Kirjoittaja:

admin

Muu

Kuuntele Arvosana-podcastin toinen jakso

Arvosana-toinen jakso on nyt kuunneltavissa!

Tällä kertaa aiheena on opiskelija- ja koulutuspolitiikka. Vieraina ovat SAMOK:n hallituksen varapuheenjohtaja Maria Jokinen ja HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna. Vieraiden kanssa pureudutaan esimerkiksi YTHS-uudistukseen, opiskelijoiden tukiin ja elinikäiseen oppimiseen.

Arvosana on KD Nuorten oma nuorisopoliittinen podcast, jossa käsitellään ajankohtaisia poliittisia teemoja asiantuntevien ja mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Juontajana toimii KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Muu Uutiset

KD Nuoret peräänkuuluttaa visiota EU:n tulevaisuudesta

Nyt jos koskaan on aika keskustella Euroopan unionista ja siitä, mihin suuntaan unionin tulisi kehittyä. Liittovaltion vastustaminen jää sanatasolle, jos keskustelussa jää määrittelemättä, mitä sillä todellisuudessa tarkoitamme. Lainsäädäntötyötä, erilaisten hankkeiden käynnistämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tapahtuu laajalti eri politiikan sektorien saralla, kuten hiljattain turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla pysyvän rakenteellisen yhteistyön muodossa. Tämänkin jälkeen EU on edelleen sen jäsenvaltioiden muodostama yhteisö vahvoine kansallisine identiteetteineen.

”Liittovaltiokeskustelun sijasta meidän tulisi entistä voimakkaammin keskittyä luomaan visiota tulevaisuuden unionista ja kysyä missä tarvitsemme entistä enemmän yhteistyötä ja missä mahdollisesti vähemmän”, toteaa KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Elsi Ranta.

Merkelin johtama Suomen Kristillisdemokraattien sisarjärjestö CDU on tarttunut suuntaviivojen linjaamiseen ja mainitsee tuoreessa hallitusohjelmassa Euroopan peräti 312 kertaa alleviivaten eurooppalaisen viitekehyksen tärkeyttä. EU on maailman suurin palvelujen ja teollisuustuotteiden viejä sekä maailman suurin markkina-alue, josta vientivetoisena maana hyödymme merkittävästi. EU-kansalaisina saamme liikkua unionin sisällä vapaasti, jonka lisäksi tavarat, palvelut, raha sekä myös tieto liikkuvat vapaasti.

Emme pysty ratkaisemaan haasteita yksin ympäristössä, joka on yhä enenevässä määrin globaali ja keskinäisriippuvainen. Sen lisäksi, että unionin on varmistettava euroalueen taloudellinen vakaus, sen tulee vastata eurooppalaisen huoltosuhteen muutokseen, maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin, voimistuneeseen nationalismiin sekä digitalisaation ja robotisaation tuomiin muutoksiin, esimerkiksi työelämän saralla. EU:n jäsenenä voimme olla yhdessä vastaamassa haasteisiin, jotka ylittävät perinteiset valtioiden rajat ja koskettavat jäsenmaista jokaista.

“Tulevaisuutta ajatellen on keskeistä, että EU selkeyttää tavoitteitansa tulosten varmistamiseksi ja legitimiteetin ansaitsemiseksi. Sen tulee vahvistaa sekä päätöksenteon demokraattisuutta ja läpinäkyvyyttä että sen kokonaisturvallisuutta ja taloudellista asemaa muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä”, linjaa Ranta tulevaisuuden avainkysymyksistä.

Lisätiedot:

Elsi Ranta
1. varapuheenjohtaja, KD Nuoret
elsi.ranta@kdnuoret.fi
045 671 0859

Blogit

Unohdettu omaishoito

Suomessa on 350 000 henkilöä, jotka ovat läheisensä pääasiallisia hoivaajia, mutta omaishoidon tukea sai vuonna 2015 vain 44 000 henkilöä. Tuen puuttumisen lisäksi omaishoidon ongelmia ovat sijaishoidon järjestäminen omaishoitajan vapaan ajaksi ja omaishoidon ja työn yhdistäminen. Näihin tulisi panostaa aiempaa enemmän.

