Kirjoittaja:

KD Nuoret

Uutiset

KD Nuoret toivoo KD:lta nuorta ehdokasta presidentinvaaleihin

Ensi vuoden tammikuussa Suomessa käydään presidentinvaalit. Presidenttipeli on alkanut jo hyvän aikaa sitten useiden ehdokkaiden ilmoittauduttua kisaan.

KD Nuorten mielestä Kristillisdemokraattien täytyy lähteä presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla. Presidentinvaalit on profiloitumisen paikka arvopuolueena, jonka ytimessä on yrittäjyys, lähimmäisenrakkaus ja perheen asema yhteiskunnan perusyksikkönä.

Kristillisdemokraattien pitäisi asettaa vaaleihin ehdolle nuori ja positiivinen hahmo, joka voi toimia puolueen lippulaivana ja olla nostamassa sen kannatusta uudelle tasolle”, KD Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn vetoaa. “Ehdokkaan tulee olla perillä muuttuvasta maailmasta ja nykykulttuurista sekä olla kuitenkin laaja-alainen ja kokenut poliitikko, jolla on innostava ote politiikan tekemiseen”, Gröhn listaa.

Näistä syistä KD Nuoret toivoo, että Sari Essayah olisi käytettävissä Kristillisdemokraattien  presidenttiehdokkaaksi.

 

 

Lisätiedot:

Jiska Gröhn

puheenjohtaja, KD Nuoret

+358 456 309 425

jiska.grohn@kdnuoret.fi

Blogit Muu

Nuoret eivät ole tulevaisuus; olemme nykyhetki!

Tasainen puheensorina voimistuu Iso-Roobertinkadun ikkunoiden takana kun kd-laisia astelee sisään jännittämään tuloksia vaalivalvojaisiin. Ylen toimittajia ja kameramiehiä on paikalla useita ja intoutuipa osa heistä auttamaan oranssien ilmapallojen kiinnittämisessä kattoonkin.

 

Tunnelma on odottava, teimmehän yhdessä kaikkien aikojen mahtavimman ehdokasasettelun melkein kahdella tuhannella ehdokkaalla. Kristillisdemokraattiselle aatteelle on siis tilaista nyky-yhteiskunnassa; kannustamme ihmisiä yrittelijäisyyteen ja yrittämään, pitämällä huolen kuitenkin myös heikompiosaisista.

 

Nuorten tavoitteena oli kerätä ehdokkaista 13% nuoria, ja pääsimme melko lähelle 9%:n 175:n alle 33- vuotiaan ehdokkaan joukolla. Olihan yksi vaaliteemoistamme (www.kunnatkuntoon.fi) nuorten osallisuuden lisääminen päätöksenteossa, me kun emme ole vain tulevaisuus, vaan nykyhetki. Kaikkein arvokkainta ja toivottavinta kuitenkin olisi yli sukupolvien käyvä yhteistyö, jossa kokenut sukupolvi jakaisi ja vaihtaisi tietotaitoaan nuoremmille osaajille. Meillä taas on some-taidot hyppysissä jonka avulla tavoitetaan suurempiakin massoja, kun yhdessä markkinoimme aatettamme isommalle yleisölle.

 

Vaalipäällikkö ja vuoden alusta aloittanut KD Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn on tyytyväinen nuorten ehdokkaiden määrään: ”Olen iloinen ja kiitollinen ennen kaikkea jokaisesta mukana olleesta ehdokkaasta, unohtamatta jokaista keräämäämme ääntä. KD Nuoret olivat hienolla tavalla mukana tekemässä puolueelle vaalivoittoa.” Sunnuntaina yhdeltä yöllä viimeisetkin äänet on laskettu, ja todellinen vaalivoitto ei jäänyt vain toiveeksi. Saimme kasattua 12 017 ääntä enemmän kuin viime kuntavaaleissa, joka tarkoittaa +0,4%:n kasvua ja 14 valtuustopaikan lisäystä. Meidän lisäksi ainoat puolueet jotka pystyivät äänimääräänsä lisäämään, olivat vain Vasemmistoliitto sekä Vihreät.

