Kirjoittaja:

KD Nuoret

Blogit Muu

Siniristilippu, rauha ja rehellisyys

Satavuotias Suomi elää rajojen siirtämisen aikaa. Toisen maailmansodan aikana Venäjä koetti siirtää Suomen rajoja. Tätä Suomi vastusti ankarasti ja sisulla. Nyt vuonna 2017 Suomi siirtää itse omia rajojaan. Luovumme vapaaehtoisesti niistä asioista, joita sodissa taistelleet esi-isämme puolustivat. Koulujen kristillinen kasvatus ruokarukouksineen on lähes poistettu. Kirkkojen ristejä on poistettu. Avioliittolaki on murrettu. Auktoriteettien kunnioitus on vähentynyt.

Sananlaskujen kirja sanoo: ”Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.” (SNL 22:28). Rajat on tehty suojaamaan jotain hyvää, jotain arvokasta. Tehdessämme uudistuksia meidän tulisi arvioida olemmeko siirtämässä esi-isiemme asettamia rajoja. Vanha, turhalta näyttävä raja voi olla yllättävän merkittävä hyvinvointimme kannalta. Suomi purkaa vanhoja rajoja ja pyrkii näin parempaan hyvinvointiin, mutta siitä huolimatta, ja minä väitän, että sen takia, Suomen hyvinvointi on huonontunut.

Mitä Suomella on vielä jäljellä? Rehellisyys. Helsingillä on ykkössija kansalaisten rehellisyyttä mittaavassa kansainvälisessä Lost Wallet -testissä (https://www.rd.com/culture/most-honest-cities-lost-wallet-test/). Poliisi, johon voi luottaa. Puhdas luonto. Rauha ja turvallisuus, joita tosin Turun terroristi koetti jo horjuttaa. Siniristilippu. Kirjoittaessani tätä tekstiä, taloyhtiömme lipputanko kilkattaa syysmyrskyssä. Tiedän, että tulevana Suomen sadantena itsenäisyyspäivänä siihen vielä nostetaan siniristilippu. Talvi- ja jatkosodassa taistelleilta suomalaisilta löytyi sisua edellä mainittujen asioiden puolustamiseen. Löytyykö sitä vielä meiltä?

Siinä missä Suomen rajoja puolustettiin sota-aikana tykkien tulella, niiden puolustaminen tapahtuu nyt sanalla. Kuten sodassa, niin myös nyt on tärkeää arvioida mitä kohtaa puolustetaan, milloin ja mihin suuntaan. Asioiden kurjuudesta valittaminen omassa sisäpiirissä ei ole puolustamista. Se on vähän sama kuin istuisi väestönsuojassa masentamassa toisia. Jos haluamme puolustaa meille tärkeitä asioita, meidän on astuttava ulos puhumaan. Eturintaman puhujien lisäksi tarvetta on nykyajan lotille, jotka aikoinaan rohkaisivat loukkaantuneita mutta myös mediakentän kirjureille ja rukoilijoille.

 

Aino Samela

Helsingin KD Nuorten pj

aino.samela@gmail.com

Uutiset

KD Nuorten aloite EU:n paremmasta saattohoidosta hyväksyttiin Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestön kokouksessa

KD Nuorten esittämä aloite koskien saattohoitoa hyväksyttiin viikonloppuna YEPP:n kokouksessa Belgradissa.

Aloitteesta vaaditaan määrätietoisesti, että Euroopan unionin jäsenvaltiot tehostavat sekä kehittävät saattohoitopalvelujaan. EU:n tutkimuskomissaaria pyydetään ottamaan asia työlistalle ja tehostamaan sekä tukemaan Euroopan laajuista tutkimustyötä palliatiivisen lääketieteen suhteen.

Aloitteessa todetaan, että etenkin ikäihmiset voivat olla henkisen paineen alla vapaaehtoisen eutanasian laillistuttua, sillä he voivat kokea olevansa taakka perheelleen.

Juha Richter, joka edusti KD Nuoria ja Suomea YEPP:n kokouksessa Belgradissa:

”Saattohoidon tehokkuus on kehittynyt viime vuosina suurta vauhtia. Kaikkialla Eurooppaa saattohoitopalvelut eivät ole kuitenkaan vielä saatavilla, myös Suomessa on asian suhteen vielä kehittämisen varaa. Mahdollisuus vapaaehtoiseen eutanasiaan toisi suuria eettisiä ongelmia mukanaan.”

Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestö (YEPP) on Euroopan suurin nuorisojärjestö. Suomesta KD Nuorten lisäksi myös Kokoomusnuoret ovat YEPP:n jäsenjärjestö.

 

Lisätiedot:

Juha Richter
juha.richter@gmx.eu
+358 466 417 314

Jiska Gröhn
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 456 309 425
puheenjohtaja@kdnuoret.fi

Uutiset

KD Nuoret: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on luovuttava

KD Nuorten kannanotto 27.10.2017

Kuluvan vuoden aikana ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden lakkauttamista on vaadittu useilta eri tahoilta. KD Nuoret on ottanut kantaa pakkojäsenyyden ongelmallisuuteen jo vuonna 2011 ja haluaa taas nostaa näkemyksensä esiin osana käytävää keskustelua.

Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin. Erityisen ongelmallisena KD Nuoret näkee sen, että ylioppilaskunnat ovat ottaneet kantaa muihinkin kuin opiskelijapolitiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. ”Pakkojäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistysmisvapautta.” Kiteyttää KD Nuorten vuoden alussa aloittava puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys asettaa myös yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista. Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.

”Lainsäädäntöä on pikimmiten muutettava siten, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovutaan. Näin toteutetaan yhdistymisvapautta ja saatetaan tässä suhteessa kaikki korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan keskenään.” Sarasmaa vaatii.

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja (1.1.2018 alkaen)
+358 453 478 511
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Jiska Gröhn
puheenjohtaja, KD Nuoret

jiska.grohn@kdnuoret.fi
045 630 9425

Blogit Muu

Mietteitä Katalonian kansanäänestyksestä

Katalonian kansanäänestys itsenäisyydestä sisälsi monia elementtejä, jotka kuvaavat hyvin tämän päivän politiikan trendejä. Aikakautta määrittää toisaalta paluu joihinkin hyvin perinteisiin poliittisiin malleihin, toisaalta esimerkiksi informaatiovaikuttaminen nousee pinnalle uudessa valossa.

Lokakuun ensimmäisen päivän kansanäänestys ei suinkaan ollut Katalonian ensimmäinen. Pelkästään vuosina 2009-2011 Kataloniassa äänestettiin itsenäisyydestä epävirallisesti useita kertoja. Syksyllä 2012 järjestettiin suuri itsenäisyysmielenosoitus, johon tavalla tai toisella osallistui satoja tuhansia ihmisiä. Merkittävä ei-sitova kansanäänestys Katalonian itsenäistymisestä pidettiin myös loppuvuodesta 2014, minkä seurauksena Katalonian hallituksen entinen presidentti oli syytteessä kansalaistottelemattomuudesta ja oikeuden vääristämisestä.

Myöhemmin paljastui, että ainakin Suomen mediassa esiintyneet kuvat Espanjan poliisin väkivallasta äänestämään pyrkineitä katalonialaisia kohtaan olivat joko kopioituja vuosien takaisista tapahtumista, jotka eivät edes liittyneet aiheeseen, tai ne olivat kuvankäsittelyohjelmalla peukaloituja. Kamppailua itsenäisyyden puolesta haluttiin kuvittaa symboleilla, jotka vahvistavat mielikuvaa itsenäisyyttä tavoittelevan kansanosan kokemasta sorrosta. Väärennetyistä kuvista huolimatta äänestyspaikoilta kuitenkin lähetettiin myös aitoa videomateriaalia Espanjan poliisin poikkeuksellisen kovista otteista.

Muualla lännessä kuvat väkivallasta ehtivät herättää¤ suuria tunteita Espanjan hallitusta vastaan ja saivat monet ottamaan voimakkaasti kantaa katalaanien oikeuksien puolesta. Kysymyksiä heräsi jopa eurooppalaisen demokratian tilasta. Moni on sittemmin oikaissut ja lieventänyt sanomisiaan, mutta alkuperäinen mielikuva jäi elämään.

Itsenäisyys on historiallinen hetki mille tahansa kansakunnalle ja oma valtio on arvokkainta, mitä kansa voi itselleen voittaa. Itsenäistyminen on merkittävä asia myös koko maailmanpolitiikalle ja minkä tahansa kansanryhmän pyrkimykset oman valtion perustamiseksi saavat aina historiallisen suurta kansainvälistä huomiota.

