Kk. arkisto

marraskuu 2014

Uutiset

Esitys uskonnonopetuksesta eriarvoistaa oppilaat

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt uskonnonopetuksen uudistamista siten, että jatkossa peruskouluissa ja lukioissa muita kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetetaan vasta vähintään 10 oppilaan ryhmäkoolla nykyisen kolmen oppilaan sijaan. Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten mielestä esitys vaarantaa oppilaan oikeuden oman uskonnon opetuksen saamiseen.

Erilaisten vähemmistöjen, kuten muslimien, katolilaisten tai vapaiden suuntien edustajilla on jo nyt monin paikoin haasteellista järjestää omaa uskonnonopetusta kouluissa. Lakiesitys syrjii uskonnollisia vähemmistöjä, koska se kohtelee eri uskontojen ja tunnustuskuntien edustajia täysin eri tavalla”, KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Jyri Soria puuskahtaa.

KD Nuoret ymmärtää valtion talouden säästötarpeen ja on valmis nostamaan osallistujien vähimmäismäärän kaikkien uskontojen ja tunnustuskuntienopetuksen kohdalla viiteen oppilaaseen. Suomen opetusjärjestelmä on kansainvälisesti tunnettu nimenomaan siitä, että se kohtelee eri väestöryhmiä tasavertaisesti. Suomessa on myös esitetty vaatimuksia siirtyä kaikille yhteiseen uskontotietoon, mutta sitä KD Nuoret ei näe hyvänä ratkaisuna.

Uskonnonopetuksessa tulisi ajatella aina lapsen parasta. Yleisen uskontotiedon kohdalla pedagoginen periaate ”tutusta tuntemattomaan” ei toteutuisi. Mielestäni ala- ja yläkoulussa opiskelun tulisi tapahtua pääosin oman uskonnollisen ryhmän parissa. Nuori tarvitsee kuitenkin myös mahdollisuuksia vuoropuheluun eri uskontojen ja tunnustuskuntien edustajien kanssa, joten lukiovaiheessa opetukseen pitäisi lisätä eri ryhmät yhdistäviä tunteja”, ehdottaa KD Nuorten tuleva puheenjohtaja ja uskonnonopettajaksi (TM) keväänä valmistuva Remo Ronkainen.

KD Nuoret korostaa, että uskonnonopetuksen uudistamisessa tulee huomioida positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen, yhdenvertaisuus, taloudelliset realiteetit sekä globaali yhteiskunta, johon koulun tulee oppilaitaan valmistaa.

Lisätiedot:

Remo Ronkainen
KD Nuorten puheenjohtaja (1.1.2015 alkaen)
+358 50 595 8819
remo.ronkainen@kdnuoret.fi

Jyri Soria

KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja
+358 45 631 2362
jyri.soria@kdnuoret.fi

Uutiset

KD Nuorten hallitukseen vahva edustus Varsinais-Suomesta

3 Jorge Soria, Remo Ronkainen, Minna Viitala. Kuva, Linda-Riina Paavilainen(1)

KD Nuorten puheenjohtajisto vuodelle 2015: Jyri Soria (vas.), Remo Ronkainen ja Minna Viitala. (Kuva: Linda-Riina Paavilainen)

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret piti vuosikokouksensa Turussa 25.-26.10. Nuorisojärjestön uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2015-2016 valittiin yksimielisesti Remo Ronkainen (25). Turussa asuva Ronkainen on kotoisin Uudeltamaalta ja valmistuu keväällä Helsingin yliopistosta uskonnonopettajaksi (TM).

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi tutulle paikalleen nousi tänäkin vuonna espanjalaistaustainen Jorge Soria (24) Helsingistä, ja toiseksi varapuheenjohtajaksi nousiMinna Viitala (24). Soria on toiminut kuluvana vuonna Helsingin KD Nuorten puheenjohtajana ja Viitala on luotsannut nuorisopiiriä Keski-Suomessa, mistä hän on juuri muuttanut Tampereelle.

KD Nuorten hallituksessa jatkavat kaksivuotiskauttaan Juha Richter (Oulu), Aki Ruotsala(Pori) ja Santtu Lehtinen (Turku). Uusiksi hallituksen jäseniksi nousivat tiukan äänestyksen jälkeen Markus Metsala (Turku), Veera Köpsi (Raisio), Ester Laato (Espoo), Juho Jääskeläinen (Turku) sekä Linda-Riina Paavilainen (Tampere).

Varajäseniä hallitukseen valittiin tänä vuonna sääntömuutoksen myötä vain puolet hallituksen jäsenten määrästä. Varajäseniksi nousivat Toni Pakarinen (Kouvola), Elsi Ranta (Vihti),Tuomas Salo (Lahti) sekä Teija Muuraiskangas (Oulu).

Blogit Muu Politiikka

Valtion kiva ydin

Vääjäämättä lähestyvät eduskuntavaalit sekä niitä seuraava tukahduttavan taloustilanteen sävyttämä hallituskausi pakottavat puolueet lähitulevaisuudessa selvittämään sekä itselleen, että kansalaisille miten toimitaan tilanteessa, jossa julkistalouden kestävyys natisee liitoksissaan, ja kansan ostovoima on koetuksella.

Peruslähtökohta on se, että hyvinä aikoina kaikilla on kivaa, ja huonoina ei ole niin kivaa. Taloutta ja maailmanpolitiikkaa seuraava kansalainen varmasti aavistaa, että kiva alkaa olla loppu. Varsinkin ne poliitikot, joiden kannatus lepää ”kaiken kivan jakamisessa kaikille”, saattavat joutua vaalilappusten kärkilauseita miettiessään raapimaan päänahkansa kuntoon, jossa ei enää pelkkä Head & Shoulders auta.

Tulevat vuodet paljastavat väistämättä suomalaisten poliitikkojen näkemykset julkisen sektorin ja valtion roolista. Keskeistä on erottaa valtion kova ydin kehällisistä tehtävistä.

Valtion välttämättömät tehtävät ovat turvallisuuden sekä oikeusvaltioperiaatteen (rule of law) takaaminen. Turvallisuuteen kuuluu sekä sisäinen- että ulkoinen turvallisuus; toimivat ja riittävät poliisivoimat, yleinen kriisivalmius sekä uskottava kyky puolustaa koko maan sotilaallista koskemattomuutta. Oikeusvaltio nojaa toimivaan oikeusjärjestelmään; rikokset pitää kirjaamisen lisäksi myös tutkia ja viedä oikeuden eteen, jotta kansalaiset voivat luottaa lain voimaan.

Monessa kotitaloudessa mietitään jo nyt mihin on varaa ja mihin taas ei. Sama on edessä seuraavalla hallituksella.

Tikkari on tietenkin kivempi kuin tuomarin nuija, ja pomppulinna hauskempi kuin Hornet, mutta kun asiaa oikein ajattelee, on myös aika kivaa saada varas vastuuseen rötöksistään, ja aika hauskaa nähdä Hornet ’vieraan vallan valtiollista lentoalusta’ tunnistamassa.