 

Äänestysprosentti jäi kyllä näissäkin kuntavaaleissa harmittavan alhaiseksi 58,8%:lla. Nuoria voisi saada paremmin äänestämään jos ehdokkaaksi asettumista ja äänestämisen ikärajaa laskettaisiin 16-ikävuoteen. Teimme aiheesta myös hiljattain kannanoton. Myös sähköinen äänestäminen voisi lisätä tuntuvasti nuorten äänestysinnokkuutta, tämä e-sukupolvi kun on tottunut siihen että melkein mikä tahansa palvelu on vain napinpainalluksen päässä. Toki sähköisestä äänestämisestä on tehtävä niin luotettavaa, että äänien katoamisen uhka tai vaalisalaisuuden paljastumisen mahdollisuus saadaan laskettua minimiin.

 

Nämä vaalit olivat erityisesti myös KD Nuorten riemuvoitto, sillä saimme ennätysmäärän nuoria valtuutettuja, yhteensä 26 varsinaista jäsentä mm. Soinista, Halsualta, Muoniosta, Laukaalta ja Kruunupyystä. Varavaltuutetun paikka irtosi 23:lle nuorelle mm. Kihniöstä, Savitaipaleelta, Puumalasta, Hollolasta ja Kiteeltä vain muutamia mainitakseni. Tämä on aivan huikea määrä näin pienelle nuorisojärjestölle! Nuoria ehdokkaita haluamme kiittää ehdokasjuhlan merkeissä lauantaina 22.4 Tampereen Pikkupalatsilla. Lisätietoja ja vapaita paikkoja voit kysellä pääsihteeriltä, jonka tiedot löytyvät alta.

 

Linda-Riina Paavilainen

KD Nuorten pääsihteeri

linda-riina.paavilainen@kdnuoret.fi

@LindaRiina

+358 451 376 021

Blogit Muu

Uudistun-siis olen.

Yritys, joka ei uudistu, ei ole vain paikallaan – vaan kulkee taaksepäin.” Samoin on erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden laita. Toiminnan kehittäminen ei ole mitään bonusta perustyön lisäksi, vaan välttämättömyys, mikäli mielii pysyä hengissä.

 

Poliittisten puolueiden tulisi reagoida etulinjassa maailman muutoksiin – tai mielellään olla jopa askeleen edellä niitä. Meidän tulee seurata kehittyviä valtioita, välttää muiden tekemiä virheitä sekä kuunnella tulevaisuuden tutkijoita, jotta osaamme tehdä kestävää politiikkaa ja varautua haasteisiin jo etukäteen.

 

Myös rakenteet ja toimintatavat kaipaavat ravistelua. Usein juuri nuorisojärjestöt näyttävät puolueille esimerkkiä uusien markkinointikanavien ja sosiaalisen median haltuunotossa. Internet on muuttunut vaikuttamisen kanavaksi kaikkialla maailmassa. Enää massoja ei johdeta ylhäältä alaspäin, vaan kansa saa auktoriteeteista allergiaa. Kuluttaja voi tahrata yrityksen maineen hetkessä, kun jakaa netissä huonon asiakaspalvelukokemuksen joka saa tuhansia jakoja. Mutta firman nokkela vastaus voi pelastaa kriisiviestinnän ja kääntää kohun voitoksi. Miten hyödynnämme tällaista vuorovaikutusta politiikassa?

 

Tulevaisuuden menestyvä puolue ei ole kaavoihin kangistunut herrakerho, vaan alati uudistuva vaikuttamisen väylä. Se kerää kaiken aikaa palautetta ja uusia ideoita kentältä. Lisäksi se koostuu ihmisistä, jotka ovat mukana vain yhden kampanjan ajan ilman sitoutumista; vapaaehtoisista, joilla on lupa hurjienkin tempausten toteuttamiseen; työntekijöistä, jotka purkavat puolueesta turhia rakenteita; puoluejohtajista, joiden puhelinlinja toimii molempiin suuntiin; sekä ulkopuolisista trendisettereistä, jotka kertovat missä milloinkin kannattaa näkyä ja mihin ottaa kantaa.