Tapa, jolla katalaanit itsenäisyyttä tavoittelevat, ei ole ongelmaton. Ylipäätään kansanäänestyksessä, jolla ei ole riittävää laillista oikeutusta, vain kyllä-puoli saapuu äänestämään. Katalonian aiemmissa kansanäänestyksissä  äänestysprosentti on ollut poikkeuksetta hyvin matala, mutta tulos on ollut 90-prosenttisesti itsenäistymisen kannalla. Katalonian itsenäistyminen olisi Espanjalle merkittävä isku: se menettäisi Barcelonan, tärkeitä tieyhteyksiä Eurooppaan ja osan kansantalouttaan.

Vaikka viime vuosina Katalonian parlamentin enemmistö on koostunut kansanäänestyksiin positiivisesti suhtautuvista puolueista, mahdollisesti kolmasosa ja joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet alueen asukkaista on Espanjan hallinnon kannalla. Itsenäisyyttä vaativa alue ei ole kielellisesti, kulttuurisesti tai poliittisesti yhtenäinen. Kun kansanäänestyksestä oli kulunut viikko, Barcelonassa nähtiin itsenäisyyspyrkimyksiä vastustavien suurmielenosoitus. Kadut täyttyivät Espanjan lipuista ja iloisista hallinnollista yhtenäisyyttä juhlistavista symboleista.

Meille opetettiin 1990- ja 2000-luvuilla, että tulevista vuosikymmenistä tulisi kasvavan globalisaation ja maailmankansalaisuuden aikakausi, ja että ajatukset kansallisvaltioista ja uusista vedetyistä rajoista olisivat pian menneisyyttä. Toisin kuitenkin kävi. Brexit käänsi kelkan ja 2020-luvusta on mahdollisesti tulossa jopa kansallisvaltioiden erilliskehityksen aikakausi. Kaikista eniten käänne näkyy eurooppalaisessa asenneilmapiirissä kansojen itsemääräämisoikeutta kohtaan. Ihmiset niin oikealla kuin vasemmalla ovat olleet valmiita asettumaan katalonialaisten itsenäistymispyrkimysten taakse. Tämä saattaa kertoa meissä asuvasta tukahdutetusta yhteisöllisestä unelmasta. Näemme katalonialaisten itsenäisyyspyrkimyksissä oman kansallisen kamppailumme historiallisen heijastuksen.

Miikka-Markus Leskinen
Yhteiskuntatieteiden maisteri & Parkanon varavaltuutettu
miikka@leskinen.net
Uutiset

Aleksi Sarasmaasta KD Nuorten uusi puheenjohtaja

Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kaksivuotiskaudelle Aleksi Sarasmaan (23). Imatralta lähtöisin oleva Sarasmaa on oikeustieteiden opiskelija, joka asuu vaimonsa kanssa Helsingissä.

Sarasmaa on aiemmin toiminut KD Nuorten liittohallituksessa ja Uudenmaan KD Nuorten hallituksen jäsenenä.

”Odotan innolla tulevaa. Puheenjohtaja Gröhnin jälkeen on helppo jatkaa. Monet vaalit puheenjohtajakaudellani tulevat tuomaan haasteita, mutta tämän hetken nousun myötä uskon, että tulemme pääsemään huippu tulokseen.”

Vuosikokous valitsi tulevalle yksivuotiskaudelle ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Elsi Rannan (23) joka opiskelee ranskan kieltä ja politiikkaa Tampereella. Ranta on toiminut vuoden 2016 KD Nuorten kansainvälisenä sihteerinä ja liittohallituksen jäsenenä. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen tradenomi ja kauppatieteiden maisteriopiskelija Nelli-Maria Sarasmaa (22).

Hallitukseen kaksivuotiskaudelle äänestettiin hollolalainen yt-tradenomi Janne Bröijer (29), diplomi-insinööri ja energiatuotannon asiantuntija Taisto Laato (31), tamperelainen sosiaalipolitiikan opiskelija Essi Vallbacka, (22) sekä 30-vuotias espoolainen filosofian maisteri Ester Laato.

