Kk. arkisto

maaliskuu 2015

Uutiset

KD Nuoret esittää töihin kannustavaa perustuloa

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret haluaa perustulon, joka kannustaa kansalaisia töihin. Nuorisojärjestö esittää selkeää perustulomallia, joka tasaveroon yhdistettynä estää kannustinloukut ja luo joustavuutta työmarkkinoille.

 

KD Nuorten esittämässä mallissa jokaiselle Suomen kansalaiselle ja Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle annettaisiin syntymästä kuolemaan saakka 600 €/kk verottomana. Perustulo korvaisi kaikki ne tuet, jotka eivät perustu eläkkeisiin, sairauteen tai henkilön toimintarajoitteisuuteen.

 

Kustannukset olisivat vuodessa 39 896 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan eläkkeet, toimintarajoitteisuus- ja sairaustuet sekä hallintokulut, kokonaiskustannukset olisivat arviolta 63 223 miljoonaa euroa. Se vastaa nykymallin vuosikustannuksia.

 

Tasaveron avulla KD Nuorten perustulomalli yhdistää progressiivisen verotuksen edut sekä tasaveron selkeyden. Valtion tuloveroprosentti olisi 15 % kaikilla tulotasoilla, ja sen lisäksi jokainen maksaisi kunnallisveroa.

 

Tasaveron hyvät puolet ovat tehokkuus, kannustinloukkujen häviäminen, pätkä- ja keikkatöiden vastaanottamisen helpottuminen sekä byrokratian merkittävä väheneminen. Perinteisesti tasaveron ongelmana on pidetty sitä, että se ei ole oikeudenmukaista, mutta perustulon kautta mallimme jakaa tuloja progressiivisesti”, selvittää KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Jyri Soria. “Lisäksi tietyt palvelumaksut olisivat erisuuruisia eri tuloluokille, kuten nykyisinkin”, hän lisää.

 

Perustuloa voidaan pitää veronpalautuksena. Kun tulot ovat alle 2 000 €, käytännössä todellinen veroprosentti on negatiivinen, sillä hän saa enemmän rahaa perustulosta kuin maksaa veroja. Sitä mukaa kun tulot nousevat, todellinen veroprosentti nousee liki 35 prosenttiin kunnallisveron kanssa. Jos tulot ovat esimerkiksi 5 000 € kuussa, todellinen veroprosentti on jo 23 %. Koska maksettu vero perustuu tuloihin, mutta perustulo pysyy samana kaikille, sitä mukaa kun tulot kasvavat, tasaverosta huolimatta todellinen veroprosentti nousee ja lähestyy raja-arvoaan.

 

Mallin yksinkertaisuus vähentää myös hallintokuluja – arviomme mukaan niistä jopa 70 % voitaisiin karsia pois. Kelan ja sosiaaliviranomaisten käsittelyyn jäisivät pelkästään rajatapaukset, eli sairaat ja työkyvyttömät. Pienituloiset saisivat nykyisen käytännön tavoin tukea harkinnanvaraisesti.

 

Selkeytensä vuoksi mallimme mahdollistaa joustavan työnteon ja yrittämisen. Myös perheille maksettavat tuet muuttuisivat yksinkertaisemmiksi. Esimerkiksi lapsiperhe, jossa on neljä jäsentä, saisi 2 400 €/kk, mikä mahdollistaisi vanhemmille joustavan työssäkäynnin lasten kasvattamisen ohella”, KD Nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen innostuu kuvailemaan.

 

Käytännössä jokaisella palkansaajalla olisi oma viitenumero, jota käyttäessä pankit ohjaisivat veroprosentin mukaan oikean summan veroja suoraan valtiolle, ja loput tulisivat työntekijälle. Muulla tavalla ansaitut tulot, kuten pääomatulot, verotettaisiin tämän ohella. Niiden verotusprosentti riippuisi tulon luonteesta.

 

Toisin kuin nykymalli, esittämämme perustulo kannustaa ottamaan vastaan kaikenlaisia töitä, koska ansiot eivät vaikuta kuukausittaisen perustulon suuruuteen. Tämä mahdollistaisi paikallisen sopimisen, pienet työt ja joustavan yrittäjyyden. Perustulomallimme lisäisi todennäköisesti työpaikkojen määrää, koska se poistaisi pimeänä tehtävän työn houkutusta”, Jyri Soria summaa.

