Kirjoittaja:

admin

Blogit

Mitä olisi kristillisdemokraattinen maailmanpolitiikka?

Toisin kuin useat 1900-luvulla vaikuttaneet politiikan tutkimuksen koulukunnat ovat opettaneet, on globaali järjestys hyvin pitkälle ihmisen luomusta ja ihminen ohjaa valtioiden toimintaa tietoisesti. Maailmanjärjestys ei perustu vain jonkinlaiseen ”darwinistiseen” tai ennalta määriteltyyn joukkoon luonnonlakeja, joka määrittäisi valtioiden ja kansojen kohtalot maailmanpolitiikan kentällä. Tällainen ajattelu on arvojohtoisen ulkopolitiikan vastakohta.

Kristillisdemokratia on poliittisena perinteenä aidosti kansainvälinen ja sillä on syvät eurooppalaiset juuret. Suomessa se on tuontituote. Vaikka meillä kotimaassa kristillisdemokraattinen aate on pieni toimija, on sillä Euroopan tasolla sen verran suuri merkitys, että on aiheellista kysyä emoaatteemme suhdetta kansainväliseen politiikkaan.

Ymmärrys siitä, minkälainen on globaalin järjestyksen rakenne, vaikuttaa siihen, miten valtioiden välistä politiikkaa johdetaan. Suomalaiseen poliittiseen historiaan perehtyneille on tullut tutuksi muun muassa kylmän sodan aikainen Paasikiven-Kekkosen linja, joka pyrki Suomen selviytymiseen liittoutumattomana ja puolueettomana valtiona. Suomen linja heijasteli pitkään niin sanottua reaalipolitiikkaa.

Kun kysytään, kuinka maailma on ymmärrettävissä suhteessa arvoihin ja oikeudenmukaisuuteen, vastaa kansainvälisen tutkimus yleensä kuvailemalla kahta erilaista koulukuntaa: poliittinen realismi ja poliittinen idealismi.

Realismin mukaan globaali järjestys koostuu itsenäisistä valtioista, jotka määrittävät omat lakinsa ja moraalinsa, mutta valtioiden yläpuolella ei ole minkäänlaista ylikansallista lakia tai normia. Tällä teorialla on laajaa kannatusta myös tutkijoiden piirissä. Oikeudenmukaisuus olisi toivottavaa, mutta valtioiden välisissä suhteissa se on vaikeasti saavutettavaa.

Poliittinen idealismi korostaa arvoja ja oikeudenmukaisuutta universaaleina normeina, jotka sitovat kaikkia valtioita ja yhteisöjä. Arvot ovat kaikkialla yhtä päteviä, eivät vain kulttuurisidonnaisia tai paikallisesti ilmeneviä. Yleismaailmalliset normit heijastelevat niin sanotun klassisen liberalismin periaatteita: länsimaiset yksilönvapaudet, oikeudet ja vapaat markkinat.

Jos kristillisdemokratialle olisi löydettävissä selkeä, yksittäinen kiintopiste kansainvälisessä järjestelmässä, löytyy se epäilemättä suhteesta kansainväliseen oikeuteen. Ihmisoikeussopimukset ja yleismaailmalliset julistukset kartoittavat niitä yleisiä ja universaaleja periaatteita, joiden varaan eurooppalainen arvoperintö rakentuu. Nämä periaatteet muistuttavat pitkälti juutalaiskristillistä arvoperintöä erityisesti siinä, miten ne korostavat yksilön merkitystä ja ihmisarvoa suhteessa poliittisiin järjestelmiin ja valtaan.

Euroopan yhteisön perustavat periaatteet sekä toisen maailmansodan jälkeinen rauhanprojekti ovat kristillisdemokraattisen aatteen synnyinmaata. Saksan CDU perustettiin heti natsivallan kukistumisen jälkeen. KD-aate on vaikuttanut lähtemättömästi esimerkiksi Italian politiikkaan. Kristillisdemokratia on keskustaoikeistolainen aate, joka on suhtautunut kriittisesti valtion liian korostuneeseen rooliin. Ei ole sattumaa, että useimmat tämän päivän kristillisdemokraattiset puolueet ovat voimakkaasti Eurooppa-myönteisiä.