Hallitukseen valittiin yksivuotiskaudelle kouvolalainen kauppatieteiden ja musiikin yliopisto-opiskelija Annika Lyytikäinen (22), sekä kunnanvaltuutettu, lieksalainen abiturientti Henriikka Kokkonen (18)

Varajäseniksi yksivuotiskaudelle valittiin Helsingissä sairaanhoitaja-diakonissaksi opiskeleva Janette Sandberg (24), Jyväskylässä etnologiaa ja antropologiaa opiskeleva sosionomi Katariina Murtolahti (26), sairaanhoitaja ja Joensuussa teologiaa opiskelija Roosa Kauppinen (25), sekä salolainen mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut Ella-Maria Tuomela (31).

Uutiset

Nuuskan kieltolaki on kumottava

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret haluaa purkaa nuuskan kieltolain, jota järjestö pitää epäonnistuneena.

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995 kiellettiin maassamme nuuskan valmistus ja myynti. Suomi ei Ruotsin tavoin hakenut erivapautta nuuskakysymyksessä.

Kieltolaki ei ole saanut aikaan toivottuja vaikutuksia. Nuuskaakäytetään Suomessa edelleen runsaasti, eikä tilanne näytä muuttuvan käytön vähenemisen suuntaan vaan suorastaan päinvastoin. Monissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Tsekissä ja Kreikassa nuuskakielto kierretään myymällä nuuskaapurutupakkana. Suomessa myös purutupakan myyminen on nuuskan tavoin kiellettyä.

Nuuskan kieltolain vaikutus on sama kuin alkoholin kieltolailla maamme itsenäistymisen ensimmäisinä vuosikymmeninä: laki ei toimi, vaan salakuljetus ja käyttö rehottavat villinä”, toteaa KD Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn. ”Nykytilanteesta hyötyvät lähinnä verotulot keräävä Ruotsin valtio sekä erinäiset salakuljettajatahot, yksittäisistä kansalaisista rikollisliigoihin.

Nyt on aika purkaa maallemme vahingollinen kieltolaki. Tähän on olemassa kaksi tapaa. Ensimmäinen olisi Euroopan Unionin laajuisen nuuskakiellon kumoaminen epäonnistuneena. Toinen tapa olisi Ruotsin mallin kaltaisen erivapauden hankkiminen Unionilta. Pidetään verotulot ennemmin itsellämme.

KD Nuoret ei suosittele nuuskan tai muidenkaan tupakkatuotteiden käyttämistä kenellekään. Kieltolaki ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, vaan määrätietoinen tutkimustuloksiin perustuva valistus, terveysriskeihin liittyvän tietoisuuden lisääminen sekä tupakkatuotteiden myyntiin liittyvä nykyisen tasoinen sääntely.

Kieltolain tarkoitus oli hyvä, mutta on aika tunnustaa, että se on epäonnistunut surkeasti.

Lisätiedot:

Jiska Gröhn
puheenjohtaja, KD Nuoret

jiska.grohn@kdnuoret.fi
045 630 9425

Uutiset

KD Nuorten puheenjohtaja tahtoo soinilaiset KD:hen

KD voisi tarjota katon näille puoluekotinsa viikonloppuna varsinaisessa poliittisessa tulipalossa menettäneille entisille perussuomalaisille”, visioi Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn. Hän kirjoittaa toiveestaan Uuden Suomen blogissaan.

Viime päivien nopeat käänteet Suomen hallituspolitiikassa ovat olleet varsinainen trilleri, ja varmaa näyttää olevan vasta Perussuomalaisten eduskuntaryhmän repeäminen ja Uusi Vaihtoehto -ryhmän syntyminen. Puolueen kahtiajako tulee näkymään ja kuulumaan myös niissä sadoissa kunnanvaltuustoissa, joissa perussuomalaiset ovat näinä viikkoina järjestäytyneet omiksi ryhmikseen,” Gröhn analysoi.

Vallitsevassa epätietoisuudessa voidaan vain arvailla, kuinka maan hallitus voi jatkaa työskentelyään ja kuinka monta hallinnollista ja taloudellista byrokratian estettä Uusi Vaihtoehto vielä kohtaa. “Kristillisdemokraatit voisivat tarjota turvasataman, puoluerakenteen ja yhteistyötahon nyt muodostuneelle Uudelle vaihtoehdolle”, Gröhn esittääkin kirjoituksessaan.

KD Nuorten puheenjohtaja muistuttaa, että monella Perussuomalaisista lähteneellä kansanedustajalla on terveet kristillissosiaaliset perusarvot ja KD:tä lähellä oleva näkemys Suomen rakentamisesta.

