Kk. arkisto

kesäkuu 2017

Uutiset

KD Nuorten puheenjohtaja tahtoo soinilaiset KD:hen

KD voisi tarjota katon näille puoluekotinsa viikonloppuna varsinaisessa poliittisessa tulipalossa menettäneille entisille perussuomalaisille”, visioi Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn. Hän kirjoittaa toiveestaan Uuden Suomen blogissaan.

Viime päivien nopeat käänteet Suomen hallituspolitiikassa ovat olleet varsinainen trilleri, ja varmaa näyttää olevan vasta Perussuomalaisten eduskuntaryhmän repeäminen ja Uusi Vaihtoehto -ryhmän syntyminen. Puolueen kahtiajako tulee näkymään ja kuulumaan myös niissä sadoissa kunnanvaltuustoissa, joissa perussuomalaiset ovat näinä viikkoina järjestäytyneet omiksi ryhmikseen,” Gröhn analysoi.

Vallitsevassa epätietoisuudessa voidaan vain arvailla, kuinka maan hallitus voi jatkaa työskentelyään ja kuinka monta hallinnollista ja taloudellista byrokratian estettä Uusi Vaihtoehto vielä kohtaa. “Kristillisdemokraatit voisivat tarjota turvasataman, puoluerakenteen ja yhteistyötahon nyt muodostuneelle Uudelle vaihtoehdolle”, Gröhn esittääkin kirjoituksessaan.

KD Nuorten puheenjohtaja muistuttaa, että monella Perussuomalaisista lähteneellä kansanedustajalla on terveet kristillissosiaaliset perusarvot ja KD:tä lähellä oleva näkemys Suomen rakentamisesta.

Näen, että kristillisdemokraatit olisivat valmiita tarttumaan vastuuseen isänmaan etua ajatellen ja tuoden samalla ratkaisun varsin epävakaaseen ja ennustamattomaan poliittiseen tilanteeseen, Gröhn esittää. “Ratkaisulla hallitus vahvistuisi noin 115 kansanedustajan enemmistöhallitukseksi, joka voisi turvallisesti viedä satavuotiaan Suomi-neidon historiallisten uudistusten läpi sen ansaitsemalla arvokkuudella”, hän päättää.

 

Lue koko blogikirjoitus tästä linkistä.

 

 

Lisätiedot:

Jiska Gröhn

+358 45 630 9425

jiska.grohn@kdnuoret.fi

Blogit Muu

Kuka on tervetullut?

Jokaisella lähimmäisellä on mahdollisuus olla kunnon kaveri hänelle, jolle tämä maa ja sen tavat ovat vieraita. Onko tervetulleita ensi vuonna 750, 1050 vai aivan joku muu luku? Tarkoitan nyt kiintiöpakolaisia, kodeistaan paenneita ja leireiltä valittuja ihmisiä. Ovatko he Suomeen tullessaan ulkomaalaisia, neekereitä, matuja, ”niitä” vai ihan tavallisia naapureita, joita tervehditään rappukäytävässä ja joiden lasten kanssa istutaan sovussa hiekkalaatikolla?

Risikko esitti huhtikuussa, että Suomen kiintiöpakolaisten määrä nostettaisiin ensi vuonna 1050:een. Perussuomalaiset tyrmäsivät ehdotuksen heti, kun taas Amnesty Internationalin Suomen osasto laati vetoomuksen pakolaiskiintiön nostamiseksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut n. 10 000 henkilöä ja useat merkittävät järjestöt ovat pakolaiskiintiön nostamisen kannalla. Hallituksen puoliväliriihessä pakolaiskiintiön korottamisesta ei päätetty.

YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella Suomella on velvollisuus auttaa hädänalaisia ihmisiä. Tämä asia tuntuu tämänhetkisessä keskusteluilmapiirissä unohtuvan herkästi. Asiatonta huutelua suvakeista ja natseista löytyy kyllä. Tasavertaisuuden vuoksi mainitsen tässä molemmat osapuolet, sillä huutelua ja some-kirjoittelua tuntuu olevan kaikilla puolilla. Lisäksi hekin huutavat, jotka eivät ole oikeastaan edes mitään mieltä asiasta.

