Kk. arkisto

lokakuu 2015

Uutiset

Markus Metsala ja Nelli-Maria Rantala KD Nuorten varapuheenjohtajiksi

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry. vietti vuosikokoustaan viikonloppuna 24.-25.10.2015 Helsingin Suomenlinnassa. Järjestön varapuheenjohtajiksi kaudelle 2016 valittiin Markus Metsala sekä Nelli-Maria Rantala.

Järjestön hallituksesta 1. varapuheenjohtajaksi noussut Metsala on 22-vuotias poliittisen historian opiskelija Turusta. Metsala on opittu tuntemaan nuorisojärjestökentällä erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntemuksestaan. Hän toivoo KD Nuorilta myös vastuunottoa. ”Puolueen nousuun lähtenyt kannatus pitää käyttä hyödyksi. Positiivista viestiä uudistuneesta KD:stä täytyy pitää esillä myös omassa nuorten toiminnassamme”, Metsala toivoo.

Järjestön 2. varapuheenjohtajaksi nousi 20-vuotias Nelli-Maria Rantala Vantaalta. Metropolia ammattikorkeakoulussa tradenomiksi opiskeleva Rantala toimii vapaa-ajallaan Uudenmaan KD Nuorten puheenjohtajana sekä eri luottamustehtävissä oppilaitoksessaan. Lisäksi hän työskentelee sivutoimisesti.

Hallitukseen äänestettiin varsinaisiksi jäseniksi 2-vuotiskaudelle Minna Rajala (25) Tampereelta, Iida Hovi (27) Lahdesta, Toni Pakarinen (17) Kouvolasta ja Teija Muuraiskangas (25) Kokkolasta, sekä 1-vuotiskaudelle hallituksesta varapuheenjohtajaksi nousseen Metsalan tilalle Hilla Ryösö (21) Jyväskylästä.

Hallituskauttaan jatkavat vielä seuraavana vuonna Veera Köpsi (27) Raisiosta, Ester Laato (28) Espoosta ja Juho Jääskeläinen (26) Turusta.

Varajäseniksi vuodelle 2016 valittiin Tom Himanen (26) Helsingistä, Linda-Riina Paavilainen (25) Tampereelta, Santtu Lehtinen (25) Turusta sekä Roosa Kauppinen (23) Jyväskylästä.

KD Nuorten puheenjohtajasta ei tänä vuonna äänestetty, sillä järjestön kipparina vuoden alusta saakka toimineen Remo Ronkaisen kaksivuotinen kausi jatkuu vielä vuoden 2016 loppuun saakka.

Lisätiedot:

Markus Metsala
+358 50 469 3163
markus.metsala@kdnuoret.fi

Nelli-Maria Rantala
+358 40 833 9441
nelli-maria.rantala@kdnuoret.fi

Milka Taivassalo
KD Nuorten 
pääsihteeri
+358 45 137 6021
paasihteeri@kdnuoret.fi

Arvosana Blogit

Koko kansan paavi

Paavi Franciscus on onnistunut siinä, missä suurin osa konservatiiveista epäonnistuu. Hän on noussut kansansuosioon vanhoillisesta asemastaan huolimatta.

Sikstuksen kappelissa eletään jännittäviä hetkiä keväällä 2013. Paavi Benedictus XVI on ilmoittanut jättävänsä Rooman piispan eli paavin tehtävän. Tapaus on lähes ennen kuulumaton, lähtökohtaisesti vasta kuolema erottaa paaviudesta. Paavi on katolisen kirkon sisällä teologisen ravintoketjun huippu, siitä ei ole enää seuraavaa askelta eteenpäin.

Benedictus, syntymänimeltään Joseph Ratzinger on kuitenkin päättänyt rikkoa tuon perussäännön. Vastaavasta ei ole kuultu 600 vuoteen. Edeltävä vapaaehtoinen eroaminen paavin virasta on tapahtunut 1400-luvulla, kun sivuun jättäytyi Gregorius XII.