 

Kristillisdemokraatit ei ole altavastaaja tässä kisassa. Keskustaan verrattuna meillä on varsin keveä organisaatiorakenne – olemme surffilauta valtamerialuksen vierellä. Nopeasti ja rohkeasti reagoiva puolue pääsee nousemaan aallon harjalle, mutta siihen tarvitaan tuhansia ideoita ja ripaus tuuria. Menestyksen kannalta tärkeintä on, että liike ei pysähdy kun yksi aalto on saavutettu. Huipullakin katseen on oltava jo seuraavassa aallossa.

 

 

Milka Taivassalo

KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja

Twitter: @Milka Taivassalo

milka.taivassalo@kdnuoret.fi

050 572 0692

Uutiset

KD Nuoret: 16-vuotiaat vaalikelpoisiksi kuntavaaleissa!

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret esittää äänestysiän ja vaalikelpoisuuden laskua 16 ikävuoteen kunnallisvaaleissa. Näin nuoria saataisiin paremmin sitoutettua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen omassa kotikunnassaan jo siinä vaiheessa, kun asioita on juuri käsitelty peruskoulussa.

Kipinä politiikkaa kohtaan syntyy usein juuri yhteiskuntaopin tunneilla, joten nuorille on tarjottava suora mahdollisuus päästä äänestämään ja asettumaan ehdolle kuntavaaleissa mahdollisimman pian sen jälkeen”, KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Milka Taivassalo vetoaa.

Ja moni nuori lähtee pieneltä paikkakunnalta muualle opiskelemaan juuri täysi-iän kynnyksellä”, harmittelee järjestön puheenjohtaja Jiska Gröhn. “Tällöin ensimmäinen äänestäminen tapahtuu todennäköisesti uudessa kaupungissa, missä ehdokkaat eivät ole entuudestaan tuttuja eikä äänestämistä välttämättä koeta niin tärkeänä”, Gröhn jatkaa.

KD Nuoret toivoo yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulevan luontaiseksi osaksi nuorten elämää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Taivassalo ja Gröhn uskovat tutun kotipaikkakunnan madaltavan kynnystä lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa.

Vaikuttamisesta innostuneen 16-17 -vuotiaan ehdolle asettumista ei siis pitäisi estää vaan tukea. Tämä tapahtuisi parhaiten suoraan kuntavaaleihin osallistumisen sallimisena, ei näennäisellä nuorten kiintiöpaikkojen lisäämisellä kuntapolitiikan
kuunteluoppilaina
”, Taivassalo kuvailee.

Nuorisovaltuustot ovat hyvä asia, mutta tahdomme tarjota nuorille myös todellisen väylän suoraan demokraattiseen vaikuttamiseen ilman välikäsiä”, Gröhn tiivistää. “Ja kunnatkin hyötyvät, jos valtuustoon saadaan asiantuntijuutta laajemmin kaikista ikäryhmistä.”

Lisätiedot:

Jiska Gröhn

KD Nuorten pj

jiska.grohn@kdnuoret.fi

+358 456 309 425

Milka Taivassalo

KD Nuorten 1. vpj

milka.taivassalo@kdnuoret.fi

Uutiset

Kuntalaisvaikuttamisessa hyödynnettävä määrätietoisesti nettiä ja sosiaalisia medioita!

Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestön kokouksessa Roomassa hyväksyttiin KD Nuorten ehdotus, jonka mukaan kuntalaisvaikuttamisessa Euroopassa on määrätietoisesti lisättävä vaikuttamisväylä netin ja sosiaalisen median kautta. Erityisesti nuoret, mutta esimerkiksi myös ikäihmiset ja nuoret perheet, jotka eivät pääse osallistumaan mm. kokouksiin, voivat näin tuoda esille arvokkaita ja tärkeitä ideoita ja mielipiteitä. Kokouksessa KD Nuoria edustanut Juha Richter: ”Erityisesti nuoret ovat hyvin tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Heidän mielipiteitä ja ajatuksia saa päätöksenteossa parhaiten kuultua, jos kuntalaisvaikuttamisessa käytetään määrätietoisesti myös sosiaalisia medioita.” Koko kannanoton voit lukea The Youth of the European People`s Partyn nettisivuilta. http://youthepp.eu/library

Lisätietoja:

Juha Richter
Lääkäri, vastuualueena eurooppalaiset suhteet
juha.richter@gmx.eu
Twitter: @RichterJuha

Uutiset

KD Nuoret: Tasa-arvoa OKM-tukiin

Kannanotto 1.2.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi eilen poliittisille nuorisojärjestöille jaettavien avustusten euromäärät. Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret on pettynyt siihen, ettei ministeriössä olla edelleenkään puututtu järjestelmän epäoikeudenmukaisuuteen sen näennäisistä uudistuksista huolimatta.

