Browsing Tag

maatila

Blogit Muu

Kuka puolustaa pientilallista?

Euroopan Parlamentti hyväksyi alkuvuodesta mietinnön pienten maatilojen tulevaisuudesta. Mietinnössä tuotiin selkäesti esille pientilojen arvo ympäristölleen sekä niiden keskeiset tehtävät mm. maaseudun monimuotoisuuden turvaajina.

Mietinnössä todettiin, ettei pieniä maatiloja oteta nykyisin riittävästi huomioon EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa, jonka tukirakenne perustuu lähinnä pinta-aloihin ja tuotantomääriin. Pientilojen tulevaisuus haluttiin turvata ja niiden kannattavuutta parantaa, huomiota haluttiin kiinnittää erityisesti syrjäisten alueiden tiloihin. Hyvin jaloja ajatuksia siis. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Pientä maatilaa on lähes mahdotonta määritellä EU:n laajuisesti, mikä mietinnössäkin myönnettiin. Rajana voidaan pitää esimerkiksi, että tilalla on käytössään maatalousmaata alle 5 hehtaaria. Tällöin pieniä tiloja on 70 % EU:n kaikista maatiloista, Suomessa alle 10 %. Toisen määritelmän mukaan hyvin pienen tilan vuosittainen standardituotos on alle 8000 €. Suomessa tällä mittapuulla jo hyvin pienten tilojen määrä nousee 30 %:iin kaikista maatiloista, EU:ssa luku pysyy edelleen 70 %:ssa. On siis syytä pitää huolta siitä, etteivät liian yksipuoliset rajaukset jätä suomalaisia pientilallisia määritelmien ulkopuolelle.

Mitä konkreettisia keinoja pientilojen auttamiseksi mietinnössä sitten oli esitetty? Esimerkiksi:

  • Suoramyynnin lisääminen tiloilta. Komission tulisi tarkistaa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia määräyksiä niin, että turhat rasitteet ja esteet suoramyynnille poistuisivat. Alue- ja paikallisviranomaisten pitäisi myös olla kehittämässä aktiivisemmin suoramyyntiä mahdollistavia rakenteita.
  • Taloudellinen tukeminen. Pientilallisille tulisi tarjota rahoitusvälineitä, esim. mikroluottojen tai lainojen korkotuen muodossa.
  • Byrokratian vähentäminen. Pientiloille tulisi luoda mahdollisuus jättää monivuotisia suoran tuen hakemuksia. Niitä päivitettäisiin ainoastaan silloin, kun tilalla tapahtuu muutoksia.
  • Tuotantoon sidottu tuki. Epäsuotuisten ja syrjäisten alueiden pientilojen, esim. karjankasvattajien, tulisi saada myös tuotantoon sidottua tukea silloin, kun niillä on ympäristöönkin liittyviä tehtäviä.
  • Pientilojen järjestäytyminen. Tuottajaorganisaatioiden tai osuuskuntien perustaminen olisi mietinnön mukaan järkevää.

Mietinnön hyväksymisen puolesta äänestänyt KD:n MEP Sari Essayah näki monet ehdotuksista hyvinä. Hän kuitenkin selvensi, että mietintö ei ole lainsäädäntöön suoraan vaikuttava asiakirja, vaan sillä ”lähinnä tunnustetaan asian tärkeys”. Mietinnön monissa kohdissa pallo olikin heitetty jäsenvaltioille, mutta käytännössä kehotusten seuraukset jäänevät olemattomiksi.

Jotta parlamentin hyväksyntä ei jäisi pelkäksi päähän taputukseksi pientilallisille, komission on syytä reagoida tähän oma-aloitemietintöön. EU-tasolla vastuu mietinnössä esitettyjen visioiden siirtämisestä puheista tekoihin on komissiolla ja sen antamilla lainsäädäntöaloitteilla, joihin parlamentti sitä tässäkin patistaa. Jään siis odottamaan konkreettisia näyttöjä.

 

Milka TaivassaloPääsihteeri-Milkapääsihteeri, KD Nuoret
milka.taivassalo@kdnuoret.fi
+358 45 137 6021

 

Lähde: Euroopan Parlamentin mietintö pienten maatilojen tulevaisuudesta (2013/2096(INI))