Kk. arkisto

lokakuu 2016

Blogit Muu

Kehitetään vanhempainvapaata

Kotihoidontuki herättää jälleen keskustelua. Demarinuoret vaativat (3.10) kotihoidontuen lakkauttamista. Samalla Kokoomusnuoret ovat tuoneet esille, kuinka kotihoidontuki tukee heidän mielestään vanhentuneita rakenteita. Ihmettelen näitä puheita ja vaatimuksia.

Ensinnäkin kotihoidontuen lakkauttaminen lisäisi valtion ja kuntien kustannuksia merkittävästi. Tämä siksi, että valtava määrä lapsia siirtyisi julkiseen päivähoitoon; tarvittaisiin lisää päiväkoteja ja hoitajia. Ovatko Demari-tai Kokoomusnuoret laskeneet tämän kustannuksia? Viime hallituskauden ehdotus kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken olisi lisännyt valtion kustannuksia yli 80 miljoonaa euroa. Demarinuorten ehdotus maksaisi huomattavasti enemmän. Lisää siis velkaa?

Toiseksi kotihoidontuen lakkauttaminen tarkoittaisi, että alle 9 kuukauden ikäiset lapset vietäisiin päiväkotiin. Tutkimuksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä on monenlaisia sen suhteen, minkä ikäisenä lapsi pärjää päiväkodissa. Psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen on tuonut esille kirjassaan Pienen lapsen sosiaalisuus, ettei alle 2-vuotiaan paikka ole vielä päiväkodissa. Hänen mukaansa useat tutkimukset viittaavat tähän suuntaan. Varmasti asiasta löytyy myös toisenlaisia näkökulmia, joihin mm. Demari-ja Kokoomusnuoret viittaavat.

Tutkimustulosten tulkinnan lisäksi olisi tärkeä kunnioittaa perheiden valinnanvapautta. Osa haluaa hoitaa lastaan kotonaan, osa taas vie lapsen nuorempana päiväkotiin. Vanhemmat tietävät usein valtiota paremmin, mikä on lapselle pienenä parasta.

On selvää, että kotihoidontuki vaikuttaa osaltaan vanhempien, usein naisen kotiin jäämiseen. Meillä onkin muita Pohjoismaita enemmän lapset kotona hoidossa. Mielestäni tämä ei ole huono asia, toisin kun näiden nuorisojärjestöjen kannareiden pohjalta voisi ymmärtää.

Sitä ei käy kiistäminen, että usein äiti hoitaa ja tällä voi olla negatiivinen vaikutus naisen myöhemmälle urakehitykselle. Tämä on aito haaste, johon on löydettävä monenlaiset näkökulmat huomioon ottava ratkaisu. Naisen uran sekä tasa-arvon lisäksi lapsen paras ja perheiden valinnanvapaus ovat myös tärkeitä tekijöitä.

Yksi ratkaisu voisi olla vanhempainvapaan kehittäminen ja pidentäminen. Malleja olisi monenlaisia. Yksi varteenotettava on 6+6+6 malli, jossa äidille olisi kiintiöity yksi puolen vuoden jakso, isälle toinen ja vanhemmat saisivat itse valita kumpi käyttää kolmannen jakson. Tällöin lasta ei tarvitsisi laittaa liian varhain päiväkotiin, mikäli toinen vanhemmista haluaa nopeasti takasin työelämään. Mallissa myös isät osallistuisivat aktiivisemmin lapsen hoitoon, joka on tavoiteltava asia. Myös moni nainen jatkaisi kaikella todennäköisyydellä aikasemmin töihin, kun lapsi olisi jo puolitoistavuotias vanhempainvapaan päättyessä.

Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisempi jakaminen sekä työelämän ja vanhemmuuden helpompi yhdistäminen ovat myös asioita, jotka vaativat toimia. Ratkaisuita ei voi kuitenkaan tehdä ainoastaan talouden perusteella, vaan perheiden valinnanvapaus ja hyvinvointi on otettava kaikissa päätöksissä huomioon.

