Kk. arkisto

lokakuu 2017

Uutiset

KD Nuoret: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on luovuttava

KD Nuorten kannanotto 27.10.2017

Kuluvan vuoden aikana ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden lakkauttamista on vaadittu useilta eri tahoilta. KD Nuoret on ottanut kantaa pakkojäsenyyden ongelmallisuuteen jo vuonna 2011 ja haluaa taas nostaa näkemyksensä esiin osana käytävää keskustelua.

Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin. Erityisen ongelmallisena KD Nuoret näkee sen, että ylioppilaskunnat ovat ottaneet kantaa muihinkin kuin opiskelijapolitiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. ”Pakkojäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistysmisvapautta.” Kiteyttää KD Nuorten vuoden alussa aloittava puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys asettaa myös yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista. Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.

”Lainsäädäntöä on pikimmiten muutettava siten, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovutaan. Näin toteutetaan yhdistymisvapautta ja saatetaan tässä suhteessa kaikki korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan keskenään.” Sarasmaa vaatii.

Lisätiedot:

Aleksi Sarasmaa
KD Nuorten puheenjohtaja (1.1.2018 alkaen)
+358 453 478 511
aleksi.sarasmaa@kdnuoret.fi

Jiska Gröhn
puheenjohtaja, KD Nuoret

jiska.grohn@kdnuoret.fi
045 630 9425

Blogit Muu

Mietteitä Katalonian kansanäänestyksestä

Katalonian kansanäänestys itsenäisyydestä sisälsi monia elementtejä, jotka kuvaavat hyvin tämän päivän politiikan trendejä. Aikakautta määrittää toisaalta paluu joihinkin hyvin perinteisiin poliittisiin malleihin, toisaalta esimerkiksi informaatiovaikuttaminen nousee pinnalle uudessa valossa.

Lokakuun ensimmäisen päivän kansanäänestys ei suinkaan ollut Katalonian ensimmäinen. Pelkästään vuosina 2009-2011 Kataloniassa äänestettiin itsenäisyydestä epävirallisesti useita kertoja. Syksyllä 2012 järjestettiin suuri itsenäisyysmielenosoitus, johon tavalla tai toisella osallistui satoja tuhansia ihmisiä. Merkittävä ei-sitova kansanäänestys Katalonian itsenäistymisestä pidettiin myös loppuvuodesta 2014, minkä seurauksena Katalonian hallituksen entinen presidentti oli syytteessä kansalaistottelemattomuudesta ja oikeuden vääristämisestä.

Myöhemmin paljastui, että ainakin Suomen mediassa esiintyneet kuvat Espanjan poliisin väkivallasta äänestämään pyrkineitä katalonialaisia kohtaan olivat joko kopioituja vuosien takaisista tapahtumista, jotka eivät edes liittyneet aiheeseen, tai ne olivat kuvankäsittelyohjelmalla peukaloituja. Kamppailua itsenäisyyden puolesta haluttiin kuvittaa symboleilla, jotka vahvistavat mielikuvaa itsenäisyyttä tavoittelevan kansanosan kokemasta sorrosta. Väärennetyistä kuvista huolimatta äänestyspaikoilta kuitenkin lähetettiin myös aitoa videomateriaalia Espanjan poliisin poikkeuksellisen kovista otteista.

Muualla lännessä kuvat väkivallasta ehtivät herättää¤ suuria tunteita Espanjan hallitusta vastaan ja saivat monet ottamaan voimakkaasti kantaa katalaanien oikeuksien puolesta. Kysymyksiä heräsi jopa eurooppalaisen demokratian tilasta. Moni on sittemmin oikaissut ja lieventänyt sanomisiaan, mutta alkuperäinen mielikuva jäi elämään.

Itsenäisyys on historiallinen hetki mille tahansa kansakunnalle ja oma valtio on arvokkainta, mitä kansa voi itselleen voittaa. Itsenäistyminen on merkittävä asia myös koko maailmanpolitiikalle ja minkä tahansa kansanryhmän pyrkimykset oman valtion perustamiseksi saavat aina historiallisen suurta kansainvälistä huomiota.

Tapa, jolla katalaanit itsenäisyyttä tavoittelevat, ei ole ongelmaton. Ylipäätään kansanäänestyksessä, jolla ei ole riittävää laillista oikeutusta, vain kyllä-puoli saapuu äänestämään. Katalonian aiemmissa kansanäänestyksissä  äänestysprosentti on ollut poikkeuksetta hyvin matala, mutta tulos on ollut 90-prosenttisesti itsenäistymisen kannalla. Katalonian itsenäistyminen olisi Espanjalle merkittävä isku: se menettäisi Barcelonan, tärkeitä tieyhteyksiä Eurooppaan ja osan kansantalouttaan.