Lähimmäisyhteiskunnan idean ja hallinnollisen lähipäätösperiaatteen myötä kristillisdemokratia voisi olla välimalli ylikansallisten hallitusten vallan ja täysin nationalistiseen sulkeutuneisuuteen perustuvan näkemyksen välillä. Mitä ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen lakiin tulee, arvojen pohjana on ollut estää historiallisten vihamielisyyksien uusiutuminen. Hankkeen ytimessä on vapaan länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen puolustus.
Miikka-Markus Leskinen
YTM, media-asiantuntija
tohtorikoulutettava, kansainväliset suhteet

Blogit

Lait on säädetty noudatettaviksi

Tiistaina 31.7. uutisoitiin tapauksesta, jossa vihreän eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää ulkomaalaisen henkilön käännytyksen protestoimalla lentokoneessa. Pennanen pyrki estämään koneen nousemisen jäämällä seisomaan. Lopulta poliisi poisti Pennasen koneesta.

Laillisen päätöksen toimeenpanon vastustaminen tällä tavalla ei ole hyväksyttävää. Viranomainen suorittaa palautuksia siinä missä muitakin tehtäviään lainsäädännön puitteissa. Lait on säädetty kaikkien noudatettaviksi. Pennasella ei ollut tietoa käsillä olleen palautuksen taustoista, mutta katsoi olleensa asiassa oikeammassa kuin palautuspäätöksen lain puitteissa tehneet viranomaiset ja näin oikeutettu vaikeuttamaan sekä viranomaisten että lentoyhtiön toimintaa. Kenenkään ei tällä tavalla tulisi asettua lainsäädännön yläpuolelle. Tällainen toiminta halventaa demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Osansa kohusta on saanut Finnair, jonka kapteeni kieltäytyi Pennasen vaatimuksesta olla nousematta ilmaan palautettavan henkilön kanssa. Lentoyhtiönkään tehtäviin ei kuulu arvioida yksittäisen palautuksen perusteita tai oikeellisuutta. Hienoa nähdä, että Finnairilla luotetaan viranomaisten toimintaan ja kyetään yhteistyöhön heidän kanssaan. Kapteenin tehtävä on huolehtia siitä, että lento pääsee turvallisesti lähtemään ja perille. Mikäli henkilö kieltäytyy noudattamasta lentokoneen henkilökunnan antamia käskyjä ja estää lennon lähtemisen, on tällaisen henkilön poistaminen koneesta luonnollinen ratkaisu riippumatta siitä, mikä motiivi henkilön häiriköinnin taustalla on.

Demokraattisessa oikeusvaltiossa yksilön epämieluisaksi kokemia asioita ei tule pyrkiä muuttamaan päätösten toimeenpanoa vaikeuttamalla tai häiriköimällä. Allekirjoittaneenkin mielestä Suomen turvapaikkapolitiikkaa tulisi muuttaa ja varmistaa turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen nykyistä paremmin. Viranomaisten toiminnan vaikeuttaminen ei kuitenkaan ole oikea keino tähän. Mikäli haluaa Pennasen tavoin ottaa kantaa Suomen turvapaikkapolitiikkaan, tulee toimet kohdistaa viranomaisten sijaan poliittisiin päättäjiin.

Viranomaisten toiminta perustuu lakiin ja lainsäädäntöä voi kukin pyrkiä muuttamaan osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Toisin sanoen, jos meininki ei miellytä, on keinoksi valittava protestien sijaan politiikka.

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja

Kannanotto Uutiset

KD Nuoret: EU-maiden nostettava pakolaiskiintiöitään

KD Nuoret pitää sisäministeri Kai Mykkäsen viime viikolla esittämää EU:n pakolaiskiintiön merkittävää nostamista tervetulleena avauksena. EU:n tämänpäiväinen huippukokous on kriittinen, sillä asialistalla on muun muassa unionin turvapaikkajärjestelmään yhteisen ratkaisun löytäminen. Tähän mennessä ratkaisuyritykset ovat jääneet heikoksi jäsenmaiden vahvoista erimielisyyksistä johtuen.