Omasta mielestäni asiallinen käytäntö olisi se, että kiintiöpakolaisten määrää nostettaisiin reippaasti ja maahantuloa sekä rajavalvontaa turvapaikan osalta tiukennettaisiin. Osaltaan tällaista käytäntöä hankaloittaisivat EU-säädökset, joiden mukaan Suomenkin on turvapaikka-asioissa toimittava.

Kun kyseessä on kiintiöpakolaiset, heidän asiansa pyritään järjestämään niin, että he pääsevät nopeasti yhteiskuntamme toimintoihin mukaan (lapset kouluihin ja päivähoitoon, aikuiset kielikurssille). Heidän taustansa on tutkittu, ja heidät on valittu pakolaisleireiltä. Turvapaikanhakijoista emme voi tietää, keitä he ovat, ja pitkien prosessien aikana he eivät pääse yhtälailla kiinnittymään yhteiskuntaan kuin kiintiöpakolaiset. Suurimmassa roolissa kotiutumisen edistämisessä ovat ihan tavalliset suomalaiset, riippumatta siitä, onko henkilö millä statuksella Suomeen tullut.

Miten pakolaisuutta sitten voisi estää? Yksi ennaltaehkäisevä keino on auttaa hauraiden maiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamista kehitysyhteistyön turvin. Kehitysyhteistyön tulee olla pitkäjänteistä sitoutumista, ei projektista projektiin pomppimista eri maissa. Kehitysyhteistyön määrärahojen käyttöä tulee valvoa, jotta apu menee sitä tarvitseville eikä johtajien taskuihin.

Alueilla, joissa konfliktit ovat ohi, voivat eri etnisten ryhmien ja konflikteissa toisiaan vastaan olleiden ihmisten välit olla pitkään tulehtuneita. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan toivoa ja sovittelijoita sekä yhteistyötä. Ihmisiä, jotka ovat pitkään olleet stressaavissa olosuhteissa ja traumatisoituneet, pitää auttaa luottamaan itseensä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Vuoden 2015 turvapaikanhakijasuman jälkeen osassa suomalaisista on noussut esiin raivoa kaikkia ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä kohtaan. Tällainen käytös ei missään nimessä ole sivistysvaltiossa hyväksyttävää. Kenenkään ei pidä ihmisen ulkomuodon perusteella olettaa mitään ihmisen sydämen laadusta ja ajatuksista. Osa ”ulkomaalaisen näköisistä” on asunut koko elämänsä Suomessa. He eivät välttämättä ole käyneetkään maassa, josta heidän vanhempansa ovat kotoisin. Ensimmäiset pakolaiset ovat tulleet Suomeen Chilestä 1970 -luvulla, joten eiköhän meidän olisi jo aika tottua näihin ”ulkomaalaisiin”.

 

Katariina Murtolahti
Sosionomi, KD Nuorten hallituksen varajäsen
katariina.murtolahti@kdnuoret.fi

Uutiset

Osallistu KD Nuorten kuvaukselliseen kesäkisaan!

Bongaa poliitikko, nappaa selfie someen ja voita syksyksi shoppailurahaa! KD Nuorten kesäinen kuvakisa kannustaa kohtaamaan poliitikkoja tuttavallisesti ja inspiroitumaan vaikuttamistyöstä.

KD Nuoret julistaa sosiaalisen median seuraajilleen kesän ajaksi kuvakilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kansalaisia aloittamaan rohkeasti keskustelu poliitikon kanssa. Tavoitteena on kerätä someen etenkin nuorten erilaisia kohtaamisia niin kuntapoliitikkojen, paikallisosastojen toimijoiden, inspiroivien nuorisopoliitikkojen kuin valtakunnan ykkösnyrkkienkin kanssa. Näistä kohtaamisista toivotaan erilaisia valokuvia, selfieitä ja videoita someen häshtägeillä #bongaapoliitikko ja #kdnuoret.

