Onnistunut kotouttaminen vaatii kulttuuri-identiteettien tiedostamista

Onnistunut kotouttaminen vaatii kulttuuri-identiteettien tiedostamista

Kristillisdemokraattien maahanmuutto-ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttopolitiikka ei voi olla vain “kyllä” tai “ei”, vaan on kyettävä vastaamaan kysymykseen “miten?”. Tällöin maahanmuuttopolitiikan painopiste on suunnattava onnistuneeseen kotouttamiseen.

Erityisesti maahanmuuttajalasten ja -nuorten kohdalla identiteetti ei välttämättä rakennu yhden kulttuurin varaan, vaan identiteetti sisältää elementtejä sekä vanhempien että kantasuomalaisten kulttuurista. Lasten ja nuorten on vanhempia luontevampaa kasvaa sisälle suomalaiseen kulttuuriin, mutta kahden kulttuuri-identiteetin välillä tasapainottelu voi sisältää myös hämmennystä ja väliinputoamisen mahdollisuuden.

Monien Suomeen saapuvien maahanmuuttajien juuret ovat arabialaisessa kulttuurissa. Muutamia eroja suomalaiseen kulttuuriin verrattuna on mm:

Yksilöllisyys-yhteisöllisyys

Islamilaiset maat, joista turvapaikanhakijat pääasiassa saapuvat, edustavat yhteisökulttuureja. Yhteisökulttuureissa yhteisö on yksilöä tärkeämpi ja perheen käsitteen alle kuuluu usein ydinperheen lisäksi myös muita sukulaisia. Yhteisökulttuureissa sukulaissuhteet säilyvät yleensä tiiviinä läpi elämän ja yksilön ilot ja häpeät koskettavat koko sukua.

Suomalainen kulttuuri on tyypillinen yksilökulttuuri. Vaikka kotia ja perhettä arvostetaan, yksin pärjääminen, itsenäisyys ja oman elämän luominen ovat ihanteita, joiden saavuttamiseen ohjataan pienestä pitäen. Esimerkiksi nuorten kohdalla kaverien ja kodin ulkopuolisen vapaa-ajan merkitys on keskeinen, ja “itseensä investoiminen” kuuluu asiaan.

Yhteiskuntajärjestys ja uskonnollisuus

Arabialaisessa kulttuurissa valtauskonto islam vaikuttaa yhteiskuntajärjestelmään ja lainsäädäntöön esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Afganistanissa, Pakistanissa ja Iranissa. Edellä mainituissa maissa sharia on määräävä tekijä mm. rikoslaissa, mutta suurimmissa osissa muslimimaita sharia on käytössä lähinnä perhe- ja perimyslain piirissä. Valtiomuoto on tyypillisesti monarkia tai (islamilainen) tasavalta. Uskonnon merkitys elämässä on keskeinen.

Suomessa valtiomuoto on puolestaan demokraattinen tasavalta, jonka yhteiskuntajärjestys ja lainsäädäntö perustuvat länsimaisille, kristillisille arvoille. Suomalainen uskonnollisuus on maallistunut voimakkaasti ja moraalikäsityksissä Suomi sijoittuu maailman vapaamielisimpien maiden joukkoon. Suomessa on uskonnonvapaus, ja esimerkiksi politiikka ja uskonto pyritään pitämään erillään.

Erilaiset kulttuuri-identiteetit eivät ole kotoutumisen esteitä. Ei voida kuitenkaan ajatella, että kulttuuri-identiteetit voidaan sivuuttaa sen nimissä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen kulttuuri-identiteetti, mutta yleiset erityispiirteet ja suuret linjat kannattaa tiedostaa.

Maahanmuuttajan onnistuneeseen kotouttamiseen kuuluu kulttuuri-identiteetin huomioon ottaminen. Se ei tarkoita suomalaisen kulttuurin ja traditioiden alas ajamista. Päinvastoin, niiden omaksuminen on onnistuneen kotoutumisen edellytys. Koulujen kasvatustyöllä on tärkeä rooli – maahanmuuttajien kohtaaminen ja kotouttaminen on tärkeää huomioida entistä paremmin opettajankoulutuksessa. Koulun tulee ohjata oppilaita vertailemaan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia eroja ja samankaltaisuuksia sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla. Oman kulttuurin avoin ja myös kriittinen tarkastelu ehkäisevät ajattelutapaa, jossa omaa maailmankuvaa pidetään ainoana oikeana.

Hilla Ryösö
KD Nuorten hallituksen jäsen

Kirjoittaja on opettajaopiskelija ja tehnyt kandidaatintutkielman aiheesta kotoutuminen ja kulttuuri-identiteetti suomalaisen ja arabialaisen kulttuurin näkökulmasta.

Leave a reply