”EU-maiden on viimein löydettävä ratkaisu pitkään paikalla polkeneen järjestelmän uudistamiseksi”, sanoo KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Elsi Ranta. ”Mitä tulee unionin pakolaiskiintiöön, sitä on nostettava tuntuvasti, jotta kaikista haavoittuvimmat saisivat turvapaikan turvallista väylää pitkin. Ensisijainen väylä Eurooppaan tulee olla pakolaiskiintiön kautta”, toteaa Ranta.

EU:hun kohdistuu jo nyt merkittävää maahanmuuttoa. Paine tulee kasvamaan entisestään Afrikan väestön kaksinkertaistuessa vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitat, alueelliset levottomuudet, terrorismi ja tulevaisuuden näköalattomuus ovat omiaan lisäämään siirtolaisuutta.

”On Suomen ja koko unionin etu olla mukana tukemassa Afrikan taloudellista kasvua ja hyvinvointia koulutuksen ja lisääntymisterveyden edistämisen kautta sekä torjua ilmastonmuutosta paikallisin ja kansainvälisin toimin”, toteaa Ranta.

Sisäministerinä ollessaan Päivi Räsänen esitti pakolaiskiintiön määrän nostoa jo vuonna 2014.

 

Lisätiedot:

Elsi Ranta
KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja
puh. +358 50 3101 347
elsi.ranta@kdnuoret.fi

Blogit

Bitcoin: mistä on kyse?

Bitcoin (BTC) on valuutta, jonka takana ei ole keskuspankkia vaan verkosto käyttäjiä, jotka varmistavat rahansiirtojen kirjanpitoa. Bitcoin on hajautettu järjestelmä, jossa tuhannet kirjanpitäjät varmistavat reaaliaikaisesti jokaisen siirron. Tämä ominaisuus ja valuutan riippumattomuus keskuspankeista ovat bitcoinien kiinnostavimmat ominaisuudet, mutta myös sen rajoitteet.

Bitcoin perustuu avoinkoodiin. Nykyään bitcoinien määrä on noin 17 miljoona. Bitcoinien luomisprosessi tapahtuu joka 10 minuutti. Bitcoinien määrä kasvaa laskevalla tahdilla niin, että suunnilleen joka neljäs vuosi bitcoinien luomisnopeus puolittuu. Tällä hetkellä vauhti on 75 BTC/tunti. Vuonna 2020 luomisvauhti puolittuu, eli 37,5 BTC/tunti. Tämä jatkuu kunnes määrä vakiintuu 21 miljoonaan v. 20140. Sen jälkeen uusia bitcoineja ei luoda. Bitcoinien yhteenlaskettu arvo on nykyhinnoilla n. 115 miljardia euroa, noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta.

Uusien BTC jakoprosessi liittyy ohjelman validointijärjestelmään. Koska sen takana ei ole keskuspankkia, tarvitaan tapa varmistaa rahansiirtoja ja pitää kirjaa niistä. Tämä tapahtuu hajautetusti niin, että tieto kootaan lohkoihin (eli datapaketteihin). Kun ihmiset siirtävät BTC, tieto menee koko verkostolle (eli tietokoneille, jotka ylläpitävät järjestelmää). Siirrot kootaan datapakettiin (lohkoon) ja tämä lohko yhdistetään edellisiin lohkoihin muodostaen tietohistorian nimeltään lohkoketju. Lohkot yhdistetään SHA-256 -nimisen algoritmin kautta. Ensimmäinen tietokone, joka ratkaisee algoritmin seuraavan luvun saa ne uudet 12.5 BTC, nykyarvoltaan noin 80 tuhatta euroa. Yritys ratkaista algoritmia kutsutaan bitcoin-maailmassa louhinnaksi. Se tarkoittaa käyttää tietokoneen tehoa lohkoketjun ylläpitämiseen, josta palkintona saa joka 10 uusia bitcoineja. Tämä tekee siitä maailman turvallisimpia järjestelmiä, sillä varmistusprosessissa on mukana satojatuhansia täysteholla toimivia tietokoneita.