Syy Ratzingerin päätökseen on hyvin inhimillinen. Paavinkin liha ja veri vanhenevat.

Päätös on tehty tarkkaan harkitun pohdinnan jälkeen. 86 syntymäpäivän lähestyessä aika on otollinen.

Eroilmoitusta seuraa kardinaalien välisen konklaavin koollekutsuminen. Näyttämönä palvelee perinteitä kunnioittaen Sikstuksen kappeli Vatikaanin ytimessä.

Michelangelon maailmankuulujen freskojen alla kokoontuu 115 kardinaalia, joiden joukossa myös seuraava paavi istuu. Kun kardinaalit astuvat kappeliin, ovet suljetaan.

Kahden päivän, pitkien latinankielisten keskustelujen ja viiden äänestyksen jälkeen tulos on selvä. Ratzingerin seuraajaksi valitaan argentiinalainen jesuiitta Jorge Mario Bergoglio, joka ottaa paavilliseksi nimekseen Franciscuksen.

Kuva: Creative Commons

Kuva: Creative Commons

Taitava viestijä

Paavin virkaan astumisen jälkeen Franciscuksesta on tullut valtavan suosittu. On hämmentävää, miten uusi paavi onnistuu nauttimaan niin laajaa suosiota. Hänestä pitävät niin liberaalit kuin konservatiivit.

Erityisesti ensin mainitun ryhmän ihailu paavia kohtaan hymyilyttää.

Konservatiiveille paavi nyt on paavi; vanha ja perinteikäs instituutio, maailman merkittävin hengenmies. Liberaaleille Franciscus edustaa uudistusta vanhoillisen katolisen kirkon sisällä.

Onko paavi siis uudistaja, edistysmielinen sankari, joka tuulettaa Vatikaanin pölyisiä holveja?

Ei oikeastaan.

Sen sijaan Franciscus kyllä on yksi maailman parhaista viestijöistä.

Liberaalien suosion taustalla on paavin taito vakuuttaa ihmiset heidän omia ennakkoluulojaan hyödyntäen.

Keino on taitava ja jokseenkin klassinen.

Paavi tunnistaa katoliseen kirkkoon ja omaan asemaansa liittyvät ennakkoluulot, ja niiden vahvistamisen sijaan tarjoaa yleisölle jotain muuta. Tempun onnistumista helpottaa se, että monien liberaalien – erityisesti toimittajien – mielikuvat katolisuudesta ja paaviudesta ovat liioitellun vanhoilliset ja vääristyneet.

Otetaan esimerkki.

Franciscus sanoo julkisesti, ettei hänellä ole oikeutta tuomita homoseksuaalia.

Liberaaleille toimittajille viesti on hunajaa. Viesti leviää kulovalkean tavoin kaikissa maailman viestimissä. Jotkut konservatiivitkin pelästyvät, noinkohan paavi flirttailee vapaamieliseen suuntaan?

No, ei oikeastaan. Paavi sanoo itsestään selvän asian. Toden totta, ei hänellä, eikä kenelläkään muulla ole katolisen kirkon opin mukaan oikeutta tuomita yhtään ketään oli tämä sitten homo tai ei.

Toinen esimerkki.

Paavi ottaa myönteisen kannan evoluutioteoriaan. Useat tämän jutun kirjoittajankin tuttavat jakavat uutista sosiaalisessa mediassa into piukeina, kunnes joku hoksaa, ettei katolisen kirkon kanta evoluutioteoriaan ole ollut enää aikoihin kielteinen.

Aivan.

Monella uskonnosta vieraantuneella ihmisellä, joita länsimaisten toimittajienkin joukossa paljon on, ei yksinkertaisesti ole riittävää uskonnollista lukutaitoa ymmärtämään katolisen kirkon sisäistä dynamiikkaa.

On hyvä muistaa, että kommenteissaan paavia sitoo katolisen kirkon oppi. Suurimmassa osassa asioista hänen henkilökohtaisella mielipiteellään ei ole painoarvoa.

