Kk. arkisto

lokakuu 2014

Blogit Muu

Kuinka tukea nykylasta, kun resurssit eivät riitä?

Näen ympärilläni liian paljon lapsia ja nuoria, jotka ovat täysin hakoteillä. Kakola- sarjan meneillään olevat uusinnat eivät helpota oloa. Miksi meidän lapset ja nuoret voivat niin pahoin? Juuri koulumaailmaan takaisin astuneena – pulpetin toiselle puolelle – karu todellisuus monen perheen ja lapsen kohdalla paljastuu. Mistä nämä lapset saavat voimaa joka päivä tulla ylipäätään kouluun? Huomaan ahdistuvani, kun yritän ajatuksissani edes hieman asettua turvattomuutta kokevan lapsen tilalle.

Onko vanhemmuus hukassa? Eikö pahoinvointi lisääntynytkin 1990-luvun laman tuotteena? Entä olisiko asiat paremmin, jos vain olisi rahaa satsata lapsiin ja nuoriin? Uusi lama on vienyt mahdollisuudet. Tekisi mieli vain tyytyä edellä mainittuihin syihin ja todeta, että emme vain pysty pysäyttämään kehitystä. Olisiko kuitenkin jotain, mitä voisimme tehdä? Kun ei ole rahaa, on syytä miettiä, miten voimme näillä resursseilla ja henkilöillä tehdä asioita paremmin.

Jospa uskaltaisimme katsoa vanhemmuus- ja lamapuheiden taakse. Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta esitti eräässä seminaarissa elokuussa 2013, miten kehitys pahoinvointiin on alkanut jo paljon 90-luvun lamaa aiemmin (1). Maailma on muuttunut vähitellen siten, että se on nykylapsille ja –nuorille huomattavasti haastavampi ja vaikeampi kohdata kuin vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten. Lapsi kohtaa väkisinkin liian aikaisin sellaisia asioita, joita hän ei pysty vielä ymmärtämään ja prosessoimaan. Näissä lapsen kriiseissä vanhemmat, kasvattajat ja instituutiot eivät osaa useinkaan tarpeeksi antaa oikeanlaista tukea, mikä taas ei johdu siitä, etteikö olisi hyvää tahtoa. Ollaan kuitenkin siirrytty siihen, ettei ole yhteistä tahtoa, vastuuta ja ymmärrystä.

Monessa kohdin on myös jääty yhteiskunnan rakenteiden ja erilaisten instituutioiden traditioiden vangiksi. Monet instituutiot, kuten peruskoulu, ovat jääneet rakenteissaan 70-luvulle, jolloin ne eivät vastaa muuttuvan maailman haasteita. Vaikka peruskoulussakin on pyritty yhtenäistämään kahden eri asteen välistä vaihdosta siten, että nykyään puhutaan vain kouluista, ei asteista, oppilaiden vaikein nivelvaihe on edelleen siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle. Tämä nivelvaihe sijoittuu juuri siihen ikään, kun nykylapsen murrosikä on alkamassa – tai jopa kriittisimmillään (2)! Niinpä tämä suuri muutos tapahtuu juuri silloin, kun lapsen omassa elämässä tapahtuu muutenkin isoja muutoksia. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten rakenteet eivät vastaa todellisuuden haasteisiin.

Mielestäni olisi syytä pohtia koululaitoksen uudistamisen seurauksia. Jos koululaitos saataisiin vastaamaan nykyaikaa, on vielä haasteena, miten lasten ja nuorten kasvua voitaisiin tukea kokonaisvaltaisemmin. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan muokkaamisesta voitaisiin saada suuria tuloksia lasten hyvinvointiin liittyen. Ensinnäkin, osassa Suomen kunnista on jo siirrytty toimialajakoisesta hallinnosta elämänkaariajatteluun, jossa palveluja suunnitellaan ihmisen ikäkausien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi kotikaupungissani Hämeenlinnassa (3.) lasten ja nuorten asiat kuuluvat yhden asiakkuuskokonaisuuden alle, jolloin kaikki mahdolliset lapsia ja nuoria koskevat asiat kuuluu yhteiseen asiakasrekisteriin. Näin voidaan hoitaa lapsen asioita paljon kokonaisvaltaisemmin ollen perillä kaikista tukitoimista, joita perhe tai lapsi mahdollisesti saa.