Bitcoinien toimintajärjestelmä tuo esiin sen vahvuudet. Mikä ovat sitten bitcoinin heikkoudet?

Bitcoinin haaste on, että se suunniteltiin rahaksi, mutta käytännössä se ei ole sitä. Talousteoria opettaa, että rahalla on kolme päätarkoitusta: arvon säilyttäminen, vaihdannan helpottaminen ja arvon mitta. BTC ei omaa yhtään niistä. BTC:n riippumattomuus keskuspankeista jättää sen arvon kysynnän heitteille. Tämä aiheuttaa jyrkkiä arvomuutoksia. BTC on huono arvon mittari ja säilyttäjä. Lisäksi BTC on loppupelissä pikemminkin ITC-harrastajien ja riskiä rakastavien sijoittajien oikku kuin yleisesti haluttu tavara, mikä tekee siitä sopimattomaksi vaihdannan kannalta. BTC mahdollistaa maailman laajuisia rahansiirtoja vaivattomasti ja turvallisella tavalla. Kuitenkin suurten arvonmuutosten vuoksi käytetty rahamäärä tietyn tavaran ostamiseen voi osoittautua turhan isoksi myöhemmin. Esim. vuonna 2010 Laszlo Hanyecz osti kaksi pizzaa 10 tuhannella BTC:lla. Niiden arvo tänä päivänä on n. 65 miljoonaa euroa!

Onko sitten bitcoin turhake? Ei suinkaan. Bitcoin on ennen kaikkea sen taustalla oleva teknologia. Lohkoketju on nerokas tapa säilyttää ja levittää dataa turvallisella ja hajautetulla tavalla. Se on huipputeknologia, jonka merkitys lähivuosina lienee kieltämätön. Sillä on edellytykset olla kansantaloutta muuttava läpimurto. Se on verrattavissa sähkön tai internetin mullistuksiin. Tämän johdosta viisainta on antaa Bitcoinin kehittyä silmällä pitäen, että sen tuomat edut saapuvat mahdollisimman monille ja sen aiheuttamat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Siinä päättäjillä on tärkeä rooli ohjata, että lohkoketju- ja kryptovaluuttateknologiat täyttävät teknologian todellisen merkityksen: parantaa ihmisten elämän laatua kestävällä tavalla.  

Jyri Soria

Taloustieteiden maisteri ja KD Nuorten hallituksen jäsen

jyri.soria@kdnuoret.fi

Blogit

Oma koti kullan kallis

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti oikeus muiden kanssa valita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä.

Suomessa uusi hankintalaki mahdollistaa kunnille luvan kilpailuttaa vammaispalveluita avoimesti, siinä missä muitakin sosiaali- ja terveyspalveluita. Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Toiminta vie myönteisessä kehityksessä askeleen taaksepäin. Kilpailuttamismenettelyn seurauksena välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseä koskevien asioiden järjestämisessä osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja.

Pahimmillaan tilanne tarkoittaa sitä, että vammaiset henkilöt muuttaisivat aina kilpailutuksen yhteydessä, eikä heillä itsellään olisi tähän valinnanvapautta.

Päättäjät ovat asiassa vedonneet EU:n hankintadirektiiviin, joka kuitenkin sallisi vammaispalveluiden erillistämisen. Kuntien ei tulisi kilpailuttaa palveluita, vain siksi, että siihen on mahdollisuus. Toiminta rikkoo räikeästi sopimusta, johon Suomi on ylpeästi sitoutunut. Monissa muissa EU-maissa ei noudateta Suomen kilpailuttamiskäytäntöä vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämisessä. Kilpailuttaminen on suomalainen valinta

Vammaisia henkilöitä ei tulisi tarkastella hyväntekeväisyyden, lääkehoidon tai sosiaaliturvan kohteina. Heidät tulisi ottaa aktiivisena osallistujana mukaan vammaisia koskettaviin päätöksentekoon. Sekä vammaispalvelut tulisi jättää selkeästi kilpailutuksen ulkopuolelle. Jokaisella tulee olla oikeus olla oman elämän asiantuntija.