KD Nuorten tukisumma on liikkunut 50 000 euron molemmin puolin koko 2010-luvun. Suurimmaksi osaksi vapaaehtoisten varassa pyöritettävää valtakunnallista järjestöä on siitä huolimatta pystytty kehittämään, keventämään hallinnosta ja kasvattamaan jäsenistöstä.

Ongelma on se, että toiset järjestöt saavat toiminnan pyörittämiseen jopa kymmenkertaisia summia meihin verrattuna, ja voivat vuodesta toiseen perustella yli puolen miljoonan tukitarvettaan saaduilla rahoilla luotuun toimintaan vedoten”, KD Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn selventää. “Järjestelmä ruokkii siis itse itseään, mikä ei ole tervettä.”

KD Nuoret vaatii, että Veikkauksen tuotoista poliittisille nuorisojärjestöille jaettavat avustukset erotetaan muista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä, jolloin tukipäätöksissä päästään vertailemaan dynaamisemmin poliittisten nuorisojärjestöjen vaikuttavuutta ja nuorten osallisuuden vahvistamista suhteessa toisiinsa.

Lisätiedot:

Jiska Gröhn
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 456 309 425
puheenjohtaja@kdnuoret.fi

Blogit Muu

Tulevaisuuden politiikkaa

Mitkä ovat nykyajan merkittäviä yhteiskunnallisia ja poliittisia kehityslinjoja, joilla tulevat sukupolvet tulevat määrittelemään nyt elettävää aikaa? Viimeaikainen kehitys länsimaisessa politiikassa on sisältänyt erityisen paljon tapahtumia, joita ei juuri kukaan analyytikko ole osattu ennakoida, aina Ukrainan kriisistä Trumpin voittoon ja uudenlaisiin turvallisuusuhkiin Euroopassa. Myös sosiaalista kehitystä tarkastellaan usein vain perinteisillä keinoilla ja ajatellaan historian menevän tiettyyn totuttuun suuntaan.

Kansainvälisessä politiikassa on nyt puhuttu jopa kylmän sodan ilmapiirin paluusta, kun on kuvailtu Venäjän ja lännen suhdetta. Useat perinteiset poliittiset rakenteet ovatkin vahvistuneet. Suurvaltapoliittiset intressit ovat palanneet ja populistisen politiikan nousu on herättänyt henkiin vanhentuneina pidettyjä rakenteita, kuten nationalismia. Toisin kuin globalisaation puolestapuhujat aiemmin esittivät, perinteiset kansalliset instituutiot eivät ole politiikasta kadonneet ja vanhoja yhteiskuntaopin oppikirjoja voidaan jälleen kaivaa esiin.

Kuitenkin yhtä aikaa julkiseen poliittiseen keskusteluun on tullut näkyväksi radikaalia poliittista kampanjointia, joka avoimesti väheksyy perinteisiä poliittisia instituutioita ja eurooppalaista klassisen liberalismin arvoperintöä. Osa äärioikeistoa on ajanut omaa maahanmuuttovastaista agendaansa retoriikalla, joka avoimesti polkee länsimaisia ihmisoikeuksia. Samanlaista signaalia on joissain länsimaissa tullut myös äärivasemmalta: vaikka länsimaisia arvoja vastaan ei suoraan hyökättäisi, on asenne kuitenkin se, että käsillä oleva poliittinen kysymys ylittää tärkeydessään järjestelmän perinteiset prosessit ja yhteiset, jaetut arvot.