Vaikka viime vuosina Katalonian parlamentin enemmistö on koostunut kansanäänestyksiin positiivisesti suhtautuvista puolueista, mahdollisesti kolmasosa ja joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet alueen asukkaista on Espanjan hallinnon kannalla. Itsenäisyyttä vaativa alue ei ole kielellisesti, kulttuurisesti tai poliittisesti yhtenäinen. Kun kansanäänestyksestä oli kulunut viikko, Barcelonassa nähtiin itsenäisyyspyrkimyksiä vastustavien suurmielenosoitus. Kadut täyttyivät Espanjan lipuista ja iloisista hallinnollista yhtenäisyyttä juhlistavista symboleista.

Meille opetettiin 1990- ja 2000-luvuilla, että tulevista vuosikymmenistä tulisi kasvavan globalisaation ja maailmankansalaisuuden aikakausi, ja että ajatukset kansallisvaltioista ja uusista vedetyistä rajoista olisivat pian menneisyyttä. Toisin kuitenkin kävi. Brexit käänsi kelkan ja 2020-luvusta on mahdollisesti tulossa jopa kansallisvaltioiden erilliskehityksen aikakausi. Kaikista eniten käänne näkyy eurooppalaisessa asenneilmapiirissä kansojen itsemääräämisoikeutta kohtaan. Ihmiset niin oikealla kuin vasemmalla ovat olleet valmiita asettumaan katalonialaisten itsenäistymispyrkimysten taakse. Tämä saattaa kertoa meissä asuvasta tukahdutetusta yhteisöllisestä unelmasta. Näemme katalonialaisten itsenäisyyspyrkimyksissä oman kansallisen kamppailumme historiallisen heijastuksen.

Miikka-Markus Leskinen
Yhteiskuntatieteiden maisteri & Parkanon varavaltuutettu
miikka@leskinen.net
Uutiset

Aleksi Sarasmaasta KD Nuorten uusi puheenjohtaja

Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kaksivuotiskaudelle Aleksi Sarasmaan (23). Imatralta lähtöisin oleva Sarasmaa on oikeustieteiden opiskelija, joka asuu vaimonsa kanssa Helsingissä.

Sarasmaa on aiemmin toiminut KD Nuorten liittohallituksessa ja Uudenmaan KD Nuorten hallituksen jäsenenä.

”Odotan innolla tulevaa. Puheenjohtaja Gröhnin jälkeen on helppo jatkaa. Monet vaalit puheenjohtajakaudellani tulevat tuomaan haasteita, mutta tämän hetken nousun myötä uskon, että tulemme pääsemään huippu tulokseen.”

Vuosikokous valitsi tulevalle yksivuotiskaudelle ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Elsi Rannan (23) joka opiskelee ranskan kieltä ja politiikkaa Tampereella. Ranta on toiminut vuoden 2016 KD Nuorten kansainvälisenä sihteerinä ja liittohallituksen jäsenenä. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen tradenomi ja kauppatieteiden maisteriopiskelija Nelli-Maria Sarasmaa (22).

Hallitukseen kaksivuotiskaudelle äänestettiin hollolalainen yt-tradenomi Janne Bröijer (29), diplomi-insinööri ja energiatuotannon asiantuntija Taisto Laato (31), tamperelainen sosiaalipolitiikan opiskelija Essi Vallbacka, (22) sekä 30-vuotias espoolainen filosofian maisteri Ester Laato.

Hallitukseen valittiin yksivuotiskaudelle kouvolalainen kauppatieteiden ja musiikin yliopisto-opiskelija Annika Lyytikäinen (22), sekä kunnanvaltuutettu, lieksalainen abiturientti Henriikka Kokkonen (18)

Varajäseniksi yksivuotiskaudelle valittiin Helsingissä sairaanhoitaja-diakonissaksi opiskeleva Janette Sandberg (24), Jyväskylässä etnologiaa ja antropologiaa opiskeleva sosionomi Katariina Murtolahti (26), sairaanhoitaja ja Joensuussa teologiaa opiskelija Roosa Kauppinen (25), sekä salolainen mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut Ella-Maria Tuomela (31).