harjoittamalla laaja-alaisempaa politiikkaa, jolla pyritään uudistamaan puolueen imagoa ja houkuttelemaan uusia sekä polulta poikenneita vanhoja äänestäjiä. Proaktiivinen ote turvallisuuspolitiikassa olisi askel oikeaan suuntaan.

10666002_296058513930995_2058331546_aMatti Pesu
ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava
KD Nuorten hallituksen jäsen
matti.pesu@kdnuoret.fi

Lue myös

Ei vastauksia

    Vastaa