Kansalaisaloite Ei Myytävänä esittää, että julkisia hankintoja koskevaan lakiin lisätään soveltamisalueeseen seuraava rajaus: ” lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä. ”

Kansalaisaloitteemme koskee kaikkia kilpailutuksen piiriin kuuluvia palveluita;

Asumispalveluita, tulkkauspalveluita, henkilökohtaisen avun palveluita jne.  Aloite on kerännyt 72 059 vahvistettua kannatusilmoitusta ja Aloite on lähetetty eduskuntaan 7.3.2018.

 

Sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija

janette.sandberg@kdnuoret.fi

 

Blogit

Parempaa sukupolvipolitiikkaa

Nuorisopolitiikan kentällä ovat viime aikoina puhuttaneet sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset. Sukupolvi- tai tulevaisuuspolitiikaksi kutsuttu kokonaisuus halutaan nostaa yhä keskeisemmäksi osaksi myös päivänpoliittista keskustelua. Ylisukupolvisten aiheiden kirjo on moninainen aina ekologisesta kestävyydestä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen. Ydinkysymyksen voi kuitenkin tiivistää helposti; miten turvaamme niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elintasoon ja onnellisuuteen?

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen on kestävällä tavalla tulevaisuuteen tähtäävän politiikan keskiössä. On tärkeää, että nuorille taataan tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Maaliskuussa julkaistun vuosittaisen Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot myös elämässä pärjäämisen kannalta entistä tärkeämmiksi. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja toimijuuden kautta vahvistetaan nuorten kiinnittymistä esimerkiksi työelämään.

Konkreettiseksi keinoksi nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen KD Nuoret nosti viime vuonna äänestys- ja vaalikelpoisuusiän laskemisen 16 ikävuoteen kunnallisvaaleissa. Myös maakuntauudistus on erinomainen paikka lisätä nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tuleviin maakuntiin velvoitetaan perustamaan maakunnalliset nuorisovaltuustot. Tärkeää on kuitenkin myös varmistaa, että näiden valtuustojen ja muiden kanavien kautta nuorille luodaan tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, eikä heitä jätetä maakunnallisella tasolla vain kuunteluoppilaiksi.

Ilmastonmuutosta torjumalla ja ympäristöstä huolehtimalla voimme varmistaa hyvät elinolosuhteet myös tuleville sukupolville. Ekologisesti kestävän tulevaisuuspolitiikan keinoja ovat esimerkiksi ympäristöystävällisten hankkeiden tukeminen, kiertotalouden edistäminen ja ympäristölle haitallisen toiminnan rajoittaminen tarvittaessa ankarallakin sääntelyllä. Suomen on syytä kaikin keinoin edistää kotimaassa uusien ympäristöystävällisten innovaatioiden syntyä. Tätä kautta voimme edesauttaa myös maamme kilpailukyvyn säilymistä tulevaisuuden globalisoituvassa maailmassa.

Keinoja kestävään tulevaisuuspolitiikkaan ovat luonnollisesti myös oikeudenmukainen eläkejärjestelmä, työllisyyden edistäminen ja riittävän vakaan taloudellisen kasvun turvaaminen. Näistä juuri eläkkeisiin on viime vuosien aikana tiivistynyt olennaisilta osin keskustelu sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Eläkejärjestelmämme on sukupolvien välinen sopimus, jossa edellisten sukupolvien eläkkeet maksaa työssäkäyvä osuus väestöstä. Nyt työelämään siirtyvä sukupolvi kustantaa edeltäjiensä korkeaa eläketasoa. Se joutunee kuitenkin itse tyytymään huomattavasti leikattuihin eläkkeisiin, jollei järjestelmän kestävyydestä huolehdita riittävästi. Heikkenevä huoltosuhde edellyttää toimenpiteitä, joilla varmistetaan työssäkäyvän väestön riittävä osuus tulevaisuudessa. Meidän tulee edistää sekä kestävää maahanmuuttoa että syntyvyyden parantamista. Tärkeää on myös etsiä keinoja ehkäistä erityisesti korkeakoulutettujen lisääntyvää aivovuotoa ulkomaille.