Kuvaava esimerkki on se, mitä edesmennyt paavi Johannes Paavali II vastasi, kun häneltä kysyttiin mielipidettä naispappeuteen. Paavi huomautti, että on epäolennaista kysyä, mitä mieltä hän on, koska sillä ei ole merkitystä.

Katolisen kirkon oppi on se mikä on, eikä Johannes Paavali II:n oma mielipide paljon paina sen rinnalla. Paavin näkökulman mukaan pappeus on asia, jonka muuttamiseen hänelle tai kellekään muulle katoliselle ei ole suotu valtaa tai oikeutta.

Monille protestanteille tätä on vaikea ymmärtää. Protestanttisessa kulttuurissa on totuttu siihen, että kirkon oppi on enemmän tai vähemmän tulkintakysymys. Protestantti pitää itsestään selvänä, että kirkon johtajille on valta kyseenalaistaa ja muuttaa oppia, jos siltä tuntuu.

Katolisessa kirkossa asetelma on erilainen.

Paavi on opin suojelija, eikä hänellä ole valtaa kirjoittaa sitä uusiksi aivan noin vain.

Sen sijaan paavilla kyllä on oikeus hyödyntää liberaalien liioiteltuja ennakkoluuloja viestinnässään.

Kirjoittajallekin avautui mahdollisuus aistia paavi-huumaa Vatikaanissa pääsiäisenä 2014. Kymmenet tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet Pietarinkirkon aukiolle kuulemaan paavi Franciscuksen audienssia.

Kirjoittajallekin avautui mahdollisuus aistia paavi-huumaa Vatikaanissa pääsiäisenä 2014. Kymmenet tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet Pietarinkirkon aukiolle kuulemaan paavi Franciscuksen audienssia.

Teksti: Lauri Kangasniemi

Blogit

Puolassa kuumin kampanja-aika – tiedossa jännittävät parlamenttivaalit

Puolassa käydään parlamenttivaalit kahden viikon päästä, 25.10.2015. Nämä vaalit ovat myös Suomen kannalta merkittävät, onhan Puola lähes neljänkymmenen miljoonan ihmisen asuttama suuri maa keskellä Eurooppaa. Puolalla on paitsi painava asema EU-politiikassa, myös yhä tärkeämpi rooli suomalaisyritystenkin sijoituskohteena. Lokakuiset vaalit ovat erityisen kiinnostavat, koska mielipidemittausten perusteella suurin oppositiopuolue (PiS, Laki ja Oikeus) on voittamassa vaalit. Viimeiset kaksi vaalikautta ovat olleet Puolassa historialliset, koska sama puolue (PO, Kansalaisfoorumi) on säilyttänyt asemansa suurimpana puolueena.

 

Puolassa politiikka on ollut sosialismin romahtamisen jälkeen hyvin poukkoilevaa, mistä yhteiskunnan pitkän tähtäimen rakentaminen on kärsinyt. Kansalaisfoorumi on EU-myönteinen, liberaalia markkinataloutta ajava, mutta eettisissä kysymyksissä konservatiivi puolue. Perinteisesti nuoret, menestyneet ja kaupungissa asuvat ihmiset ovat foorumin äänestäjäkuntaa. Yhdessä PSL-puolueen (Kansanpuolue) kanssa Kansalaisfoorumi on onnistunut modernisoimaan Puolaa suurin harppauksin, ja EU:n avokätiset rakennetukirahat on onnistuttu käyttämään suurimmaksi osaksi tehokkaasti. Hallitus on toisaalta joutunut tekemään kipeitä päätöksiä, kuten eläkeiän nostamisen, mikä vaikuttaa nyt puolueen kannatukseen negatiivisesti. Välillä esiin pulpahdelleet korruptioskandaalit eivät myöskään ole helpottaneet tilannetta.

