Kk. arkisto

helmikuu 2016

Arvosana Blogit

Onnistunut kotouttaminen vaatii kulttuuri-identiteettien tiedostamista

Kristillisdemokraattien maahanmuutto-ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttopolitiikka ei voi olla vain “kyllä” tai “ei”, vaan on kyettävä vastaamaan kysymykseen “miten?”. Tällöin maahanmuuttopolitiikan painopiste on suunnattava onnistuneeseen kotouttamiseen.

Erityisesti maahanmuuttajalasten ja -nuorten kohdalla identiteetti ei välttämättä rakennu yhden kulttuurin varaan, vaan identiteetti sisältää elementtejä sekä vanhempien että kantasuomalaisten kulttuurista. Lasten ja nuorten on vanhempia luontevampaa kasvaa sisälle suomalaiseen kulttuuriin, mutta kahden kulttuuri-identiteetin välillä tasapainottelu voi sisältää myös hämmennystä ja väliinputoamisen mahdollisuuden.

Monien Suomeen saapuvien maahanmuuttajien juuret ovat arabialaisessa kulttuurissa. Muutamia eroja suomalaiseen kulttuuriin verrattuna on mm:

Yksilöllisyys-yhteisöllisyys

Islamilaiset maat, joista turvapaikanhakijat pääasiassa saapuvat, edustavat yhteisökulttuureja. Yhteisökulttuureissa yhteisö on yksilöä tärkeämpi ja perheen käsitteen alle kuuluu usein ydinperheen lisäksi myös muita sukulaisia. Yhteisökulttuureissa sukulaissuhteet säilyvät yleensä tiiviinä läpi elämän ja yksilön ilot ja häpeät koskettavat koko sukua.

Suomalainen kulttuuri on tyypillinen yksilökulttuuri. Vaikka kotia ja perhettä arvostetaan, yksin pärjääminen, itsenäisyys ja oman elämän luominen ovat ihanteita, joiden saavuttamiseen ohjataan pienestä pitäen. Esimerkiksi nuorten kohdalla kaverien ja kodin ulkopuolisen vapaa-ajan merkitys on keskeinen, ja “itseensä investoiminen” kuuluu asiaan.

Yhteiskuntajärjestys ja uskonnollisuus

Arabialaisessa kulttuurissa valtauskonto islam vaikuttaa yhteiskuntajärjestelmään ja lainsäädäntöön esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Afganistanissa, Pakistanissa ja Iranissa. Edellä mainituissa maissa sharia on määräävä tekijä mm. rikoslaissa, mutta suurimmissa osissa muslimimaita sharia on käytössä lähinnä perhe- ja perimyslain piirissä. Valtiomuoto on tyypillisesti monarkia tai (islamilainen) tasavalta. Uskonnon merkitys elämässä on keskeinen.

Suomessa valtiomuoto on puolestaan demokraattinen tasavalta, jonka yhteiskuntajärjestys ja lainsäädäntö perustuvat länsimaisille, kristillisille arvoille. Suomalainen uskonnollisuus on maallistunut voimakkaasti ja moraalikäsityksissä Suomi sijoittuu maailman vapaamielisimpien maiden joukkoon. Suomessa on uskonnonvapaus, ja esimerkiksi politiikka ja uskonto pyritään pitämään erillään.

Erilaiset kulttuuri-identiteetit eivät ole kotoutumisen esteitä. Ei voida kuitenkaan ajatella, että kulttuuri-identiteetit voidaan sivuuttaa sen nimissä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen kulttuuri-identiteetti, mutta yleiset erityispiirteet ja suuret linjat kannattaa tiedostaa.

Maahanmuuttajan onnistuneeseen kotouttamiseen kuuluu kulttuuri-identiteetin huomioon ottaminen. Se ei tarkoita suomalaisen kulttuurin ja traditioiden alas ajamista. Päinvastoin, niiden omaksuminen on onnistuneen kotoutumisen edellytys. Koulujen kasvatustyöllä on tärkeä rooli – maahanmuuttajien kohtaaminen ja kotouttaminen on tärkeää huomioida entistä paremmin opettajankoulutuksessa. Koulun tulee ohjata oppilaita vertailemaan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia eroja ja samankaltaisuuksia sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla. Oman kulttuurin avoin ja myös kriittinen tarkastelu ehkäisevät ajattelutapaa, jossa omaa maailmankuvaa pidetään ainoana oikeana.

Hilla Ryösö
KD Nuorten hallituksen jäsen

Kirjoittaja on opettajaopiskelija ja tehnyt kandidaatintutkielman aiheesta kotoutuminen ja kulttuuri-identiteetti suomalaisen ja arabialaisen kulttuurin näkökulmasta.

Uutiset

Suomi on osa länttä – emme ole puolueeton valtio

Kannanotto 24.2.2016 / Vapaa julkaistavaksi

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ei niele Vasemmistonuorten kannanottoa, jossa väitetään, että ”puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) päätös sallia Yhdysvaltain maa- ja ilmavoimien osallistuminen Suomessa järjestettäviin sotaharjoituksiin heikentää Suomen turvallisuustilannetta.”

Vaikka emme kuulu sotilasliittoon, olemme monessa suhteessa valinneet puolemme”, KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Markus Metsala toteaa.

Sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa ovat Suomen oman puolustuskyvyn kehittämisen kannalta tärkeitä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb onkin todennut Yhdysvaltojen olevan Suomen puolustusvoimien tärkein kahdenvälinen yhteistyökumppani.