Toivottavasti sukupolvi- ja tulevaisuuspolitiikka nousee keskiöön seuraavalla hallituskaudella. Hyvinvointia jaettaessa on syytä huolehtia siitä, että kaikki sukupolvet pääsevät nauttimaan siitä. Vahvistamalla nuorten mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen edesautamme kestävien ja tulevaisuuteen rohkeasti katsovien päätösten syntymistä. Paremman tulevaisuuspolitiikan aika on nyt.

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja

Podcast Uutiset

Kuuntele Arvosana-podcastin toinen jakso

Arvosana-toinen jakso on nyt kuunneltavissa!

Tällä kertaa aiheena on opiskelija- ja koulutuspolitiikka. Vieraina ovat SAMOK:n hallituksen varapuheenjohtaja Maria Jokinen ja HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna. Vieraiden kanssa pureudutaan esimerkiksi YTHS-uudistukseen, opiskelijoiden tukiin ja elinikäiseen oppimiseen.

Arvosana on KD Nuorten oma nuorisopoliittinen podcast, jossa käsitellään ajankohtaisia poliittisia teemoja asiantuntevien ja mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Juontajana toimii KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Kannanotto Uutiset

KD Nuoret peräänkuuluttaa visiota EU:n tulevaisuudesta

Nyt jos koskaan on aika keskustella Euroopan unionista ja siitä, mihin suuntaan unionin tulisi kehittyä. Liittovaltion vastustaminen jää sanatasolle, jos keskustelussa jää määrittelemättä, mitä sillä todellisuudessa tarkoitamme. Lainsäädäntötyötä, erilaisten hankkeiden käynnistämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tapahtuu laajalti eri politiikan sektorien saralla, kuten hiljattain turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla pysyvän rakenteellisen yhteistyön muodossa. Tämänkin jälkeen EU on edelleen sen jäsenvaltioiden muodostama yhteisö vahvoine kansallisine identiteetteineen.

”Liittovaltiokeskustelun sijasta meidän tulisi entistä voimakkaammin keskittyä luomaan visiota tulevaisuuden unionista ja kysyä missä tarvitsemme entistä enemmän yhteistyötä ja missä mahdollisesti vähemmän”, toteaa KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Elsi Ranta.

Merkelin johtama Suomen Kristillisdemokraattien sisarjärjestö CDU on tarttunut suuntaviivojen linjaamiseen ja mainitsee tuoreessa hallitusohjelmassa Euroopan peräti 312 kertaa alleviivaten eurooppalaisen viitekehyksen tärkeyttä. EU on maailman suurin palvelujen ja teollisuustuotteiden viejä sekä maailman suurin markkina-alue, josta vientivetoisena maana hyödymme merkittävästi. EU-kansalaisina saamme liikkua unionin sisällä vapaasti, jonka lisäksi tavarat, palvelut, raha sekä myös tieto liikkuvat vapaasti.

Emme pysty ratkaisemaan haasteita yksin ympäristössä, joka on yhä enenevässä määrin globaali ja keskinäisriippuvainen. Sen lisäksi, että unionin on varmistettava euroalueen taloudellinen vakaus, sen tulee vastata eurooppalaisen huoltosuhteen muutokseen, maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin, voimistuneeseen nationalismiin sekä digitalisaation ja robotisaation tuomiin muutoksiin, esimerkiksi työelämän saralla. EU:n jäsenenä voimme olla yhdessä vastaamassa haasteisiin, jotka ylittävät perinteiset valtioiden rajat ja koskettavat jäsenmaista jokaista.

“Tulevaisuutta ajatellen on keskeistä, että EU selkeyttää tavoitteitansa tulosten varmistamiseksi ja legitimiteetin ansaitsemiseksi. Sen tulee vahvistaa sekä päätöksenteon demokraattisuutta ja läpinäkyvyyttä että sen kokonaisturvallisuutta ja taloudellista asemaa muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä”, linjaa Ranta tulevaisuuden avainkysymyksistä.

