Blogit

Pääsykoeuudistus haastaa korkeakouluhakijat uudella tavalla

Vuonna 2018 käyttöön otettava korkeakoulujen pääsykoeuudistus haastaa korkeakouluihin opiskelemaan hakijat uudella tavalla. Siinä, missä aiemmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on painotettu pääsykokeen merkitystä ylioppilastodistuksen lisäksi, tullaan uudistuksen myötä tekemään todistusvalinnasta ensisijainen sisäänpääsyväylä. Uudistus koskee korkeakouluhakuja lukuun ottamatta taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun asiointitulkin sekä viittomakielen tulkin koulutusta. Uudistuksen toivotaan tuovan niin säästöjä kuin nopeuttavan hakijoiden sisäänpääsyä.

Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta myös paljon vaaran paikkoja. Painotuksen siirtäminen ylioppilastodistuspohjalle tuo kuitenkin haasteita, paineita ja stressiä lukiossa opiskeleville nuorille ja sieltä valmistuneille. Pitäisi osata valita jatkoa ajatellen oikeat luettavat aineet, kirjoittaa ne ja saada niistä mahdollisimman hyvät arvosanat. Jos aiemmin kilpailu on ollut kovaa pääsykoerintamalla, saattaa se uudistuksen myötä siirtyä jo lukiovaiheeseen. Tähän saakka hakija on voinut kompensoida huonompaa opiskelumenestystä ahkeralla pääsykoevalmentautumisella ja päästä silti päästä sisään. Uudistuksen myötä herääkin kysymys siitä, että näemmekö tulevaisuudessa korkeakouluihin hakevia, joiden välivuodet aiheutuvat ylioppilastodistuksen arvosanojen korotusyrityksistä tai kokonaan uuden aineen kirjoittamisesta unelma-alan vaihduttua?

Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisen valmentautumisen tarvetta pääsykokeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääsykokeista halutaan päästä alasta riippuen joko kokonaan eroon tai muuttaa pääsykoetta siten, että siihen valmentautuminen ei edellytä pitkää valmistautumista tai valmennuskursseja. Valmennuskursseja hyödyntää tällä hetkellä moni hakija, sillä Eurostudent VI-selvityksen mukaan valmennuskursseja käytti hakuaikanaan ammattikorkeakouluopiskelijoista joka kahdeksas ja yliopisto-opiskelijoista puolestaan peräti joka neljäs. Valmennuskursseista tuskin päästään eroon täysin, sillä ne todennäköisemmin painottuvat jatkossa entistä enemmän myös ylioppilaskirjoituksiin pääsykokeiden lisäksi. Yhtenä vaihtoehtona olisikin lukioiden tarjoamat edullisemmat lisäpreppauskurssit kirjoituksia varten.

Ammatinvalinta on yksi nuorten sekä myös aikuisten elämän tärkeimmistä valinnoista tulevaisuuden kannalta. Uudistuksessa on paljon hyviä puolia, mutta erityistä huomiota tulisikin kiinnittää sen haasteisiin, kuten siihen, että ylioppilaskirjoitukset eivät liikaa rajoita mahdollisuuksia päästä opiskelemaan mieluisalle alalle, vaikka ylioppilaskirjoitukset eivät olisikaan menneet halutulla tavalla. Jos tällaiset haasteet saadaan huomioitua uudistuksessa myös muilla muutoksilla, kuten arvosanan korotusmahdollisuuksien kasvattamisella, on uudistus palvellut tavoitettaan.

Minna Rajala
Tietojärjestelmätieteiden opiskelija

Lue myös

Ei vastauksia

    Vastaa