Näen, että kristillisdemokraatit olisivat valmiita tarttumaan vastuuseen isänmaan etua ajatellen ja tuoden samalla ratkaisun varsin epävakaaseen ja ennustamattomaan poliittiseen tilanteeseen, Gröhn esittää. “Ratkaisulla hallitus vahvistuisi noin 115 kansanedustajan enemmistöhallitukseksi, joka voisi turvallisesti viedä satavuotiaan Suomi-neidon historiallisten uudistusten läpi sen ansaitsemalla arvokkuudella”, hän päättää.

 

Lue koko blogikirjoitus tästä linkistä.

 

 

Lisätiedot:

Jiska Gröhn

+358 45 630 9425

jiska.grohn@kdnuoret.fi

Blogit Muu

Kuka on tervetullut?

Jokaisella lähimmäisellä on mahdollisuus olla kunnon kaveri hänelle, jolle tämä maa ja sen tavat ovat vieraita. Onko tervetulleita ensi vuonna 750, 1050 vai aivan joku muu luku? Tarkoitan nyt kiintiöpakolaisia, kodeistaan paenneita ja leireiltä valittuja ihmisiä. Ovatko he Suomeen tullessaan ulkomaalaisia, neekereitä, matuja, ”niitä” vai ihan tavallisia naapureita, joita tervehditään rappukäytävässä ja joiden lasten kanssa istutaan sovussa hiekkalaatikolla?

Risikko esitti huhtikuussa, että Suomen kiintiöpakolaisten määrä nostettaisiin ensi vuonna 1050:een. Perussuomalaiset tyrmäsivät ehdotuksen heti, kun taas Amnesty Internationalin Suomen osasto laati vetoomuksen pakolaiskiintiön nostamiseksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut n. 10 000 henkilöä ja useat merkittävät järjestöt ovat pakolaiskiintiön nostamisen kannalla. Hallituksen puoliväliriihessä pakolaiskiintiön korottamisesta ei päätetty.

YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella Suomella on velvollisuus auttaa hädänalaisia ihmisiä. Tämä asia tuntuu tämänhetkisessä keskusteluilmapiirissä unohtuvan herkästi. Asiatonta huutelua suvakeista ja natseista löytyy kyllä. Tasavertaisuuden vuoksi mainitsen tässä molemmat osapuolet, sillä huutelua ja some-kirjoittelua tuntuu olevan kaikilla puolilla. Lisäksi hekin huutavat, jotka eivät ole oikeastaan edes mitään mieltä asiasta.

Omasta mielestäni asiallinen käytäntö olisi se, että kiintiöpakolaisten määrää nostettaisiin reippaasti ja maahantuloa sekä rajavalvontaa turvapaikan osalta tiukennettaisiin. Osaltaan tällaista käytäntöä hankaloittaisivat EU-säädökset, joiden mukaan Suomenkin on turvapaikka-asioissa toimittava.

Kun kyseessä on kiintiöpakolaiset, heidän asiansa pyritään järjestämään niin, että he pääsevät nopeasti yhteiskuntamme toimintoihin mukaan (lapset kouluihin ja päivähoitoon, aikuiset kielikurssille). Heidän taustansa on tutkittu, ja heidät on valittu pakolaisleireiltä. Turvapaikanhakijoista emme voi tietää, keitä he ovat, ja pitkien prosessien aikana he eivät pääse yhtälailla kiinnittymään yhteiskuntaan kuin kiintiöpakolaiset. Suurimmassa roolissa kotiutumisen edistämisessä ovat ihan tavalliset suomalaiset, riippumatta siitä, onko henkilö millä statuksella Suomeen tullut.

Miten pakolaisuutta sitten voisi estää? Yksi ennaltaehkäisevä keino on auttaa hauraiden maiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamista kehitysyhteistyön turvin. Kehitysyhteistyön tulee olla pitkäjänteistä sitoutumista, ei projektista projektiin pomppimista eri maissa. Kehitysyhteistyön määrärahojen käyttöä tulee valvoa, jotta apu menee sitä tarvitseville eikä johtajien taskuihin.