Lisätiedot:

Elsi Ranta
1. varapuheenjohtaja, KD Nuoret
elsi.ranta@kdnuoret.fi
045 671 0859

Blogit

Unohdettu omaishoito

Suomessa on 350 000 henkilöä, jotka ovat läheisensä pääasiallisia hoivaajia, mutta omaishoidon tukea sai vuonna 2015 vain 44 000 henkilöä. Tuen puuttumisen lisäksi omaishoidon ongelmia ovat sijaishoidon järjestäminen omaishoitajan vapaan ajaksi ja omaishoidon ja työn yhdistäminen. Näihin tulisi panostaa aiempaa enemmän.

Lastenhoivaa puidaan usein poliittisessa keskustelussa, mutta julkisuudessa kuulee KD:n kannanottojen lisäksi harvoja puheenvuoroa erityisesti aikuisväestöä koskevasta omaishoidosta. Lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, mutta erityisesti ikääntyneiden on vaikea saada heille kuuluvia palveluita. Kaikki omaishoidon tukea hakevat eivät välttämättä saa sitä, mutta tukihakemuksen hylkääminen ei estä läheistä hoivaamasta, sillä omaisesta huolehtiminen on ihmiselle hyvin luonnollista. Hoiva vie aikaa, rahaa ja energiaa, vaikka hoivaaminen koettaisiinkin rakkauden osoituksena.

Kustannustehokkaan omaishoidon ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista ja näin parantaa omaishoitotilanteita. Omaishoito on hoivatyötä siinä missä palvelukodissa tehty työkin, ja jos se halutaan pitää palveluvalikoimassa, on omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava. Omaishoitajat tulee myös tunnistaa aiempaa paremmin, jotta hoivaajat saisivat tukensa tai jotta hoiva järjestettäisiin muilla tavoilla. Omaishoito ei sovi kaikille. Omaishoitajien on myös voitava käydä töissä ilman tukien menettämisen pelkoa.  Lisäksi on otettava huomioon myös omaishoidettava. Kotiin tuotavat palvelut on otettava yhä paremmin huomioon sijaishoitoa kehitettäessä, sillä moni hoivan saaja ei halua lähteä kotoaan omaishoitajan vapaan ajaksi. Ongelman ydin piilee kuitenkin siinä, ettei aikuisväestön, etenkään ikääntyneiden, hoivatarvetta huomioida tarpeeksi päätöksenteossa, ja usein suurten hoivayrityksen etu tai kunnan säästötoimet ajavat ihmisarvon edelle.

Omaishoitajien aseman parantaminen kumpuaa KD:lle tärkeästä ihmisarvon puolustamisesta, ja esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme on tuotu esiin keinoja, joilla omaishoitoa voitaisi kehittää. Ikääntyneiden elintasoa voitaisi nostaa muun muassa takuueläkkeen indeksileikkaukset perumalla. Kannustava perusturva parantaisi omaishoitajien toimeentuloa, sillä töiden vastaanottaminen olisi helpompaa.

 

Essi Vallbacka
essi.vallbacka@gmail.com.
sosiaalipolitiikan opiskelija Tampereen yliopistossa,
KD Nuorten hallituksen jäsen

Kannanotto Uutiset

Opiskelijat ja nuoret: Jokaiselle taattava aidosti maksuton toinen aste

Keskusta-, Demari- ja Vasemmisto-opiskelijat ja Keskusta-, Demari- ja Vasemmistonuoret sekä RKP-nuoret, Vihreät nuoret ja KD Nuoret kannattavat kansalaisaloitetta maksuttoman toisen asteen puolesta.

Kansalaisaloite vaatii eduskuntaa laatimaan perusteellisen selvityksen ja ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Tällä hetkellä opetus itsessään niin lukiossa kuin ammatillisissa oppilaitoksessa on maksutonta, mutta muut välttämättömät kustannukset ovat kohonneet suuriksi.