Lastenhoivaa puidaan usein poliittisessa keskustelussa, mutta julkisuudessa kuulee KD:n kannanottojen lisäksi harvoja puheenvuoroa erityisesti aikuisväestöä koskevasta omaishoidosta. Lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, mutta erityisesti ikääntyneiden on vaikea saada heille kuuluvia palveluita. Kaikki omaishoidon tukea hakevat eivät välttämättä saa sitä, mutta tukihakemuksen hylkääminen ei estä läheistä hoivaamasta, sillä omaisesta huolehtiminen on ihmiselle hyvin luonnollista. Hoiva vie aikaa, rahaa ja energiaa, vaikka hoivaaminen koettaisiinkin rakkauden osoituksena.

Kustannustehokkaan omaishoidon ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista ja näin parantaa omaishoitotilanteita. Omaishoito on hoivatyötä siinä missä palvelukodissa tehty työkin, ja jos se halutaan pitää palveluvalikoimassa, on omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava. Omaishoitajat tulee myös tunnistaa aiempaa paremmin, jotta hoivaajat saisivat tukensa tai jotta hoiva järjestettäisiin muilla tavoilla. Omaishoito ei sovi kaikille. Omaishoitajien on myös voitava käydä töissä ilman tukien menettämisen pelkoa.  Lisäksi on otettava huomioon myös omaishoidettava. Kotiin tuotavat palvelut on otettava yhä paremmin huomioon sijaishoitoa kehitettäessä, sillä moni hoivan saaja ei halua lähteä kotoaan omaishoitajan vapaan ajaksi. Ongelman ydin piilee kuitenkin siinä, ettei aikuisväestön, etenkään ikääntyneiden, hoivatarvetta huomioida tarpeeksi päätöksenteossa, ja usein suurten hoivayrityksen etu tai kunnan säästötoimet ajavat ihmisarvon edelle.

Omaishoitajien aseman parantaminen kumpuaa KD:lle tärkeästä ihmisarvon puolustamisesta, ja esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme on tuotu esiin keinoja, joilla omaishoitoa voitaisi kehittää. Ikääntyneiden elintasoa voitaisi nostaa muun muassa takuueläkkeen indeksileikkaukset perumalla. Kannustava perusturva parantaisi omaishoitajien toimeentuloa, sillä töiden vastaanottaminen olisi helpompaa.

 

Essi Vallbacka
essi.vallbacka@gmail.com.
sosiaalipolitiikan opiskelija Tampereen yliopistossa,
KD Nuorten hallituksen jäsen

Uutiset

Opiskelijat ja nuoret: Jokaiselle taattava aidosti maksuton toinen aste

Keskusta-, Demari- ja Vasemmisto-opiskelijat ja Keskusta-, Demari- ja Vasemmistonuoret sekä RKP-nuoret, Vihreät nuoret ja KD Nuoret kannattavat kansalaisaloitetta maksuttoman toisen asteen puolesta.

Kansalaisaloite vaatii eduskuntaa laatimaan perusteellisen selvityksen ja ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Tällä hetkellä opetus itsessään niin lukiossa kuin ammatillisissa oppilaitoksessa on maksutonta, mutta muut välttämättömät kustannukset ovat kohonneet suuriksi.

“Esimerkiksi lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon, ja joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset voivat alasta ja oppilaitoksesta riippuen nousta jopa useaan tuhanteen euroon. Nämä ovat huolestuttavia summia, sillä joka neljännellä toisen asteen opinnot keskeyttäneellä rahatilanne on vaikuttanut opintojen päättymiseen”, kertovat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Iiris Suomela ja Sameli Sivonen.

“Kuten aloitteen perusteluissa kerrotaan, peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten ulottuvilla, vaikka Suomen lainsäädäntö sitä edellyttää. Tähän on saatava muutos ja kansalaisaloite eduskunnan keskusteluun”, linjaavat Demariopiskelijoiden ja -nuorten puheenjohtajat Jesse Jääskeläinen ja Mikkel Näkkäläjärvi.