Poliittisessa järjestäytymisessä ilmenee uudenlaista autenttisuuden kaipuuta. Uusi sukupolvi jakaa tarinaa sukupolvikokemuksesta, jota sävyttävät postmodernit identiteetit ja monikulttuurisuus. Jokainen identiteetti on oma autenttinen itsensä, oma totuutensa, joka vähät välittää perinteistä ja instituutioista. Sosiaalinen media ja viestintäalustojen kehittyminen tekevät avoimesta sosiaalisesta jakamisesta entistä helpompaa ja tästä jakamisesta on samalla tulossa myös entistä poliittisempaa, mikä näkyy värikkäissä somekohuissa. Yhteisten normien tilalle on tulossa lukematon kokoelma poliittisia mikroidentiteettejä, joista jokainen vaatii oman erityisen tilansa.

Ei ihme, että tulevaisuuden poliittiset konfliktit ovat yhä enenevässä määrin infosotaa.

Kirjoittaja:

Miikka-Markus Leskinen
politiikkatieteiden maisteriopiskelija
miikka@leskinen.net

 

Blogit Muu

”America first” -ajattelun varjopuoli

Yhdysvaltain presidentinvaalit on käyty, ja vaalitulosta on nyt ehditty muutamien viikkojen ajan analysoida, kauhistella ja ihastella. Edessä on lähinnä epävarmuutta Yhdysvaltain tulevasta poliittisesta linjasta.

Suomen kannalta kiinnostavinta on vaalivoittaja Donald Trumpin ulkopoliittinen linja. Tällä alueella hän on esittänyt mitä erikoisimpia kannanottoja, joista hän on jälkikäteen perunut monia. Amerikkalaisen ulkopolitiikan tutkijan Tom Wrightin mukaan Trumpin ulkopoliittisessa ajattelussa on kuitenkin viimeisen 30 vuoden aikana erottunut kolme näkemystä, jotka hän on johdonmukaisesti tuonut esille vuodesta toiseen.

Ensinnäkin Trump vierastaa Yhdysvaltain sotilaallisia liittosuhteita ympäri maailman ja pitää maansa asevoimia ylikuormitettuina ja liian sitoutuneina toisten puolustamiseen. Toiseksi hän uskoo Yhdysvaltain kärsivän globaalista taloudesta. Kolmanneksi hän on ilmaissut ihailua autoritäärisiä johtajia kohtaan.

Kampanjansa aikana Trump valitsi ulkopoliittiseksi sloganikseen fraasin ”America first”. Siitä, mahtoiko Trump ymmärtää sloganinsa historiallisia kaikuja, ei ole tietoa. ”America first” oli 1930-luvulla amerikkalaisten intellektuellien perustama liike, jonka tavoitteena oli pitää Yhdysvallat omillaan ja erossa kansainvälisen politiikan kiistoista. Isolationismia ajanut liike katsoi, että vapaakauppa oli uhka Yhdysvalloille, joten kauppapolitiikassa tulisi harjoittaa voimakasta protektionismia. Liikkeen mukaan Yhdysvaltain ei myöskään kannattanut puuttua Saksan ja Japanin aggressiivisiin laajentumispyrkimyksiin, koska uskottiin, ettei interventioilla palvella Yhdysvaltain etua.

”America first” -liikkeellä oli suuri kannatus amerikkalaisen kansan keskuudessa. Koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan Yhdysvallat on toiminut vastoin ”America first” -liikkeen oppeja ja pyrkinyt luomaan globaalia turvallisuutta ja liberaalia kansainvälistä järjestystä, jossa aggressiivisesti käyttäytyviä valtioita kohtaan on olemassa kollektiivisesti toteutettujen sanktioiden mekanismeja. Yhdysvalloilla on ollut johtava rooli tämän järjestyksen luomisessa. 1930-luku oli aikaa, jolloin viimeksi Yhdysvalloilla ei tätä roolia ollut.

Trumpin uusi ”America first” -linja edustaa siis paitsi muutosta, jopa uhkaa liberaalille kansainväliselle järjestykselle myös dramaattista irtiottoa Yhdysvaltain perinteisestä ulkopoliittisesta linjasta. Erityisesti Turmpin ehdokkaakseen nimittämällä republikaanisella puolueella on ollut pitkät perinteet sen korostamisessa, että maailma on turvallisempi paikka, jos Yhdysvalloilla on vahva rooli sen turvallisuuden takaamisessa.