 

KD Nuoret toivoo, että perustulomalli otetaan osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa, ja sitä kokeiltaisi paikallisesti jo ensi hallituskaudella.

 

Lisätiedot:

 

Jyri Soria
1. varapuheenjohtaja
+358 45 631 2362
jyri.soria@kdnuoret.fi

 

Remo Ronkainen
puheenjohtaja
+358 50 595 8819
remo.ronkainen@kdnuoret.fi

Uutiset

Perustulokokeilu hallitusohjelmaan

Poliittiset nuorisojärjestöt haluavat perustulon hallitusohjelmaan

Tiedote 27.3.2015

Julkaisuvapaa heti

 

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Vasemmistonuoret, Keskustanuoret, RKP-nuoret ja KD Nuoret vaativat perustulokokeilua seuraavaan hallitusohjelmaan.

 

Perustulo on sosiaaliturvan muoto, jossa kaikille Suomessa pysyvästi asuville täysi-ikäisille maksetaan säännöllisesti rahaa toimeentuloa varten. Perustulo takaa vastikkeettoman sosiaaliturvan kaikille heidän tuloistaan ja elämäntilanteestaan riippumatta.

 

– Perustulo on oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme. Se soveltuu paremmin nykyajan epävarmojen työmarkkinoiden oheen, joissa yhä useammat elättävät itsensä erilaisilla pätkä- ja silpputöillä, yrittäjinä, osa-aikaisina tai freelancereina. Perustulo huomioi nämä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajat, toteavat nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.

Järjestöjen mukaan myös esimerkiksi opiskelijoiden asema paranee ja tuloerot sekä köyhyys vähenevät perustulon myötä. Perustulo vähentää nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän byrokratiaa ja ihmisten nöyryyttävää juoksuttamista luukulta toiselle. Perustulo purkaa nykyisen järjestelmän kannustinloukkuja, jotka voivat estää ihmisiä vastaanottamasta töitä.

– Hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus perustulon edistämisestä. Lailliset esteet pitää selvittää ja seuraavalla hallituskaudella on järjestettävä kokeilu, jonka tavoitteena tulee olla perustuloon siirtyminen. Perustulo pitää toteuttaa niin, että se suuruudeltaan vastaa Suomen perusturvan nykyistä tasoa, linjaavat puheenjohtajat.

 

Lisätietoja:

KD Nuoret, puheenjohtaja Remo Ronkainen, 0505958819

Keskustanuoret, puheenjohtaja Teppo Säkkinen, 050 384 6820

RKP-nuoret, puheenjohtaja Ida Schauman, 040 18 24 969

Vasemmistonuoret, puheenjohtaja Li Andersson, 0405088697

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, puheenjohtajat Saara Ilvessalo, 0400504089 ja Ozan Yanar, 0442758797

Blogit Politiikka Talouspolitiikka

Yliopistojen ja yritysten keskinäinen avunanto – uuden sukupolven YYA-sopimus

Tulevana kesänä Suomessa on arvioiden mukaan jopa 50 000 akateemista työtöntä, eli henkilöä, joilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto. Vuoden 2015 tammikuussa Suomessa oli yhteensä 230 000 työtöntä, jolloin työttömyysaste oli 8,8 %. Akateemisten työttömien joukossa on lukuisten eri alojen asiantuntijoita insinööreistä ja kauppatieteilijöistä humanisteihin ja teologeihin. Vastavalmistunut on vaarassa joutua heti valmistumisensa jälkeen kortistoon. Jo pitkän aikaa jatkunut taantuma on alkanut iskeä myös akateemisen koulutuksen saaneisiin, kun suuret yritykset ovat karsineet kovalla kädellä toimihenkilö- ja asiantuntijapaikkoja yt-neuvottelujen seurauksena. Perinteisesti akateeminen työttömyys on liitetty juuri humanistis-yhteiskunnallisiin aloihin, mutta yllättäen työttömiä insinöörejä onkin kaksinkertainen määrä suhteessa työttömiin filosofian maistereihin. Keskityn tässä kirjoituksessa kuitenkin humanistis-yhteiskunnallisiin aloihin, koska itse kielen opiskelijana tunnen tämän kentän parhaiten.