Toiseksi, tukea voitaisiin kohdistaa paljon enemmän ennaltaehkäisevään, vanhempien kasvatustehtävää tukevaan, toimintaan, kuten perhetyöhön, kodinhoitoapuun ja nuorisotyöhön. Tämä olisi investointi, jonka tuotto tulee vastaan 2-5 vuoden päästä. Hyvä esimerkki on Imatran kaupunki, jossa tehtiin vuonna 2008 päätös palkata kuusi perhetyöntekijää, jotka vierailevat perheissä hyvin ennaltaehkäisevästi ilman minkäänlaista diagnoosia. Yksinkertainen, ennaltaehkäisevä työ on tuottanut nopeasti tulosta. Häiriösuuntautuneiden palvelujen menot vähenivät heti, ja vuonna 2012 lastensuojelun laitospalvelumenot olivat jo yli 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on myös saatu kääntymään laskuun. Tärkeää oli se, ettei ollut kyse hankkeesta tai projektista, vaan pysyvästä muutoksesta (4).

Mitä siis tarvitsemme? Ajatusten ja puheiden muutosta syyttelystä ratkaisuehdotuksien pohtimiseen; rohkeutta suunnitella rakenneuudistuksia; uskallusta esittää näitä uudistuksia kollegoille; vastuunottoa uudistusten tullessa, sekä jo nyt: lisääntyvää huolenpitoa ympärillämme olevista perheistä, lapsista ja nuorista.

Emilia Raittila 
Hämeen KD Nuorten puheenjohtaja
KD Nuorten hallituksen jäsen
emilia.raittila@kdnuoret.fi

Viitteet:

(1) Matti Rimpelän esitelmä oppilashuoltoseminaarissa 23.8.2013 Valkeakoskella
(2) Muun muassa Pulkkinen puhuu siitä, miten murrosikä sijoittuu ikävuosissa nykyään hieman aikaisempaan vaiheeseen, alkaen ikävuosina 7-12. Teoksessa Pulkkinen L. Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2002.
(3) Hämeenlinnan kaupungin Internet-sivut: www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous
(4) Imatran kaupunki palkittiin Kunnallinen lastensuojeluteko- palkinnolla 21.3.2013.http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/03/Sivut/last…

Uutiset

Poliittisten nuorisojärjestöjen tukipolitiikka aikansa elänyttä!

KD Nuorten hallituksen kannanotto 30.10.2014:

Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten mielestä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen nykyinen tukipolitiikka on tullut tiensä päähän. Veikkausvoittovaroista jaettavat avustukset ovat jo pitkään olleet kritiikin kohteena, koska läpinäkyvyys ja reiluus puuttuvat. Myös KD Nuoret on vaatinut avustusjärjestelmän uudistamista.

Kristillisdemokraattiset nuoret, Perussuomalaiset nuoret ja Vihreät nuoret ja opiskelijat ovat kaikilla mittareilla mitattuna avustuspäätösten häviäjiä suhteessa muihin. Tämä asia on yhdistänyt kaikkia meitä kolmea toimimaan avoimemman ja oikeudenmukaisemman tukijärjestelmän puolesta”, KD Nuorten pääsihteeri Milka Taivassalo taustoittaa.

Perussuomalaiset nuoret jätti oikaisupyynnön viimeisimmästä tukirahapäätöksestä, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö hylkäsi sen. Perustelussa viitattiin järjestön näkemysten olevan ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Perustelu ontuu, koska nuorisolain yhtenä arvona ovat myös terveet elämäntavat. Tällä argumentilla voisi yhtä lailla olla tukirahoihin merkittävä vaikutus suuntaan tai toiseen, riippuen järjestöjen terveys- ja hyvinvointipolitiikan näkymisestä käytännön toiminnassa.

Poliittisten nuorisojärjestöjen rooli on nuorten rohkaiseminen kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että tukijärjestelmä kannustaa nuoria toimimaan aktivoivin kriteerein. Poliittisille nuorisojärjestöille tulee taata jatkossakin toiminnallinen riippumattomuus puolueestaan, jolloin tukiraha ei voi nojata puolueen kansanedustajien määrään”, puheenjohtaja Mikko Kiuttu selventää.