”Lisäksi yhteistyökumppanuus antaa aina viestin ulkovalloille. Se viesti kuuluu: Suomi kuuluu länteen ja tekee yhteistyötä läntisten toimijoiden kanssa”, Metsala kuvailee.

Yhdysvalloilla on varmasti oma intressi vetää Suomi tiiviimmin osaksi länttä. Toisaalta on Suomen intressien mukaista tiivistää yhteistyötä sellaisen maan kanssa, jolla on maailman vahvimmat asevoimat ja joka jakaa länsimaiset arvot. Suomen puolustuskyky paranee ja molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä.

”Sotaharjoitukset eivät vaaranna Suomen turvallisuutta, vaan vahvistavat sitä. Sen sijaan se, että kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa jäämme ilman liittolaisia, on erittäin vaarallista. Siksi KD Nuoret onkin vuodesta 2013 kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä”, Metsala muistuttaa.

Lisätiedot:

Markus Metsala
1. varapuheenjohtaja, KD Nuoret
markus.metsala@kdnuoret.fi
+358 50 469 3163

Remo Ronkainen
puheenjohtaja, KD Nuoret
remo.ronkainen@kdnuoret.fi
+358 50 595 8819

Blogit Opiskelijapolitiikka

Opintotuen tulorajat pois

Taas alkuvuodesta useampi opiskelija tai juuri työelämään siirtynyt on saanut mukavan yllätyksen Kelalta. Kela on päättänyt rangaista opiskelijaa ahkeruudesta. Sain itsekin postia, jossa minulta peritään merkittävä summa opintotukea takaisin korkojen kera. Useissa tapauksissa kyse ei ole vain takaisin perinnästä, vaan henkilö joutuu maksamaan huomattavasti suuremman summan Kelalle. Esimerkiksi henkilö A on ylittänyt sallitun tulorajan 50 eurolla ja joutuu maksamaan takaisin lähes 600 euroa Kelalle. Kuulostaako reilulta?

Silti myös opiskelijoiden piirissä on esitetty, ettei tulorajoja tule poistaa. Keskeisin argumentti kuuluu seuraavasti: ”opintotuen tarkoitus on yksiselitteisesti mahdollistaa opiskelu myös varattomille. Sen ei siis ole tarkoituskaan olla palkkaa opiskelusta.” Joten jos tienaat enemmän (yli tulorajojen), et edes tarvitsisi opintotukea. Argumentti on kuitenkin ongelmallinen.

Ensinnäkin, on moraalisesti erikoista, että opintojen ohella työskentelevä menettää tulojaan työtä tekemällä. Toisin sanoen ahkeruudesta rangaistaan. Mielestäni sen ei pitäisi olla missään tilanteessa mahdollista. Samoja kannustinloukkuja aiheuttaa myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme. Katso ongelmasta ja ratkaisuista lisää täältä.

Toiseksi, vaikka opintotuki on suunnattu ”varattomille” on selvää, että yksin tuen varassa ei useinkaan pärjää. On pakko tehdä töitä. Itse pääkaupunkiseudulla asuneena tiedän, että vuokrat ovat todella korkeita. Opinto-ja asumistuki ei riitä elämiseen. Nyt töitä tekevä opiskelija joutuu tarkkaan laskemaan tulojaan, jotta ei vain ylitä Kelan määrittämiä tulorajoja. Byrokratian kanssa taisteluun käytetyn ajan voisi varmasti käyttää tehokkaammin.

Kolmanneksi, on valtion talouden kannalta hyvä, että opiskelija tekee töitä opintojensa ohessa. Valtio saa tuloveroa, työttömyys- eläke ja sairausvakuutusmaksuja opiskelijoiden tekemistä työtunneista. Samalla lisääntyneet tulot vaikuttavat usein myös kulutukseen. Myös tätä kautta valtio saa lisää verotuloja. Tuntuukin täysin käsittämättömältä valtion holhoukselta, että opiskelijoiden työn tekemistä vahditaan ja siitä jopa rangaistaan.

Toki on yhteiskunnan etujen mukaista, että opiskelija myös valmistuu tavoiteajassa. Liika työnteko voi nimittäin viivästyttää valmistumista. Samalla on kuitenkin muistettava, että työmarkkinoiden ollessa tässä jamassa, on äärimmäisen tärkeää hankkia työkokemusta. Enää ei ole selvää, että akateemisesti koulutettu henkilö saa töitä pelkällä tutkinnolla. Pätevyyden lisäksi tarvitaan sopivuutta ja kokemusta. Usealla alalla on vaikea löytää työpaikkaa, jos ei ole saanut työkokemusta jo opiskeluaikana.

Ehdotankin, että opiskelijoiden tulorajoista luovutaan kokonaan. Akateemisen työttömyyden kasvaessa ja toisaalta työkokemuksen merkityksen korostuessa, on perusteltua tehdä laajasti töitä opintojen ohessa. Eikä työn tekeminen tarkoita edes opintojen merkittävää viivästymistä. Samalla on muistettava työn tekemisestä syntyvät verotulot, talouskasvu sekä uudet työpaikat. Byrokratiaa vastaan taistelemisen sijaan tarvitaan järjestelmä, joka kannustaa tekemään töitä. Se on yksilön ja koko yhteiskunnan etu.

Remo Ronkainen
puheenjohtaja, KD Nuoret

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 13.2. kirjoittajan henkilökohtaisessa Uuden Suomen blogipalvelussa, eikä se edusta virallista KD Nuorten kantaa.