 

Perinteisesti yliopisto on kouluttanut asiantuntijoita valtiolle ja kunnille. Valtiotieteilijät päätyvät virkamiehiksi valtionhallintoon siinä missä kielen ja kulttuurin opiskelijoista tulee opettajia tai tutkijoita. Toki näin edelleenkin monesti on, mutta yhä useammin käsitys osoittautuu vanhanaikaiseksi. Kaikki eivät mahdu töihin valtiolle tai kuntiin, varsinkaan, jos tarkoituksena on vähentää hallinnon byrokratiaa. Toki monista kielten opiskelijoista voi myös tulla kääntäjiä tai tulkkeja, jolloin he työllistyvät yrityksiin tai perustavat itse yrityksen. Käännöstoimistoja lukuun ottamatta yksityisiä yrityksiä, jotka hyödyntävät laajasti humanistis-yhteiskunnallisten alojen asiantuntemusta, on kuitenkin vielä harvassa. Tämän epäkohdan korjaaminen vähentäisi akateemista työttömyyttä ja samalla lisäisi yritysten mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla.

 

Miten siis niin sanotut pehmeiden ja kovien arvojen alat saadaan yhteistyöhön? Ensinnäkin tarvitaan ennakkoluuloton asenne kaikilta osapuolilta uuden sukupolven YYA-sopimuksen hengessä. Yliopistot voivat ottaa mallia teknillisistä yliopistoista tässä suhteessa: yliopisto ei ole yhtään sen vähemmän akateeminen, vaikka se tekeekin yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaajan tulisi ohjata opiskelijaa tämän kiinnostuksen kohteiden mukaan, mutta samanaikaisesti aktivoida opiskelijaa ja vaatiakin tätä suunnittelemaan opintojansa työelämälähtöisesti. Opinto-ohjaajan tulisi jo opintojen alkuvaiheessa ohjata esimerkiksi sivuaineiden valinnassa ja tarvittaessa kehottaa hakemaan sivuaineoikeutta toisesta oppilaitoksesta. Kun lisäksi opiskelijaa kannustetaan tekemään korkeakouluopintoihin sisältyvät harjoittelu ja opinnäytetyö yrityksessä, on hänen tulevaisuuden työllisyysnäkymänsä huomattavasti paremmat.

 

Miksi sitten esimerkiksi pienen tai keskisuuren yrityksen kannattaisi investoida humanististen tai yhteiskunnallisten alojen osaajaan, kun tarjolla on myös insinöörejä ja kauppatieteilijöitä? Ensinnäkin kielitaito sekä kulttuurien tuntemus on jotain, mitä yksikään kansainvälistymisestä haaveileva yritys ei voi ohittaa. Kielen ja kulttuurin opiskelija perehtyy opintojensa aikana perinpohjaisesti yhteen tai useampaan kulttuurialueeseen. Hänellä on pakollinen vaihto-opiskelujakso kohdemaassa, mikä vahvistaa tätä tietämystä. Humanistisesta tiedekunnasta valmistunut filosofian maisteri on osoittanut, että hän pystyy omaksumaan suuria tietokokonaisuuksia ja toisaalta itse tuottamaan korkealaatuista tietoa. Vaikka vastavalmistunut opiskelija ei olisikaan perehtynyt esimerkiksi kirjanpitoon, on hänellä kykyä oppia se. Kirjanpito on nopeampi oppia kuin kieli.

 

Summa summarum. On ihailtavaa, että monella humanistis-yhteiskunnallisen alan asiantuntijalla on kutsumus toimia tutkijana, opettajana tai kääntäjänä. Tämä ei silti saisi kategorisoida kaikkia alalla toimivia. Yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön tehostaminen on aito mahdollisuus luoda työpaikkoja niille, jotka eivät kategoriaan sovi ja kääntää akateeminen työttömyys laskuun.

 

Lähteitä:

Findikaattori

Tekniikka ja Talous

Taloussanomat

Yle

Blogit

Riittääkö aikasi välittämiseen?

Teimme tänään äitini kanssa kävelyretken ja kävimme kahdestaan Ruissalossa ihastelemassa kevään ensimmäisiä leskenlehtiä. Miten hauraalta hän näyttikään, voimat olivat aika loppu. Autoin häntä, se oli luontevaa. Mutta silti tuntui hullulta, että tavallaan roolit menivät sekaisin.

Elämme hetkessä missä meitä ohjaavat aika, talous ja tavoitteet. Olemme kulkeneet pitkän matkan entisistä ajoista, jolloin vanhempia ja vanhemmuutta kunnioitettiin ja arvostettiin.