Kilpailuaikaa on kesäkuun 12. päivästä elokuun loppuun saakka, ja osallistua voi kuka tahansa seuraajamme Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa – ikärajaa tai jäsenpakkoa ei ole. Kuva voi olla otettu aikaisemminkin, kunhan kuvan postaus tapahtuu kilpailuaikana ja kuva on asetuksiltaan julkinen. Kuvatekstissä on ilmettävä, kuka poliitikko on kyseessä ja miksi halusit hänen kanssaan kuvaan. Kehuminen on tässä kisassa sallittua! Kaikista kuvista valitaan “hauskin selfie”, “koskettavin kuvateksti” sekä “tyylikkäin tapaaminen”, joiden julkaisijat palkitaan lahjakorteilla.

Kesä 2017 on hyvää aikaa poliitikkojen tunnistamiseen. Uusi valtuustokausi kunnissa on juuri alkanut, ja kansanedustajat kiertelevät maakunnissa istuntotauon aikana. Oivallisia paikkoja bongailuun ovat esimerkiksi SuomiAreena Porissa heinäkuussa sekä Kristillisdemokraattien puoluekokous Seinäjoella elokuussa. Saattaapa liikenteessä näkyä jokunen presidenttiehdokaskin”, KD Nuorten 1. vpj Milka Taivassalo vinkkaa.

Kuvaamisessa on toki muistettava hyvät tavat ja kohteliaisuus, mutta onneksi poliitikoilla on lähes poikkeuksetta aina aikaa yhteiskuvaan… Kännykkäkamerat siis esiin ja bongailemaan!

 

Kilpailun säännöt:

Kilpailuaika: 13.6.-31.8.2017.

Kilpailussa palkitaan kolme parasta kuvaa S-ryhmän 20 € lahjakortilla. Voittajat valitaan kolmesta kategoriasta, yksi kustakin: 1. Hauskin selfie, 2. Koskettavin kuvateksti ja 3. Tyylikkäin tapaaminen.

Kuvakilpailuun voivat osallistua kaikki KD Nuorten sosiaalisen median seuraajat Facebookissa, Twitterissä sekä Instagramissa, lukuunottamatta KD Nuorten puheenjohtajistoa ja työntekijöitä.

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti syyskuun aikana kommentilla voitosta palkittavaan kuvaan, minkä jälkeen kuvan ottanut voi ilmoittaa yhteystietonsa KD Nuorille palkinnon toimittamista varten.

Blogit Muu

Hallitukseen lähtö?

Perussuomalaisten uusi puolueen johto kertoo siitä, että SMP:n kausi on loppunut. Tämä on mielestäni huono uutinen Suomelle ja kutsu meille, kristillisdemokraateille, toimia jälleen kerran vastuunkantajina.

Viime päivinä kaikissa mediakanavissa on jännitetty meneekö hallitus uusiksi. Nimeltään mainitsemattomalle juhlakutsujanoiselle pienpuolueelle ei mennyt kuin muutama minuutti Halla-ahon valinnasta ilmoittaa, että tavalliseen tapaan ovat valmiina lähtemään hallitukseen. Tavalliseen tapaan tarjous tulee ilman suurempia vaatimuksia. Hallituskiiman himot ovat näköjään suuria kun on istunut kaiken väristen hallituskokoonpanojen polvilla.

Pitääkö meidän estää ennenaikaiset vaalit, joiden lopputulos ei auta kuin vasemmisto- ja oikeistopopulistipuolueita? Sen sijaan kristillisdemokraateille valta ei ole koskaan ollut itsetarkoitus vaan väline. Pitääkö meidän ottaa harteillemme hallitusvastuu? Voimme savolaisittain sanoa, että ”suottaapi olla tai suottaapi olla olemattaki”. KD:n tulee lähteä mukaan hallitukseen, jos hallitus antaa todellista vastuuta ja osoittaa, että se on kykenevä tekemään niitä uudistuksia, jotka Suomen maa kipeästi kaipaa.