“Esimerkiksi lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon, ja joidenkin ammatillisten tutkintojen kustannukset voivat alasta ja oppilaitoksesta riippuen nousta jopa useaan tuhanteen euroon. Nämä ovat huolestuttavia summia, sillä joka neljännellä toisen asteen opinnot keskeyttäneellä rahatilanne on vaikuttanut opintojen päättymiseen”, kertovat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Iiris Suomela ja Sameli Sivonen.

“Kuten aloitteen perusteluissa kerrotaan, peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten ulottuvilla, vaikka Suomen lainsäädäntö sitä edellyttää. Tähän on saatava muutos ja kansalaisaloite eduskunnan keskusteluun”, linjaavat Demariopiskelijoiden ja -nuorten puheenjohtajat Jesse Jääskeläinen ja Mikkel Näkkäläjärvi.

“On tärkeää, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saavuttaa ja saa toisen asteen koulutuksen. Pelkän peruskoulutuksen varassa oleva nuori on heikossa asemassa jo nyt työmarkkinoilla ja ilman toisen asteen tutkintoa sulkeutuu myös ovi korkeakoulutukseen. Suomessa on käytettävä jokainen keino koulutusasteen nostamiseksi”, vaativat nuorkeskustan puheenjohtajat Auli Piiparinen ja Suvi Mäkeläinen.

“Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksen kalleus asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja pahimmillaan aiheuttaa sen, että opiskelijan on pakko keskeyttää opintonsa. Aidosti maksuton koulutus takaa sen, että kaikki nuoret saavat mahdollisuuden toteuttaa tulevaisuuden haaveitaan, riippumatta taloudellisesta tilanteesta”, huomauttavat Vasemmistonuorten ja -opiskelijoiden puheenjohtajat Hanna-Marilla Zidan ja Pekka Rantala.

”Pelkästään peruskoulun varaan jääneiden palkka työelämässä on myös todennäköisesti matalampi kuin toisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Kansallinen koulutustason nosto toisi siis myös lisää verotuloja paremman ansiotason myötä.”, RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo linjaa.

“Suomalaisen koulutusjärjestelmän eriarvoisuutta ehkäisevä vaikutus ei saa kariutua toisen asteen kohdalla. Kaikkien pääsy jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille voidaan taata vain luomalla tosiasiassa yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen toisella asteella”, toteaa KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Kannanotossa mukana olevien järjestöjen yhteisenä huolenaiheena on pelkän peruskoulun varaan jääneiden nuorten määrä. 25 ikävuoteen mennessä noin 15 prosenttia on edelleen vailla toisen asteen tutkintoa. Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet taataan jo Suomen perustuslain 16. pykälässä – nyt on aika laittaa tämä aidosti toteen!

Kansalaisaloitteen maksuttoman toisen asteen puolesta voit allekirjoittaa 18.3. asti osoitteessa bit.ly/maksuton2aste.

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa
Puheenjohtaja, KD Nuoret
+358 45 347 8511
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Jesse Jääskeläinen
Puheenjohtaja, Demariopiskelijat
+358 45 1129299
jesse.jaaskelainen@sonk.fi

Mikkel Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja, Demarinuoret
+358400765002
mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi

Auli Piiparinen
Puheenjohtaja, Keskustan Opiskelijaliitto
+358 50 3897260
auli.piiparinen@keskustaopiskelijat.fi

Suvi Mäkeläinen
Puheenjohtaja, Keskustanuoret
+358 50 3846820
suvi.makelainen@keskustanuoret.fi

Pekka Rantala
Puheenjohtaja, Vasemmisto-opiskelijat
+358 44 252 0351
puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi

Christoffer Ingo
Puheenjohtaja, RKP-nuoret
+358 40 545 5472
christoffer.ingo@su.fi

Hanna-Marilla Zidan
puheenjohtaja, Vasemmistonuoret
+358505902771
Hanna@vasemmistonuoret.fi

Sameli Sivonen, puheenjohtaja, Vihreät nuoret
+358 50 406 6855
Iiris Suomela, puheenjohtaja, Vihreät nuoret
+358 44 349 2228
puheenjohtajat@vihreatnuoret.fi