Helsinki Mission mukaan yksinäisyys koskettaa noin 300 000 yli 65-vuotiasta suomalaista. Ja määrä kasvaa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Kyse ei ole vain yksinäisen ihmisen kärsimyksestä, vaan merkittävästä taloudellisesta kysymyksestä. Yksinäisyys altistaa usein muun muassa sairauksille. Ja se taas vaatii yhteiskunnalta paljon sosiaali- ja terveyspalveluita.

Kuinka moni meistä voi kertoa pitävänsä lähimmäisistään oikeasti huolta? Kuinka monet meistä käyvät tapaamassa vanhempiaan tai isovanhempiaan ja erityisesti silloin, kun emme odota heiltä mitään takaisin?

Nopeasti muuttuvassa ja alati kehittyvässä yhteiskunnassa paineemme kasvavat ja meistä tulee suorittajia.

Meidän on oltava yhtä aikaa paikassa a ja b sekä suoritettava tämä ja tuo deadline. Aikamme eikä energiamme riitä enää oman elämämme ulkopuolelle – läheisillemme.  Emme voi pysäyttää kehitystä, mutta voimme vaikuttaa omiin asenteisiimme ja valintoihimme. Olenko ajatuksissani minä sekä minun hyvinvointini vai me ja meidän hyvinvointimme? Antamalla voimme myös itse saada paljon.

Jotta emme menettäisi arvopohjaamme ja toisista välittämistä, meidän pitää huolehtia siitä, että ajatuksemme siirtyvät eteenpäin lapsillemme ja taas heidän lapsilleen. Jokainen ikäkausi ottaa edellisen sukupolven arvoista jotain ja muokkaa ne omikseen. Mutta jos kadotamme perusarvot, unohdamme samalla kulttuurimme, perimämme ja historiamme.

Läheiset ovat meille kaikille voimavara, jota ei sovi jättää käyttämättä. Kun emme vain kadottaisi sitä rikkautta meistä, jota olemme ennen osanneet vaalia.

Yhteiskunnan tehtävä on pitää huolta heikoimmista. Yksinäinen ihminen voi usein tuntea olevansa heikko ilman turvaverkkoa. Siksi meidän tulee turvata hyvät ja toimivat palvelut, mutta se ei poista sitä tärkeintä: läheisen ihmisen tuomaa turvaa ja onnea. Maailma on paljon parempi paikka, jos meistä kaikki toimivat edes vähän enemmän toistensa hyväksi, ihan joka päivä. Soita siis äidillesi tai isoisälle, tädille tai serkulle. Naapurille. Se varmasti tuo hyvän mielen teille molemmille.

Uutiset

Opintotukeen kannustavuutta leikkausten sijaan!

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ei purematta niele opintotuen rajoittamista toisen korkeakoulututkinnon osalta. Säästötarpeiden saavuttamiseksi nuorisojärjestö ehdottaa opintotuen muuttamista siten, että tukea maksettaisiin suoritettujen opintopisteiden perusteella.

 

Käytännössä eduskunnan hyväksymä uudistus opintotuen myöntämisen rajoittamisesta koskee yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavaa toista tutkintoa. Rajoituksen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2015. ”Päätöksessä ei oteta huomioon työelämän sirpaloitumista ja uudelleenkoulutuksen kasvavaa tarvetta”, KD Nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen harmittelee.

 

KD Nuoret ei näe opintotuen rajauksella saavutettavan todellista taloudellista hyötyä, koska 10,5 miljoonan euron säästöjen sijaan muutoksesta todennäköisesti aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia opiskelijoiden valmistumisen viivästyessä. Sen vuoksi nuorisojärjestö esittää, että hallitus kehittäisi opintotukijärjestelmää kannustavammaksi ja joustavammaksi palkitsemalla suoritetuista opintopisteistä.

 

Byrokratia vähentyisi ja jokainen voisi opiskella omaan tahtiin”, KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Jyri Soria kuvaa. ”Työnteko olisi mahdollista opiskelujen ohessa, ja myös perheellisten opiskelijoiden asema helpottuisi. Toisen korkeakoulututkinnon suorittajilla tuki opintopistettä kohden voisi olla jonkin verran matalampi.

 

KD Nuorten tavoitteena on myös, että korkeakoulujen välinen yhteistyö paranee merkittävästi. ”Alan tai koulun vaihtaminen on tehtävä helpommaksi opiskelijalle. Opintopisteiden sisältöä on yhdenmukaistettava, jotta opintopolullaan suuntaa muuttanut opiskelija saa tarvittaessa hyväksilukuja, eikä joudu aloittamaan kaikkea alusta saakka”, Ronkainen haastaa.