“On tärkeää, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saavuttaa ja saa toisen asteen koulutuksen. Pelkän peruskoulutuksen varassa oleva nuori on heikossa asemassa jo nyt työmarkkinoilla ja ilman toisen asteen tutkintoa sulkeutuu myös ovi korkeakoulutukseen. Suomessa on käytettävä jokainen keino koulutusasteen nostamiseksi”, vaativat nuorkeskustan puheenjohtajat Auli Piiparinen ja Suvi Mäkeläinen.

“Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksen kalleus asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja pahimmillaan aiheuttaa sen, että opiskelijan on pakko keskeyttää opintonsa. Aidosti maksuton koulutus takaa sen, että kaikki nuoret saavat mahdollisuuden toteuttaa tulevaisuuden haaveitaan, riippumatta taloudellisesta tilanteesta”, huomauttavat Vasemmistonuorten ja -opiskelijoiden puheenjohtajat Hanna-Marilla Zidan ja Pekka Rantala.

”Pelkästään peruskoulun varaan jääneiden palkka työelämässä on myös todennäköisesti matalampi kuin toisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Kansallinen koulutustason nosto toisi siis myös lisää verotuloja paremman ansiotason myötä.”, RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo linjaa.

“Suomalaisen koulutusjärjestelmän eriarvoisuutta ehkäisevä vaikutus ei saa kariutua toisen asteen kohdalla. Kaikkien pääsy jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille voidaan taata vain luomalla tosiasiassa yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen toisella asteella”, toteaa KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Kannanotossa mukana olevien järjestöjen yhteisenä huolenaiheena on pelkän peruskoulun varaan jääneiden nuorten määrä. 25 ikävuoteen mennessä noin 15 prosenttia on edelleen vailla toisen asteen tutkintoa. Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet taataan jo Suomen perustuslain 16. pykälässä – nyt on aika laittaa tämä aidosti toteen!

Kansalaisaloitteen maksuttoman toisen asteen puolesta voit allekirjoittaa 18.3. asti osoitteessa bit.ly/maksuton2aste.

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa
Puheenjohtaja, KD Nuoret
+358 45 347 8511
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Jesse Jääskeläinen
Puheenjohtaja, Demariopiskelijat
+358 45 1129299
jesse.jaaskelainen@sonk.fi

Mikkel Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja, Demarinuoret
+358400765002
mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi

Auli Piiparinen
Puheenjohtaja, Keskustan Opiskelijaliitto
+358 50 3897260
auli.piiparinen@keskustaopiskelijat.fi

Suvi Mäkeläinen
Puheenjohtaja, Keskustanuoret
+358 50 3846820
suvi.makelainen@keskustanuoret.fi

Pekka Rantala
Puheenjohtaja, Vasemmisto-opiskelijat
+358 44 252 0351
puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi

Christoffer Ingo
Puheenjohtaja, RKP-nuoret
+358 40 545 5472
christoffer.ingo@su.fi

Hanna-Marilla Zidan
puheenjohtaja, Vasemmistonuoret
+358505902771
Hanna@vasemmistonuoret.fi

Sameli Sivonen, puheenjohtaja, Vihreät nuoret
+358 50 406 6855
Iiris Suomela, puheenjohtaja, Vihreät nuoret
+358 44 349 2228
puheenjohtajat@vihreatnuoret.fi

Uutiset

Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat: Samat ihmiset eivät saa istua kaikilla päätöksenteon tasoilla!

Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vaativat, että Suomessa siirrytään Ruotsin kaksi kolmesta -malliin, jolloin  tulevaisuudessa päättäjät eivät voisi toimia päätöksentekijöinä kaikilla kolmella hallinnon tasolla. Eduskunta käsittelee kevään aikana ehdotuksen lainsäädännöstä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamisesta. Tässä yhteydessä on mahdollisuus tehdä lakiin muutoksia ja estää vallan keskittyminen.

“Edessä siintävä vaalisuma tulee johtamaan siihen, että samat ihmiset tulevat toimimaan päätöksentekijöinä niin eduskunnassa, maakuntavaltuustoissa kuin kunnanvaltuustoissakin. Tässä vaiheessa on tehtävä muutoksia, ettei valta keskity ja päätöksenteon laatu heikkene kiireen takia”, nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vaativat.