Sain muutama päivä vaalien jälkeen osallistua akateemiseen seminaariin, jossa analysoitiin vaalitulosta ja sen seurauksia kattavasti huippuasiantuntijoiden johdolla. Paikalla oli esimerkiksi pitkän uran diplomatian parissa tehnyt amerikkalainen analyytikko Nicholas Kralev. Hänen mukaansa yksi nykyaikaisen amerikkalaisen ulkopoliittisen ajattelun kulmakivistä on käsitys siitä, että ainoa tapa, jolla Yhdysvallat voi todella olla turvallinen ja menestyvä maa, on tehdä muusta maailmasta mahdollisimman turvallinen ja menestyvä, sillä Yhdysvaltain intressit ovat globaalit. Nato on ollut yksi tärkeimmistä työkaluista tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kralevin mukaan Trumpin on vaikea saada aikaan dramaattisia muutoksia maansa ulkopolitiikan pitkässä linjassa. Yhdysvaltain ulkoasiainhallinto on täynnä byrokratiaa, johon Trump tulee taatusti turhautumaan. Lisäksi, mikäli Trump todella ymmärtää, kuinka suuri hyöty Natosta ja ylipäätään Yhdysvaltain vahvasta roolista maailmassa on jo pelkästään Yhdysvalloille itselleen, saattaa hän jälleen perääntyä huolestuttavimmista kampanjapuheistaan.

Kirjoittaja Markus Metsala on toiminut KD Nuorten 1. varapuheenjohtajana, opiskelee poliittista historiaa.

Twitter: @MetsalaMarkus

Blogit Muu

Väestön ikääntyminen luo ikäpopulismin kulta-ajat

Väestön ikääntymisellä tavallisesti tarkoitetaan yli 64-vuotiaiden osuuden kasvua maamme väestössä. Ilmiö on globaali ja tavanomainen kehittyneissä teollisuusmaissa. Aiemmin väestön ikärakenteesta voitiin puhua ns. ikäpyramidina (kuva 1). Ikäpyramidi ei ole ollut enää pyramidin muotoinen Suomessa sitten 1950-luvun, jolloin suuret ikäluokat olivat juuri syntyneet.

Kuva1 (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suurin syy väestön ikääntymisellä on alhainen syntyvyys. Tämä aamusta iltaan itsestään älypuhelimella kuvia ottava nettisukupolvi, eli 1980–1990 luvuilla syntyneet, ei yksinkertaisesti tuota tarpeeksi jälkeläisiä. Snapchatissä, Tinderissä ja Instagramissa surffailevaa nettisukupolvea ei voida kuitenkaan syntyvyyden laskusta syyttää. Syntyvyyden lasku on vuosikymmeniä jatkunut ilmiö ja sen laskukierteelle ei näy loppua. Maahanmuutosta on useasti tarjottu keino vaikuttaa ikärakenteeseen, mutta maailman työikäisistä ikävän harva puhuu sujuvaa suomea, jota ilman on nykyhetkellä liian vaikea päästä Suomen työmarkkinoille.

 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 22,6 %:n, ja vuoteen 2030 mennessä joka neljäs suomalainen on yli 64-vuotias. Vuoden 2030 jälkeenkin 64-vuotiaiden osuus jatkaa kasvamistaan. Kaikkien muiden ikäluokkien osuus luonnollisesti pienenee. Väestön ikärakenteen muuttuminen tulee väistämättä vaikuttamaan poliittiseen kenttään. Demokratiassa enemmistö määrää, ja tulevaisuudessa Suomen enemmistö tulee olemaan yhä ikääntyneempi.

 

Populismilla on erittäin suotuinen ympäristö ikäihmisille tällä hetkellä. Kevään tulevien kuntavaalien teemoissa tulee varmasti näkymään enemmissä määrin populismia kohdistettuna ikäihmisille, jolloin nouseva trendi ikäpopulismi nostaa päätään. Meillä nettisukupolven edustajilla on suunnaton arvostus iäkkäämpää sukupolvea kohtaan, joka on rakentanut ennennäkemättömän hyvinvointivaltion meille. On ollut lottovoitto syntyä Suomeen, mutta meidän tehtävänä on myös säilyttää se tuleville sukupolville. Miten yrityksien, seurakuntien tai politiikan jatkuvuus voidaan taata, jos uusille sukupolville ei anneta tilaa?