 

remo_pj

Remo Ronkainen, KD Nuorten puheenjohtaja

puheenjohtaja@kdnuoret.fi

050 5958819

Uutiset

Järjestäytyneelle poliittiselle väkivallalle ei ole tilaa

Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt sekä Allianssi ovat järkyttyneitä Suomen Vastarintaliikkeen mielenosoituksessa saamiinsa vammoihin menehtyneen nuoren kohtalosta. Järjestöt muistuttavat, että tarvitaan ripeitä toimia järjestäytyneen poliittisen väkivallan kitkemiseksi Suomesta.

 

Me haluamme Suomen, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä oman turvallisuutensa tai fyysisen koskemattomuutensa puolesta. Rasismi, natsismi ja muut ihmisvihamieliset aatteet ja poliittinen väkivalta eivät ole osa meidän Suomeamme, järjestöt sanovat.

 

Järjestöt vaativat poliitikoilta ja virkavallalta nopeaa kartoitusta niistä keinoista, joilla väkivaltaa käyttävien järjestöjen toimintaan voidaan jo nyt puuttua, sekä tarvittaessa niitä täydentävää uutta lainsäädäntöä. Vaisujen kommenttien sijaan maan johtavien poliitikkojen on asetuttava selkeästi vastustamaan rasismia sekä näyttää, mikä on hyväksyttävää julkisessa keskustelussa ja mikä ei.

 

Poliittinen väkivalta luo pelon ilmapiirin, jossa ihmiset eivät uskalla vapaasti ilmaista omia kantojaan. Se ei voi olla yhdenkään poliittisen toimijan tavoite Suomessa, järjestöt toteavat.

 

Allekirjoittaneet järjestöt osallistuivat Peli poikki – rikotaan hiljaisuus -mielenilmaukseen.

 

Lisätietoja:

Remo Ronkainen, puheenjohtaja, KD Nuoret, 050 595 8819

Eero Rämö, puheenjohtaja, Allianssi, 040 539 2737

Mikkel Näkkäläjärvi, puheenjohtaja, Demarinuoret, 040 076 5002

Anniina Sippola, puheenjohtaja, Keskustan Opiskelijaliitto, 050 389 7260

Hilkka Kemppi, puheenjohtaja, Keskustanuoret, 050 384 6820

Daniel Sazonov, puheenjohtaja, Kokoomusnuoret, 045 129 6812

Marianna Kupias, puheenjohtaja, Kokoomusopiskelijat, 040 239 9029

Eetu Rantakangas, Puheenjohtaja, Piraattinuoret, 040 827 9995

Ida Schauman, puheenjohtaja, RKP-nuoret, 040 182 4969

Elisa Gebhard, puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK, 050 575 1723

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi, 040 545 4753

Pinja Laukkanen, puheenjohtaja, Vasemmisto-opiskelijat, 040 140 2229

Saara Ilvessalo ja Jaakko Mustakallio, Vihreät nuoret ja opiskelijat, 040 050 4089, 045 652 0589

Blogit Muu

Yrittäjän sosiaaliturva olisi innovaatiotukea

Olen kahden rahoituksen saaneen startupin perustajaosakas, joten minulta kysytään usein: “Onko Suomi hyvä paikka yrittää?”  

Kyllä on.

Suomessa on starttirahaa, innovaatiotukea ja vaikka mitä. Fyysinen ja sähköinen infrastruktuurimme on loistava. Ja vaikka yhteiskuntamme ei ehkä ole juuri nyt vakaimmillaan, se on silti äärimmäisen vakaa.

Vaikka Suomi on hyvä paikka yrittää, se kannustaa valitsemaan palkkatyön yrittäjyyden sijaan. Ryhtyessään yrittäjäksi kansalainen moninkertaistaa riskinsä päätyä työttömäksi, mutta menettää samalla työttömyysturvan. Tämä on tehokas ja toimintavarma yritysten syntyä ehkäisevä mekanismi. 