 

Nuorisojärjestö toivoo muiltakin järjestöiltä rakentavia ratkaisuja puskista huutelun sijaan. ”Opintopisteiden suorittamista painottava malli kannustaisi tehokkaaseen opiskeluun, mahdollistaisi joustavat ratkaisut opiskelun, työn ja mahdollisen perheen kesken, sekä keventäisi myös Kelan kustannuksia.” Soria perustelee nuorisojärjestön ratkaisumallia.

 

Lisätiedot:

remo ronkainenRemo Ronkainen
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 50 595 8819
remo.ronkainen@kdnuoret.fi

 

 

 

JyriJyri Soria
KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja
+358 45 631 2362
jyri.soria@kdnuoret.fi

Uutiset

Kannanotto: Koulutus vaalien keskiöön

Poliittiset ja sitoutumattomat opiskelijajärjestöt: Koulutus vaalien keskiöön

Kannanotto. Julkaistu: 03.03.2015 klo 08:12

Kannanotto 3.3.2015

Vapaa julkaistavaksi

Poliittiset ja sitoutumattomat opiskelijajärjestöt vaativat eduskuntavaaliehdokkaita ottamaan kantaa koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. Järjestöjen mukaan koulutuksen on mahduttava mukaan vaalikeskusteluun.

“Koulutus on tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava yksittäinen tekijä. Talouden ollessa huonossa jamassa uutta kasvua syntyy juuri koulutuksen, osaamisen ja laadukkaan tutkimuksen kautta. Tulevaisuuden kasvulähteistä leikkaaminen on lopetettava”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat linjaavat.

Tutkimusten mukaan tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän myös korkeasti koulutettua väkeä työelämän tarpeiden muuttuessa. Opiskelijajärjestöt korostavat myös, että koulutuspolitiikka on aina sosiaalipolitiikkaa: se poikkileikkaa koko yhteiskuntajärjestelmäämme luoden hyvinvointia. Investointi koulutukseen on aina investointi hyvinvointiin.

Työmarkkinoiden pirstaloituessa myös mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen on turvattava. Erikoistumisopintojen ja jatkokouluttautumisen kynnystä tulisi madaltaa ja täydennyskoulutusta pitää olla tarjolla yhä paremmin.

Jotta tulevaisuuden päätöksiä osataan tehdä sukupolvien yli, tulee myös nuorten osallistumismahdollisuuksista huolehtia.

“Nuorten osallisuutta pitää lisätä, jotta nuorten ja opiskelijoiden asiat nousevat keskiöön päätöksenteossa. Koulutus luo myös yhteiskunnallista osallistumista ja osallisuutta”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat toteavat.

Kannanotossa on mukana yhteensä kymmenen poliittista ja sitoutumatonta opiskelijajärjestöä: Keskustan Opiskelijaliitto (KOL), Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, Liberala Studerande LSK, Perussuomalaiset Nuoret, Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Vasemmisto-opiskelijat ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO.

Lisätietoja:

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret, puheenjohtaja Remo Ronkainen, 050 595 8819,remo.ronkainen@kdnuoret.fi

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL), puheenjohtaja Hilkka Kemppi, 050 389 7260, hilkka.kemppi@keskustaopiskelijat.fi

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, puheenjohtaja Daniel Lahti, 044 7760 773,daniel.lahti@kokoomusopiskelijat.fi

Liberala Studerande LSK rf – Liberaalit Opiskelijat LSK, puheenjohtaja Christoffer Andersson, 045 355 4341, christoffer.andersson@liberal.fi

Perussuomalaiset Nuoret, puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, 0400 988 960,sebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fi

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK, puheenjohtaja Hanna Huumonen, 045 112 9299,puheenjohtaja@sonk.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, puheenjohtaja Joonas Peltonen, 050 389 1000,joonas.peltonen@samok.fi

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), puheenjohtaja Jari Järvenpää, 044 906 5007,jari.jarvenpaa@syl.fi

Vasemmisto-opiskelijat, puheenjohtaja Pinja Laukkanen, 040 140 2229,puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO, puheenjohtajat Saara Ilvessalo ja Ozan Yanar,puheenjohtajat@vino.fi, 0400 504 089 ja 044 275 8797