Suomen laki turvaa oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Tähän ei ole tarkoitus puuttua, vaan lakimuutos on toteutettava samalla periaatteella kuin Suomen eduskunnan ja EU-parlamentin kesken. Siinä edustajan on luovuttava paikastaan vasta, kun hän ottaa vastaan paikan toisen tason luottamuselimestä.

“Toimivan demokratian edellytys on poliittisen vallan hajauttaminen ja ihmisten laajat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Suomella ei ole varaa sulkea päätöksenteon ovia tulevilta sukupolvilta”, puheenjohtajat linjaavat.

 

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa, KD Nuorten puheenjohtaja, +358453478511

Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja, +358400765002

Samuli Voutila, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, +358400988960

Hanna-Marilla Zidan, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, +358505902771

Henrik Vuornos, Kokoomusnuorten puheenjohtaja, +358442534444

Christoffer Ingo, RKP-Nuorten puheenjohtaja, +358405455472

Suvi Mäkeläinen, Keskustanuorten puheenjohtaja, +358503846820

Iiris Suomela ja Sameli Sivonen, Vihreiden nuorten puheenjohtajat, +358443492228

Tiina Ahva, Sinisten Nuorten puheenjohtaja, +358504346920

Uutiset

Hae KD Nuorten työryhmiin vuodelle 2018

KD Nuoret hakee uunituoreisiin työryhmiinsä innokkaita aktiiveja työskentelemään kristillisdemokraattisen ideologian parissa. Työryhmissä pääset vaikuttamaan KD Nuorten poliittisen toiminnan suunnitteluun ja osallistumaan sisällöntuotannollisiin tehtäviin yhdessä KD Nuorten hallituksen kanssa. Työryhmät ovat yhteydessä toisiinsa myös etänä, joten osallistuminen ryhmän toimintaan on vaivatonta.

Voit hakea joko sosiaali- ja terveyspoliittiseen työryhmään, koulutuspoliittiseen työryhmään, kansainvälisen politiikan työryhmään tai talous- ja ympäristöpoliittiseen työryhmään. Emme vaadi hakijoilta muuta kuin oppimishalua ja kiinnostusta työryhmän aihetta kohtaan. Halutessasi voit hakea myös useampaan työryhmään.

Haku sulkeutuu 11.3. mennessä. Ilmoitamme hakijoille mahdollisimman pian valinnoista hakuajan päätyttyä.

Hae ryhmiin tästä.

Lisätietoja työryhmistä antaa:

Elsi Ranta
KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja
elsi.ranta@kdnuoret.fi

Uutiset

Kuuntele Arvosana-podcastin ensimmäinen jakso

KD Nuoret on aloittanut oman nuorisopoliittisen podcastin. Arvosana-podcastissa käsitellään ajankohtaisia poliittisia teemoja asiantuntevien ja mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Juontajana häärii KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa. Ensimmäisessä jaksossa puhutaan sosiaalipolitiikasta ja pureudutaan erityisesti Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin. Vieraana on sosiaaliturvan uudistamisesta ja kannustavasta perusturvasta vastikään kirjan kirjoittanut KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Sosiaalipolitiikan opiskelijan näkökulmaa tuo KD Nuorten hallituksen jäsen Essi Vallbacka.

Anna palautetta jaksosta joko KD Nuorten somessa tai vaikkapa kommentoimalla alle. Tervetulleita ovat myös kehitysehdotukset ja ideat tulevia jaksoja varten!

Uutiset

KD Nuoret: Poliittisten nuorisojärjestöjen tuet eivät vieläkään oikeudenmukaisia

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi eilen poliittisille nuorisojärjestöille jaettavien avustusten euromäärät. Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret on pettynyt siihen, ettei epäoikeudenmukaista järjestelmää ole vieläkään korjattu. Tänä vuonna eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) päätti jäädyttää tuet edellisen vuoden tasolle poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen osalta.

