Browsing Tag

KD Nuoret

Blogit

Bitcoin: mistä on kyse?

Bitcoin (BTC) on valuutta, jonka takana ei ole keskuspankkia vaan verkosto käyttäjiä, jotka varmistavat rahansiirtojen kirjanpitoa. Bitcoin on hajautettu järjestelmä, jossa tuhannet kirjanpitäjät varmistavat reaaliaikaisesti jokaisen siirron. Tämä ominaisuus ja valuutan riippumattomuus keskuspankeista ovat bitcoinien kiinnostavimmat ominaisuudet, mutta myös sen rajoitteet.

Bitcoin perustuu avoinkoodiin. Nykyään bitcoinien määrä on noin 17 miljoona. Bitcoinien luomisprosessi tapahtuu joka 10 minuutti. Bitcoinien määrä kasvaa laskevalla tahdilla niin, että suunnilleen joka neljäs vuosi bitcoinien luomisnopeus puolittuu. Tällä hetkellä vauhti on 75 BTC/tunti. Vuonna 2020 luomisvauhti puolittuu, eli 37,5 BTC/tunti. Tämä jatkuu kunnes määrä vakiintuu 21 miljoonaan v. 20140. Sen jälkeen uusia bitcoineja ei luoda. Bitcoinien yhteenlaskettu arvo on nykyhinnoilla n. 115 miljardia euroa, noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta.

Uusien BTC jakoprosessi liittyy ohjelman validointijärjestelmään. Koska sen takana ei ole keskuspankkia, tarvitaan tapa varmistaa rahansiirtoja ja pitää kirjaa niistä. Tämä tapahtuu hajautetusti niin, että tieto kootaan lohkoihin (eli datapaketteihin). Kun ihmiset siirtävät BTC, tieto menee koko verkostolle (eli tietokoneille, jotka ylläpitävät järjestelmää). Siirrot kootaan datapakettiin (lohkoon) ja tämä lohko yhdistetään edellisiin lohkoihin muodostaen tietohistorian nimeltään lohkoketju. Lohkot yhdistetään SHA-256 -nimisen algoritmin kautta. Ensimmäinen tietokone, joka ratkaisee algoritmin seuraavan luvun saa ne uudet 12.5 BTC, nykyarvoltaan noin 80 tuhatta euroa. Yritys ratkaista algoritmia kutsutaan bitcoin-maailmassa louhinnaksi. Se tarkoittaa käyttää tietokoneen tehoa lohkoketjun ylläpitämiseen, josta palkintona saa joka 10 uusia bitcoineja. Tämä tekee siitä maailman turvallisimpia järjestelmiä, sillä varmistusprosessissa on mukana satojatuhansia täysteholla toimivia tietokoneita.

Bitcoinien toimintajärjestelmä tuo esiin sen vahvuudet. Mikä ovat sitten bitcoinin heikkoudet?

Bitcoinin haaste on, että se suunniteltiin rahaksi, mutta käytännössä se ei ole sitä. Talousteoria opettaa, että rahalla on kolme päätarkoitusta: arvon säilyttäminen, vaihdannan helpottaminen ja arvon mitta. BTC ei omaa yhtään niistä. BTC:n riippumattomuus keskuspankeista jättää sen arvon kysynnän heitteille. Tämä aiheuttaa jyrkkiä arvomuutoksia. BTC on huono arvon mittari ja säilyttäjä. Lisäksi BTC on loppupelissä pikemminkin ITC-harrastajien ja riskiä rakastavien sijoittajien oikku kuin yleisesti haluttu tavara, mikä tekee siitä sopimattomaksi vaihdannan kannalta. BTC mahdollistaa maailman laajuisia rahansiirtoja vaivattomasti ja turvallisella tavalla. Kuitenkin suurten arvonmuutosten vuoksi käytetty rahamäärä tietyn tavaran ostamiseen voi osoittautua turhan isoksi myöhemmin. Esim. vuonna 2010 Laszlo Hanyecz osti kaksi pizzaa 10 tuhannella BTC:lla. Niiden arvo tänä päivänä on n. 65 miljoonaa euroa!

Onko sitten bitcoin turhake? Ei suinkaan. Bitcoin on ennen kaikkea sen taustalla oleva teknologia. Lohkoketju on nerokas tapa säilyttää ja levittää dataa turvallisella ja hajautetulla tavalla. Se on huipputeknologia, jonka merkitys lähivuosina lienee kieltämätön. Sillä on edellytykset olla kansantaloutta muuttava läpimurto. Se on verrattavissa sähkön tai internetin mullistuksiin. Tämän johdosta viisainta on antaa Bitcoinin kehittyä silmällä pitäen, että sen tuomat edut saapuvat mahdollisimman monille ja sen aiheuttamat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Siinä päättäjillä on tärkeä rooli ohjata, että lohkoketju- ja kryptovaluuttateknologiat täyttävät teknologian todellisen merkityksen: parantaa ihmisten elämän laatua kestävällä tavalla.  

Jyri Soria

Taloustieteiden maisteri ja KD Nuorten hallituksen jäsen

jyri.soria@kdnuoret.fi

Blogit

Oma koti kullan kallis

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti oikeus muiden kanssa valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä.

Suomessa uusi hankintalaki mahdollistaa kunnille luvan kilpailuttaa vammaispalveluita avoimesti, siinä missä muitakin sosiaali- ja terveyspalveluita. Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Toiminta vie myönteisessä kehityksessä askeleen taaksepäin. Kilpailuttamismenettelyn seurauksena välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseä koskevien asioiden järjestämisessä osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja.

Pahimmillaan tilanne tarkoittaa sitä, että vammaiset henkilöt muuttaisivat aina kilpailutuksen yhteydessä, eikä heillä itsellään olisi tähän valinnanvapautta.

Päättäjät ovat asiassa vedonneet EU:n hankintadirektiiviin, joka kuitenkin sallisi vammaispalveluiden erillistämisen. Kuntien ei tulisi kilpailuttaa palveluita, vain siksi, että siihen on mahdollisuus. Toiminta rikkoo räikeästi sopimusta, johon Suomi on ylpeästi sitoutunut. Monissa muissa EU-maissa ei noudateta Suomen kilpailuttamiskäytäntöä vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämisessä. Kilpailuttaminen on suomalainen valinta

Vammaisia henkilöitä ei tulisi tarkastella hyväntekeväisyyden, lääkehoidon tai sosiaaliturvan kohteina. Heidät tulisi ottaa aktiivisena osallistujana mukaan vammaisia koskettaviin päätöksentekoon. Sekä vammaispalvelut tulisi jättää selkeästi kilpailutuksen ulkopuolelle. Jokaisella tulee olla oikeus olla oman elämän asiantuntija.

Kansalaisaloite Ei Myytävänä esittää, että julkisia hankintoja koskevaan lakiin lisätään soveltamisalueeseen seuraava rajaus: ” lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä. ”

Kansalaisaloitteemme koskee kaikkia kilpailutuksen piiriin kuuluvia palveluita;

Asumispalveluita, tulkkauspalveluita, henkilökohtaisen avun palveluita jne.  Aloite on kerännyt 72 059 vahvistettua kannatusilmoitusta ja Aloite on lähetetty eduskuntaan 7.3.2018.

 

Sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija

janette.sandberg@kdnuoret.fi