 

Viime syksynä kysyin oman alani suurimmassa konferenssissa kokeneelta ja arvostetulta professorilta, mitä ohjeita hänellä olisi antaa kohta ammattiin valmistuvalle nuorelle? Vastaus kiteytyi seuraavasti: ”Kukaan ei tule antamaan teille nuorille tilaa, teidän pitää ottaa se itse.” Näin tulee käymään myös kuntavaaleissa. Jäämmekö seuraamaan sivusta päätöksiä vai olemmeko itse valmiit vaikuttamaan? Nuoria tarvitaan kunnalliseen päätöksentekoon lisäksi, ei nykyisten tilalle.

 

Lähteet: Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestöennuste

 

Kirjoittaja:

Eero Kauppinen

Pirkanmaan KD Nuorten hallituksen jäsen, viittä vaille valmis liikenne- ja kuljetusjärjestelmien DI Tampreelta.

eero.kauppinen@student.tut.fi

Twitter: @kauppin3

Uutiset

Lisäarvoa pääsykokeisiin aikaisemmin tehdyistä opinnoista!

KD Nuoret vaativat Suomen opiskelijavalintajärjestelmälle remonttia. Hallitus ja tutkijat ovat jo useita vuosia esittäneet, että nuorten toisen asteen opintojen jälkeisiä välivuosia pitää vähentää ja korkeakouluopiskelijoiden valmistumista nopeuttaa.

”Nuoret halutaan nopeammin työelämään, mutta samaan aikaan moni uhraa paljon aikaa pääsykokeisiin lukemiseen. Osa taas pohtii, kannattaako saatu opiskelupaikka ottaa vastaan vai ei. Opiskelijavalinnasta voi olla vaikeampi päästä läpi, jos ei ole ensikertalaisen etua. Opintojen vaihto ei ole enää samanlainen vaihtoehto kuin aiemmin. ” huomauttaa KD Nuorten hallituksen jäsen Teija Muuraiskangas.

KD Nuoret ehdottaa, että myös pääsykoejärjestelmää uudistettaisiin siten, että siinä tunnistettaisiin aikaisemmin hankittu osaaminen aivan kuten varsinaisissa opinnoissa. Järjestelmäuudistus kannustaisi omaehtoiseen opiskeluun. Siirryttäisiin järjestelmään, jossa välivuosina hankittu opiskelukokemus haettavaan alaan liittyen toisi todellista lisäarvoa hakijalle hakuprosessiin ja opintoihin.

”Tässä järjestelmässä jo opiskelualaa tuntevat ja näin kokemuksenkin myötä motivoituneet opiskelijat erottuisivat paremmin opiskelijavalinnassa. Hakijalle tämä toisi varmuutta hakuprosessiin. Järjestelmä voisi myös kannustaa ulkomailla opiskelleita palaamaan Suomeen opiskelemaan vastaavaa tutkintoa.” KD Nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen lisää.

Opintoja jo omaehtoisesti suorittaneiden tutkinnon suorittamisaika lyhenisi ja näin myös valmistuminen tapahtuisi nopeammin. Tämä järjestelmä myös lisäisi joustavuutta erilaisissa elämäntilanteissa ja olisi oikeudenmukainen eri puolilla Suomea asuville, koska nykyään erilaisten esimerkiksi avoimien korkeakoulukurssien suorittaminen on mahdollista verkko-opintoinakin.

KD Nuorten ehdottama opiskelijavalintajärjestelmä kannustaa hakijoita opiskelemaan jo haluamaansa alaa välivuonna sen sijaan, että aika kuluisi pääsykokeeseen lukemisen parissa. ”Opiskelu pitää tehdä kannattavaksi aina!” Ronkainen ja Muuraiskangas vaativat.

 

Lisätiedot:

Remo Ronkainen
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 50 595 8819
puheenjohtaja@kdnuoret.fi

Teija Muuraiskangas
KD Nuorten hallituksen jäsen
teija.muuraiskangas@kdnuoret.fi