”Vaikka avustusmäärien kasvun hillitseminen on sinänsä hyvä tavoite, on summien jäädyttäminen vallitsevaan epäoikeudenmukaiseen tasoon väärä ratkaisu. Tukien jäädyttäminen ja leikkaaminenkin on tilanteen vaatiessa jopa suotavaa, mutta ei ennen, kun järjestelmä on saatu tasa-arvoiseksi”, sanoo KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Avustukset myönnetään teoriassa tulosperusteisesti suunnitellun ja toteutuneen toiminnan mukaan. KD Nuoret on jo aiemmin vaatinut epäoikeudenmukaisen ja itseään ruokkivan järjestelmän korjaamista. Se katsoo, että suuria avustuksia saavat nuorisojärjestöt pystyvät perustelemaan avustustarpeensa sillä toiminnalla, jota näillä valtavilla avustussummilla pyöritetään. ”Tälläkään kertaa ei toteutuneen tai suunnitellun toiminnan määrällä ollut todellisuudessa mitään merkitystä, kun avustussumma oli joka tapauksessa sama kuin viime vuonna”, Sarasmaa toteaa.

Ministeri Terho lupasi jo viime keväänä, että epätasa-arvoinen nuorisojärjestöjen tukijärjestelmä korjataan. Näin ei ole lupailusta huolimatta tapahtunut. KD Nuoret vaatii, että Veikkauksen tuotoista poliittisille nuorisojärjestöille jaettavat avustukset erotetaan muista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä, jolloin tukipäätöksissä päästään vertailemaan dynaamisemmin poliittisten nuorisojärjestöjen vaikuttavuutta ja nuorten osallisuuden vahvistamista suhteessa toisiinsa.

 

Lisätietoja:

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 453 478 511
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Uutiset

KD Nuoret: Veikkauksen toiminnan on muututtava, jos monopoli halutaan säilyttää

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret katsoo, ettei Veikkauksen nykyinen toiminta edesauta rahapeleistä aiheutuvien haittojen ehkäisyä, eikä oikeuta sen monopoliasemaa.

Kymmenet tuhannet rahapeliriippuvuudesta kärsivät suomalaiset tuottavat suuren osan Veikkauksen vuosi vuodelta kasvavasta voitosta. Monopoliasemaa perustellaan pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyllä, mutta Veikkaus pyrkii jatkuvasti tekemään parempaa tulosta tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia pelaamiseen. Suuremman voiton tavoittelu ja pelaamisen laajamittainen mainostaminen ovat ristiriidassa haittojen ehkäisyn kanssa. Pelaamisen lisääntyessä on selvää, että myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät.

Rahapelihaitat keskittyvät pääsääntöisesti huono-osaisille, kun taas merkittävä osa Veikkauksen tuotoista ohjautuu järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta hyväosaisten hyödyksi.

“Rahapeleistä saatava tuotto on käytännössä vero, joka kohdistuu pienituloisiin. Toisin kuin veroin kerätyistä varoista, ei Veikkauksen tuottojen jakamisesta päätetä valtion budjetissa”, toteaa KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa. “Veikkaus ei ole kyennyt ehkäisemään riittävästi rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja, eivätkä sen nykyiset toimintatavat oikeuta sen monopoliasemaa. Mikäli monopoliasema halutaan säilyttää jatkossa, tulee Veikkauksen toiminnan muuttua. Muussa tapauksessa on monopoli purettava ja markkinat avattava vapaalle kilpailulle.”

KD Nuoret vaatii, että Veikkauksen tulee lopettaa rahapelien laajamittainen mainostaminen. Sen rahapeleistä saatavista tuotot tulee muun julkisen rahan tavoin tulouttaa suoraan valtion budjettiin. Veikkauksen on pyrittävä pontevammin ehkäisemään rahapelaamisen aiheuttamia haittoja esimerkiksi vaatimalla pelaamiseen pakollinen tunnistautuminen ja vähentämällä peliautomaattien määrää merkittävästi. Veikkauksen tulee antaa sen keräämä kuluttajadata tutkijoiden käyttöön, jotta pelaamisen vaikutuksia voidaan arvioida riippumattomasti. Lisäksi Veikkauksen tuotoista entistä suurempi osa tulee ohjata rahapelihaittojen ennaltaehkäisyyn.

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 505 127 523
puheenjohtaja@kdnuoret.fi