Alueilla, joissa konfliktit ovat ohi, voivat eri etnisten ryhmien ja konflikteissa toisiaan vastaan olleiden ihmisten välit olla pitkään tulehtuneita. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan toivoa ja sovittelijoita sekä yhteistyötä. Ihmisiä, jotka ovat pitkään olleet stressaavissa olosuhteissa ja traumatisoituneet, pitää auttaa luottamaan itseensä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Vuoden 2015 turvapaikanhakijasuman jälkeen osassa suomalaisista on noussut esiin raivoa kaikkia ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä kohtaan. Tällainen käytös ei missään nimessä ole sivistysvaltiossa hyväksyttävää. Kenenkään ei pidä ihmisen ulkomuodon perusteella olettaa mitään ihmisen sydämen laadusta ja ajatuksista. Osa ”ulkomaalaisen näköisistä” on asunut koko elämänsä Suomessa. He eivät välttämättä ole käyneetkään maassa, josta heidän vanhempansa ovat kotoisin. Ensimmäiset pakolaiset ovat tulleet Suomeen Chilestä 1970 -luvulla, joten eiköhän meidän olisi jo aika tottua näihin ”ulkomaalaisiin”.

 

Katariina Murtolahti
Sosionomi, KD Nuorten hallituksen varajäsen
katariina.murtolahti@kdnuoret.fi

Uutiset

Osallistu KD Nuorten kuvaukselliseen kesäkisaan!

Bongaa poliitikko, nappaa selfie someen ja voita syksyksi shoppailurahaa! KD Nuorten kesäinen kuvakisa kannustaa kohtaamaan poliitikkoja tuttavallisesti ja inspiroitumaan vaikuttamistyöstä.

KD Nuoret julistaa sosiaalisen median seuraajilleen kesän ajaksi kuvakilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kansalaisia aloittamaan rohkeasti keskustelu poliitikon kanssa. Tavoitteena on kerätä someen etenkin nuorten erilaisia kohtaamisia niin kuntapoliitikkojen, paikallisosastojen toimijoiden, inspiroivien nuorisopoliitikkojen kuin valtakunnan ykkösnyrkkienkin kanssa. Näistä kohtaamisista toivotaan erilaisia valokuvia, selfieitä ja videoita someen häshtägeillä #bongaapoliitikko ja #kdnuoret.

Kilpailuaikaa on kesäkuun 12. päivästä elokuun loppuun saakka, ja osallistua voi kuka tahansa seuraajamme Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa – ikärajaa tai jäsenpakkoa ei ole. Kuva voi olla otettu aikaisemminkin, kunhan kuvan postaus tapahtuu kilpailuaikana ja kuva on asetuksiltaan julkinen. Kuvatekstissä on ilmettävä, kuka poliitikko on kyseessä ja miksi halusit hänen kanssaan kuvaan. Kehuminen on tässä kisassa sallittua! Kaikista kuvista valitaan “hauskin selfie”, “koskettavin kuvateksti” sekä “tyylikkäin tapaaminen”, joiden julkaisijat palkitaan lahjakorteilla.

Kesä 2017 on hyvää aikaa poliitikkojen tunnistamiseen. Uusi valtuustokausi kunnissa on juuri alkanut, ja kansanedustajat kiertelevät maakunnissa istuntotauon aikana. Oivallisia paikkoja bongailuun ovat esimerkiksi SuomiAreena Porissa heinäkuussa sekä Kristillisdemokraattien puoluekokous Seinäjoella elokuussa. Saattaapa liikenteessä näkyä jokunen presidenttiehdokaskin”, KD Nuorten 1. vpj Milka Taivassalo vinkkaa.

Kuvaamisessa on toki muistettava hyvät tavat ja kohteliaisuus, mutta onneksi poliitikoilla on lähes poikkeuksetta aina aikaa yhteiskuvaan… Kännykkäkamerat siis esiin ja bongailemaan!

 

Kilpailun säännöt:

Kilpailuaika: 13.6.-31.8.2017.

Kilpailussa palkitaan kolme parasta kuvaa S-ryhmän 20 € lahjakortilla. Voittajat valitaan kolmesta kategoriasta, yksi kustakin: 1. Hauskin selfie, 2. Koskettavin kuvateksti ja 3. Tyylikkäin tapaaminen.

Kuvakilpailuun voivat osallistua kaikki KD Nuorten sosiaalisen median seuraajat Facebookissa, Twitterissä sekä Instagramissa, lukuunottamatta KD Nuorten puheenjohtajistoa ja työntekijöitä.