KD:n tavoitteet ovat hieman pidemmällä ja syvemmällä suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden uudistamisessa terveiden perhearvojen kautta kuin yhden aloitteen tai ministerin postin saamisessa Kokoomuksen ja Keskustan hallitusleikin takuumiehenä. Vastuuta osaamme ja haluamme kantaa, mutta emme sellaista vastuuta jonka hinta on näkemyksemme mukaan Suomelle liian kova. Pallo on nyt aidosti Juha Sipilällä, löytyykö yhteistyöhön aitoa halua, vai haluaako hän vain pyhittää omaa politiikkaansa näkemyksensä mukaan turhalla apupuolueella? Yksi asia on selvä, pääministeri Sipilä ja Petteri Orpo tarvitsevat meitä paljon enemmän kuin me heitä.

Edellisessä hallituksessa KD osoitti olevansa ainoa puolue, joka kykeni uudistuksiin. Sisäministeriö Päivi Räsäsen johdolla oli ainoa, joka pystyi vaalikauden aikana toteuttamaan oman hallinnonalan uudistukset. Jos hallitus etsii kesypentuja, joilla varmistaa 50-prosentin edustus Arkadiankadulla, sen ei kannata koputtaa oveamme. Jos sen sijaan hallitus aikoo vihdoin lunastaa pääministeri Sipilän vaalilupaukset maan uudistamisesta ja eteenpäinviemisestä, kristillisdemokraatteina on meidän vastuu ja kunnia palvella tämänkin hallituksen kanssa. Puolueemme tunnetaan yhteistyökyvystä, rehellisyydestä ja ahkerasta työnteosta. Jos maan hallinto tarvitsee nämä asiat, olen varma, että KD laittaa itsensä likoon mielellään. Meidän kokeneilla kansanedustajillamme ja loistavalla puheenjohtajallamme on runsaasti annettavaa hallituksessa.

Edellä mainitut asiat ovat tärkeitä ja kauniilta kuulostavia, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Ne tarkoittaa, että KD:n tulee lähteä hallitukseen vain, jos me saamme takuun siitä, että hallituksessa voimme toteuttaa konkreettisia uudistuksia. Vielä konkreettisemmin KD:n tulee vaatia ainakin kolmea asiaa: maakuntavaalien siirtoa sekä perhevapaauudistuksen ja kannustavan perusturvan kokeilua.

Pelikorttimme ovat näkyvissä pöydällä, siirtovuoro on nyt pääministerillä.

 

Kirjoittaja on ekonomisti, tohtorivaiheen opiskelija sekä KD Nuorten entinen varapuheenjohtaja.
Jyri Soria
jyri.soria@kdnuoret.fi
Twitter: @JyriSoria

Uutiset

KD Nuoret toivoo KD:lta nuorta ehdokasta presidentinvaaleihin

Ensi vuoden tammikuussa Suomessa käydään presidentinvaalit. Presidenttipeli on alkanut jo hyvän aikaa sitten useiden ehdokkaiden ilmoittauduttua kisaan.

KD Nuorten mielestä Kristillisdemokraattien täytyy lähteä presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla. Presidentinvaalit on profiloitumisen paikka arvopuolueena, jonka ytimessä on yrittäjyys, lähimmäisenrakkaus ja perheen asema yhteiskunnan perusyksikkönä.

Kristillisdemokraattien pitäisi asettaa vaaleihin ehdolle nuori ja positiivinen hahmo, joka voi toimia puolueen lippulaivana ja olla nostamassa sen kannatusta uudelle tasolle”, KD Nuorten puheenjohtaja Jiska Gröhn vetoaa. “Ehdokkaan tulee olla perillä muuttuvasta maailmasta ja nykykulttuurista sekä olla kuitenkin laaja-alainen ja kokenut poliitikko, jolla on innostava ote politiikan tekemiseen”, Gröhn listaa.

Näistä syistä KD Nuoret toivoo, että Sari Essayah olisi käytettävissä Kristillisdemokraattien  presidenttiehdokkaaksi.

 

 

Lisätiedot:

Jiska Gröhn

puheenjohtaja, KD Nuoret

+358 456 309 425

jiska.grohn@kdnuoret.fi