***

Otin aikoinaan yrittäjän polttomerkin sillä oletuksella, että sosiaaliturvat on nyt elämäni osalta nautittu. Lienee selvää, että kuka tahansa joutuisi hetken vatuloimaan moista päätöstä.  

Kun irtisanouduin palkkatyöstäni ja ryhdyin päätoimiseksi yrittäjäksi, minulla oli mahdollisuus anella polvillani noin työttömyyspäivärahan suuruista starttirahaa, jota voi anoa puoleksi vuodeksi kolme kertaa. Starttirahat olivat alueeltani loppu. Onneksi toisella alueella oli vielä starttirahoja jaossa, joten perustin ensimmäisen firmani sinne.

Itse asiassa en tiedä, onko yrittäjän sosiaaliturvassa tapahtunut muutoksia tänä aikana. Tuskin hirveästi. Jos ajaisin nyt firmani karille tai minulla ei olisi varaa maksaa itselleni palkkaa, en tiedä, saisinko mistään mitään rahaa. Ehkä saisin, ehkä en. Aika harvassa ovat ne, jotka osaisivat kysymykseen varmuudella vastata. Toivottavasti en joudu selvittämään asiaa.

Sanomani on, että jo pelkkä pelko taloudellisesta epävarmuudesta riittää hillitsemään kansalaisen intoa yrittää. Ihminen nimittäin tekee päätöksensä uskomustensa varassa, vaikka olisi ateisti. Riippumatta siitä, onko pelko yrittäjän heikosta sosiaaliturvasta perusteltu vai ei, taloudellista vastuuta esimerkiksi perheestään kantavalle henkilölle pelko riittävä on peruste tunkea innovaatiot pöytälaatikkoon ja jatkaa Suomen vakaista oloista nauttimista turvallisen korporaation palkkalistoilla.

Aina tietysti löytyy muutamia hulluja, jotka perustavat firman, vaikka heiltä vietäisiin kaikki ihmisoikeudet. Voisi kuitenkin olla Suomen etu, että yrittämisestä saataisiin hieman laajemman ihmisryhmän lystiä. Tähän päästään vain, jos kansa alkaa uskoa yrittäjän sosiaaliturvaan. Ihminen ei halua menettää turvallisuudentunnettaan yrittäjäksi ryhtymisen myötä. Kyllä, tunne ratkaisee.

Turvallisuudentunnetta ei kuitenkaan tule parantaa puheilla. Turvallisuudentunne tulee aina saattaa todelliselle turvallisuuden tasolle. Muutoin turvallisuudentunne on kupla, joka tulee poksahtamaan. Lopetamme yrittäjien vähäisyyden surkuttelun vasta sinä päivänä, jona suomalaiset vastaavat yksiselitteisesti “kyllä” seuraavaan kysymykseen: “Onko yrittäjällä sosiaaliturva?” 

Yrittäjän sosiaaliturva olisi sikälikin kiva juttu, että perustettavista yrityksistä kasvava osa perustuu sähköisille tuotteille. Sähköisen tuotteen kehittämisen hinta on tyypillisesti irtisanoutuminen, läppäri ja vuoden ruoat. Ja koska tuote ei kehitysvaiheessaan tuota rahaa ja sosiaaliturvaa ei ole, ruoat maksetaan usein sijoitusrahalla. Siis sijoitusrahalla, jota on Suomessa muutenkin niukalti.

Mitä Suomen taloudelle tapahtuisikaan, jos niukoiksi tiedetyt sijoitusrahat käytettäisiin yritysten kansainvälistymiseen sen sijaan, että niillä yritetään paikata yrittäjän olematonta sosiaaliturvaa? Niinpä. Yrittäjän sosiaaliturva olisi siis oikeastaan innovaatiotukea, joka ei edes vääristä kilpailua.

tom-himanen 

Tom Himanen

Level Appin ja Klikinsäästäjän perustajaosakas

KD Nuorten hallituksen varajäsen