Browsing Tag

ihmisoikeudet

Blogit

Mitä olisi kristillisdemokraattinen maailmanpolitiikka?

Toisin kuin useat 1900-luvulla vaikuttaneet politiikan tutkimuksen koulukunnat ovat opettaneet, on globaali järjestys hyvin pitkälle ihmisen luomusta ja ihminen ohjaa valtioiden toimintaa tietoisesti. Maailmanjärjestys ei perustu vain jonkinlaiseen ”darwinistiseen” tai ennalta määriteltyyn joukkoon luonnonlakeja, joka määrittäisi valtioiden ja kansojen kohtalot maailmanpolitiikan kentällä. Tällainen ajattelu on arvojohtoisen ulkopolitiikan vastakohta.

Kristillisdemokratia on poliittisena perinteenä aidosti kansainvälinen ja sillä on syvät eurooppalaiset juuret. Suomessa se on tuontituote. Vaikka meillä kotimaassa kristillisdemokraattinen aate on pieni toimija, on sillä Euroopan tasolla sen verran suuri merkitys, että on aiheellista kysyä emoaatteemme suhdetta kansainväliseen politiikkaan.

Ymmärrys siitä, minkälainen on globaalin järjestyksen rakenne, vaikuttaa siihen, miten valtioiden välistä politiikkaa johdetaan. Suomalaiseen poliittiseen historiaan perehtyneille on tullut tutuksi muun muassa kylmän sodan aikainen Paasikiven-Kekkosen linja, joka pyrki Suomen selviytymiseen liittoutumattomana ja puolueettomana valtiona. Suomen linja heijasteli pitkään niin sanottua reaalipolitiikkaa.

Kun kysytään, kuinka maailma on ymmärrettävissä suhteessa arvoihin ja oikeudenmukaisuuteen, vastaa kansainvälisen tutkimus yleensä kuvailemalla kahta erilaista koulukuntaa: poliittinen realismi ja poliittinen idealismi.

Realismin mukaan globaali järjestys koostuu itsenäisistä valtioista, jotka määrittävät omat lakinsa ja moraalinsa, mutta valtioiden yläpuolella ei ole minkäänlaista ylikansallista lakia tai normia. Tällä teorialla on laajaa kannatusta myös tutkijoiden piirissä. Oikeudenmukaisuus olisi toivottavaa, mutta valtioiden välisissä suhteissa se on vaikeasti saavutettavaa.

Poliittinen idealismi korostaa arvoja ja oikeudenmukaisuutta universaaleina normeina, jotka sitovat kaikkia valtioita ja yhteisöjä. Arvot ovat kaikkialla yhtä päteviä, eivät vain kulttuurisidonnaisia tai paikallisesti ilmeneviä. Yleismaailmalliset normit heijastelevat niin sanotun klassisen liberalismin periaatteita: länsimaiset yksilönvapaudet, oikeudet ja vapaat markkinat.

Jos kristillisdemokratialle olisi löydettävissä selkeä, yksittäinen kiintopiste kansainvälisessä järjestelmässä, löytyy se epäilemättä suhteesta kansainväliseen oikeuteen. Ihmisoikeussopimukset ja yleismaailmalliset julistukset kartoittavat niitä yleisiä ja universaaleja periaatteita, joiden varaan eurooppalainen arvoperintö rakentuu. Nämä periaatteet muistuttavat pitkälti juutalaiskristillistä arvoperintöä erityisesti siinä, miten ne korostavat yksilön merkitystä ja ihmisarvoa suhteessa poliittisiin järjestelmiin ja valtaan.

Euroopan yhteisön perustavat periaatteet sekä toisen maailmansodan jälkeinen rauhanprojekti ovat kristillisdemokraattisen aatteen synnyinmaata. Saksan CDU perustettiin heti natsivallan kukistumisen jälkeen. KD-aate on vaikuttanut lähtemättömästi esimerkiksi Italian politiikkaan. Kristillisdemokratia on keskustaoikeistolainen aate, joka on suhtautunut kriittisesti valtion liian korostuneeseen rooliin. Ei ole sattumaa, että useimmat tämän päivän kristillisdemokraattiset puolueet ovat voimakkaasti Eurooppa-myönteisiä.

Lähimmäisyhteiskunnan idean ja hallinnollisen lähipäätösperiaatteen myötä kristillisdemokratia voisi olla välimalli ylikansallisten hallitusten vallan ja täysin nationalistiseen sulkeutuneisuuteen perustuvan näkemyksen välillä. Mitä ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen lakiin tulee, arvojen pohjana on ollut estää historiallisten vihamielisyyksien uusiutuminen. Hankkeen ytimessä on vapaan länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen puolustus.
Miikka-Markus Leskinen
YTM, media-asiantuntija
tohtorikoulutettava, kansainväliset suhteet

Blogit

Oma koti kullan kallis

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti oikeus muiden kanssa valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä.

Suomessa uusi hankintalaki mahdollistaa kunnille luvan kilpailuttaa vammaispalveluita avoimesti, siinä missä muitakin sosiaali- ja terveyspalveluita. Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Toiminta vie myönteisessä kehityksessä askeleen taaksepäin. Kilpailuttamismenettelyn seurauksena välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseä koskevien asioiden järjestämisessä osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja.

Pahimmillaan tilanne tarkoittaa sitä, että vammaiset henkilöt muuttaisivat aina kilpailutuksen yhteydessä, eikä heillä itsellään olisi tähän valinnanvapautta.

Päättäjät ovat asiassa vedonneet EU:n hankintadirektiiviin, joka kuitenkin sallisi vammaispalveluiden erillistämisen. Kuntien ei tulisi kilpailuttaa palveluita, vain siksi, että siihen on mahdollisuus. Toiminta rikkoo räikeästi sopimusta, johon Suomi on ylpeästi sitoutunut. Monissa muissa EU-maissa ei noudateta Suomen kilpailuttamiskäytäntöä vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämisessä. Kilpailuttaminen on suomalainen valinta

Vammaisia henkilöitä ei tulisi tarkastella hyväntekeväisyyden, lääkehoidon tai sosiaaliturvan kohteina. Heidät tulisi ottaa aktiivisena osallistujana mukaan vammaisia koskettaviin päätöksentekoon. Sekä vammaispalvelut tulisi jättää selkeästi kilpailutuksen ulkopuolelle. Jokaisella tulee olla oikeus olla oman elämän asiantuntija.

Kansalaisaloite Ei Myytävänä esittää, että julkisia hankintoja koskevaan lakiin lisätään soveltamisalueeseen seuraava rajaus: ” lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä. ”

Kansalaisaloitteemme koskee kaikkia kilpailutuksen piiriin kuuluvia palveluita;

Asumispalveluita, tulkkauspalveluita, henkilökohtaisen avun palveluita jne.  Aloite on kerännyt 72 059 vahvistettua kannatusilmoitusta ja Aloite on lähetetty eduskuntaan 7.3.2018.

 

Sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija

janette.sandberg@kdnuoret.fi