KD Nuoret vaatii, että nykyistä tukimallia selkeytetään, ja päätökset perustellaan avoimesti tukien saajille. Yhtenä kriteerinä olevaa nuorisojärjestöjen ”toiminnan vaikuttavuutta” voitaisi mitata jatkossa myös neljän vuoden jaksoissa nuorten eduskuntavaaliehdokkaiden määrällä suhteessa puolueen ehdokkaisiin, sekä heidän saamallaan äänimäärällä.
Lisätiedot:

Milka Taivassalo
KD Nuorten pääsihteeri
+358 45 137 6021
milka.taivassalo@kdnuoret.fi

Mikko Kiuttu
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 41 434 4921
mikko.kiuttu@kdnuoret.fi

Uutiset

Terrorismin uhkaan järeät keinot käyttöön!

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret vaatii toimenpiteitä terrorismin uhkaan. KD Nuorten vuosikokous hyväksyi aiheesta julkilausuman sunnuntaina 26.10.2014.

Terrorismin uhkat ovat selvästi kasvaneet viimeisen vuoden aikana. Suojelupoliisin tiedossa on yli 40 Syyrian ja Irakin sota-alueelle lähtenyttä tai siellä käynyttä terroristijärjestö ISIS:in taistelijaa.

KD Nuorten mielestä sotatoimialueella taisteluihin todistettavasti osallistuneet jihadistit ovat palatessaan Suomen turvallisuudelle potentiaalinen uhka. Tähän on oltava valmis vastaamaan järeinkin keinoin, kuten Suomen kansalaisuuden poisottamisella kaksoiskansalaistapauksissa, ja ääritilanteissa maahantulokielloin. Myös terrorismin rahoittamiseen on saatava tiukemmat rangaistukset.

”On hyvä, että sisäministeriössä on tiedostettu nopeasti muuttunut tilanne ja tiukentavia lakimuutoksia muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisen kriminalisoimisesta valmistellaan. Nuorten radikalisoitumista suomalaisjihadistiksi tulee ennaltaehkäistä pyrkimällä estämään propagandistisen viha-aineiston levittämisen muun muassa Internetissä”, KD Nuorten väistyvä puheenjohtaja Mikko Kiuttu toteaa.
Lisätiedot:

Mikko Kiuttu
KD Nuorten puheenjohtaja
+358 41 434 4921
mikko.kiuttu@kdnuoret.fi

Uutiset

Remo Ronkaisesta KD Nuorten uusi puheenjohtaja

Remo2Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kaksivuotiskaudelle Remo Ronkaisen (25). Ronkainen (teol. kand.) valittiin myös tällä viikolla KD:n Helsingin piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Ronkainen on toiminut aktiivisesti KD Nuorten hallituksessa viime vuoden aikana. Lisäksi hän on ollut aiemmin ehdokkaana kunnallisvaaleissa vuonna 2012.

Olen todella kiitollinen tästä luottamuksen osoituksesta. Puheenjohtajan rooli kasvavassa järjestössä on iso vastuu, johon aion vastata kaikilla voimillani. Siihen tarvitaan kaikkia toimimaan omilla vahvuuksillaan.” Ronkainen linjaa.

Teologian maisteriksi ja opettajaksi ensi keväänä valmistuva Ronkainen on kotoisin Uudeltamaalta ja asuu tällä hetkellä vaimonsa kanssa Turussa.

Vuosikokous valitsi tulevalle yksivuotiskaudelle ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi helsinkiläisen taloustieteen maisterin Jorge Sorian (24). Espanjalaistaustainen Soria on toiminut KD Nuorten hallituksessa näkyvässä roolissa viimeiset 3 vuotta, josta viimeisimpänä vuonna järjestön 1. varapuheenjohtajana. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin tamperelainen teologi Minna Viitala (24).

KD Nuorten Turussa pidettävä vuosikokous jatkuu vielä sunnuntaihin saakka.

 

Lisätiedot:

Mikko Kiuttu
puheenjohtaja, KD Nuoret
+358 41 434 4921
mikko.kiuttu@kdnuoret.fi

Remo Ronkainen
+358 50 595 8819
remo.ronkainen@kdnuoret.fi