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti syyskuun aikana kommentilla voitosta palkittavaan kuvaan, minkä jälkeen kuvan ottanut voi ilmoittaa yhteystietonsa KD Nuorille palkinnon toimittamista varten.

Blogit Muu

Hallitukseen lähtö?

Perussuomalaisten uusi puolueen johto kertoo siitä, että SMP:n kausi on loppunut. Tämä on mielestäni huono uutinen Suomelle ja kutsu meille, kristillisdemokraateille, toimia jälleen kerran vastuunkantajina.

Viime päivinä kaikissa mediakanavissa on jännitetty meneekö hallitus uusiksi. Nimeltään mainitsemattomalle juhlakutsujanoiselle pienpuolueelle ei mennyt kuin muutama minuutti Halla-ahon valinnasta ilmoittaa, että tavalliseen tapaan ovat valmiina lähtemään hallitukseen. Tavalliseen tapaan tarjous tulee ilman suurempia vaatimuksia. Hallituskiiman himot ovat näköjään suuria kun on istunut kaiken väristen hallituskokoonpanojen polvilla.

Pitääkö meidän estää ennenaikaiset vaalit, joiden lopputulos ei auta kuin vasemmisto- ja oikeistopopulistipuolueita? Sen sijaan kristillisdemokraateille valta ei ole koskaan ollut itsetarkoitus vaan väline. Pitääkö meidän ottaa harteillemme hallitusvastuu? Voimme savolaisittain sanoa, että ”suottaapi olla tai suottaapi olla olemattaki”. KD:n tulee lähteä mukaan hallitukseen, jos hallitus antaa todellista vastuuta ja osoittaa, että se on kykenevä tekemään niitä uudistuksia, jotka Suomen maa kipeästi kaipaa.

KD:n tavoitteet ovat hieman pidemmällä ja syvemmällä suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden uudistamisessa terveiden perhearvojen kautta kuin yhden aloitteen tai ministerin postin saamisessa Kokoomuksen ja Keskustan hallitusleikin takuumiehenä. Vastuuta osaamme ja haluamme kantaa, mutta emme sellaista vastuuta jonka hinta on näkemyksemme mukaan Suomelle liian kova. Pallo on nyt aidosti Juha Sipilällä, löytyykö yhteistyöhön aitoa halua, vai haluaako hän vain pyhittää omaa politiikkaansa näkemyksensä mukaan turhalla apupuolueella? Yksi asia on selvä, pääministeri Sipilä ja Petteri Orpo tarvitsevat meitä paljon enemmän kuin me heitä.

Edellisessä hallituksessa KD osoitti olevansa ainoa puolue, joka kykeni uudistuksiin. Sisäministeriö Päivi Räsäsen johdolla oli ainoa, joka pystyi vaalikauden aikana toteuttamaan oman hallinnonalan uudistukset. Jos hallitus etsii kesypentuja, joilla varmistaa 50-prosentin edustus Arkadiankadulla, sen ei kannata koputtaa oveamme. Jos sen sijaan hallitus aikoo vihdoin lunastaa pääministeri Sipilän vaalilupaukset maan uudistamisesta ja eteenpäinviemisestä, kristillisdemokraatteina on meidän vastuu ja kunnia palvella tämänkin hallituksen kanssa. Puolueemme tunnetaan yhteistyökyvystä, rehellisyydestä ja ahkerasta työnteosta. Jos maan hallinto tarvitsee nämä asiat, olen varma, että KD laittaa itsensä likoon mielellään. Meidän kokeneilla kansanedustajillamme ja loistavalla puheenjohtajallamme on runsaasti annettavaa hallituksessa.

Edellä mainitut asiat ovat tärkeitä ja kauniilta kuulostavia, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Ne tarkoittaa, että KD:n tulee lähteä hallitukseen vain, jos me saamme takuun siitä, että hallituksessa voimme toteuttaa konkreettisia uudistuksia. Vielä konkreettisemmin KD:n tulee vaatia ainakin kolmea asiaa: maakuntavaalien siirtoa sekä perhevapaauudistuksen ja kannustavan perusturvan kokeilua.

Pelikorttimme ovat näkyvissä pöydällä, siirtovuoro on nyt pääministerillä.

 

Kirjoittaja on ekonomisti, tohtorivaiheen opiskelija sekä KD Nuorten entinen varapuheenjohtaja.
Jyri Soria
jyri.soria@kdnuoret.fi
Twitter: @JyriSoria