 

Laki ja Oikeus -puolue on ottanut kaiken irti Kansalaisfoorumin vaikeasta tilanteesta ja lupaa nyt esimerkiksi eläkeiän uudestaan laskemista. Laki ja Oikeus on oikeistopopulistinen puolue, joka vetoaa retoriikassaan isänmaallisiin ja uskonnollisiin tunteisiin, ja sen äänestäjäkunta koostuu erityisesti vanhemmista ihmisistä. Puolueella on tiiviit suhteet katoliseen kirkkoon, mistä puolue saa jatkuvaa kritiikkiä liberaalin median taholta. Meneillään olevan vaalikampanjan aikana tosin on ollut nähtävissä, että puolue on yrittänyt muuttaa profiiliaan hieman maltillisemmaksi ja siten kalastella nuorempia äänestäjiä. Tämä on jatkumoa kesällä käydyille presidentinvaaleille, jotka voitti 43-vuotias Laki ja Oikeus -puolueen edustaja Andrzej Duda. Tämä oli shokki Kansalaisfoorumille, joka piti istuvan presidentin Bronisław Komorowskin jatkokautta itsestäänselvänä.

 

Kansalaisfoorumi on onnistunut luomaan hyvät EU-suhteet ja erityisesti Saksan kanssa yhteistyötä on tiivistetty. Tämä kehitys on vaarassa, jos Laki ja Oikeus voittaa, koska puolue on hyvin EU-kriittinen. Puola on tällä hetkellä EU-rakennetukien suurin nettosaaja, mutta tilanne muuttuu todennäköisesti ensi budjettikaudella – kuinka paljon, se riippuu myös tulevan hallituksen asenteesta. EU-tasolla Puolalta aletaan pikkuhiljaa vaatia vastalahjaksi solidaarisuutta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa, ja rahahanat ovat vaarassa sulkeutua, jos Puola ei ole aikeissa osoittaa solidaarisuutta. Jää nähtäväksi, miten tuleva hallitus vastaa haasteeseen.

 

Pienemmistä puolueista merkittävin haastaja on Yhdistynyt Vasemmisto, joka pitää sisällään eri kokoisia liikkeitä radikaaleista arvoliberaaleista entisiin kommunisteihin. Vasemmiston jälkeen merkittävin ryhmittymä on erityisesti Kansalaisfoorumin haastajaksi povattu Nowoczesna (Uudenaikainen) -puolue, jonka tavoitteena on varsinkin pienyrittäjien aseman helpottaminen. Näiden lisäksi puolalaisten on mahdollista äänestää kahta yhden henkilön ympärille muodostunutta ryhmittymää. Näistä ensimmäinen on Kukizin liike, joka pyrkii poliittisen järjestelmän muutokseen, alkaen suhteellisen vaalitavan poistamisesta parlamenttivaaleissa. Toinen on radikaali oikeistoliberaali Korwinin liike, joka ajaa valtion täydellistä puuttumattomuutta liike-elämään. Viimeisin pienistä haastajista on Razem (Yhdessä) -puolue, jonka teemana on erityisesti minimipalkan määrittäminen sekä 35-tuntinen työviikko. Puolan poliittinen kenttä on pienpuolueiden osalta jatkuvassa muutoksessa, ja edellä mainituistakin kaikki ovat kokonaan uusia tai vanhoista ryhmittymistä keskenään yhdistyneitä.

 

Keskiarvo tähänastisista mielipidemittauksista:

Laki ja Oikeus: 38.2 %
Kansalaisfoorumi: 23.3 %
Yhdistynyt Vasemmisto: 8.8 %
Uudenaikainen: 6,9 %
Kukizin liike: 6.4 %
Kansanpuolue: 5,6 %
Korwinin liike: 3.7 %
Yhdessä: 0.6 %

Lähde: http://ewybory.eu/wybory-parlamentarne-2015/

 

Ester Laato
Kirjoittaja on KD Nuorten hallituksen jäsen, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Puolassa.