Kk. arkisto

huhtikuu 2014

Blogit Muu

Lehtinen: Kristillisdemokratian historia ja tulevaisuus on Euroopassa

Kristillisdemokraatit ovat lähteneet eurovaaleihin harvinaisen kovalla listalla. Kehitys on mielestäni äärimmäisen toivottua, sillä parlamentin painoarvoa EU:n päätöksenteossa on lisätty. Historiallisesti katsottuna eurooppalainen kristillisdemokratia on ollut olennainen tekijä eurooppalaisessa yhdentymiskehityksessä ja nimenomaan kansavallan ajatuksen kuulumisesta myös tähän kehitykseen.

Kristilliseltä arvopohjalta ponnistaville Euroopan yhdentymistä ajaville valtiomiehille tärkeää on ollut nimenomaan vakaumuksellinen usko parlamentti-instituution tärkeyteen. Toisen maailmansodan kokemusten jälkeen eurooppalaiset kansallisvaltiot loivat yhdentymiskehityksen, eivät tehdäkseen valtioitaan tarpeettomaksi, vaan nimenomaan pelastaakseen ne. Valtio nähtiin edelleen tärkeimmäksi yksiköksi, mutta jo tuolloin tarvittiin Euroopan moottoriksi myös yhteistä taloudellista kehitystä, yhteisillä markkinoilla, yhteisillä pelisäännöillä. Tähän kehitykseen liittyvää, osin ylikansallista, päätöksentekoa ei kuitenkaan koettu riittäviksi ilman foorumia, jossa poliittinen valta ja keskustelu kohtaavat. Poliittisen päätöksenteon keskiössä tuli olla ihmisten valitsema elin. Euroopan valtioiden väliseen yhdentymisen tueksi haluttiin tuoda kansanvallan tunnetuin instrumentti, parlamentti. Pohjana tälle ajatukselle toimi kristillisdemokraattisen ideologian kehitys.

Demokraattisessa järjestelmässä valta on ihmisillä. Kristillisdemokratian historiassa tärkeä vaihe oli toisen maailmansodan jälkeinen aika, jolloin myös kristilliset puolueet alkoivat laskeutua kirkkojen johdon alaisuudesta suurten massojen muodostamaan poliittiseen keskusteluun. Demokraattisessa järjestelmässä vaalit tuli voittaa väittelemällä laajalla rintamalla ihmisille läheisistä aiheista. Poliittista valtaa pääsi käyttämään ainoastaan kehittämällä kristillisdemokraattista ideologiaa, joka tarjosi pohjan kysymyksiin joihin ei voinut vastata suoraan kirkon opeilla. Julkinen keskustelu ja ihmisten poliittisiin intohimoihin vastaaminen nähtiin, niin Eurooppaa, kuin kristillisdemokratiaakin kehittävinä tekijöinä. Tähän on perustunut monien eurooppalaisten kristillisdemokraattisten puolueiden vahva kannatus. Kristillisdemokratia onkin ollut alusta asti leimallisesti Euroopan yhtenäisyyttä korostava ajatusmalli, joka on tarjonnut arvoihin perustuvan vahvan ytimen Euroopalle.

Aikakautena, jolloin taloudellinen kehitys Suomessa ja Euroopassa ylipäänsä on entistä epävarmempaa ja yhteiskunnalta vaaditaan vaikeaa sopeutumista innovaatioihin perustuvaan kehitykseen, tarvitaan vakaata arvopohjaa yhä enemmän. Hyvinvointiyhteiskuntamme on murroksessa, joten nyt olisi aika tarjota uusia elinvoimaisia ratkaisuja perinteisen jaottelun ulkopuolelta. Suomalaiseen poliittiseen keskusteluun tarvitaan vahvaa ja juuristaan tietoista kristillisdemokraattista ääntä. Näen, että meidän tulisi olla puolueena rohkeasti läsnä ja aloitekykyinen kaikessa siinä poliittisen keskustelun monimuotoisuudessa mitä yhteiskuntamme pitää sisällään, perhepolitiikasta aina turvallisuuspolitiikkaan asti. EU-politiikka on se politiikan haara, jossa voimme kehittää edelleen yhä kattavampaa kristillisdemokraattista ideologiaa. Perustamme olkoon edelleen vankkumaton käsitys ihmisen arvokkuudesta, kristillinen opetus solidaarisuudesta yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevia kohtaan ja yhteiskunnan pienimmän, mutta tärkeän yksikön perheen vaaliminen. Kristillisdemokratia tarjoaa vahvan alustan ponnistaa toimivan eurooppalaisen poliittisen kehyksen luomiseen. Tartutaan siihen!

 

Santtu Lehtinen
poliittisen historian opiskelija
KD Nuorten hallituksen jäsen

santtu.lehtinen@kdnuoret.fi

Blogit Muu

Richter: Keskustaoikeistoko ei huolehdi vähävaraisista?

Usein poliittisessa keskustelussa luodaan kuvaa ankarasta oikeistosta, joka alasajaa heikommassa asemassa olevien etuudet. Mutta onko tämä koko totuus?

Saksa koostuu 16 osavaltioista. Osavaltioiden tilanteita vertailtaessa on todettu, että keskustaoikeiston ollessa osavaltion hallituksessa ihmisillä menee paremmin muihin hallitusvaihtoehtoihin verrattuna. Muun muassa työttömyys on osavaltioissa silloin pääsääntöisesti matalampi, samoin kuin valtionvelka.

Suomessa on otettu käyttöön nuorisotakuu. Tavoite on kannatettava ja päällisin puolin katsottuna takuu tuntuu oikealta. Kouluttautuminen on tosiankin tärkeää. Mutta onko takuu oikea lääke yhteiskuntamme nykyoireisiin? Vastaus on helppo löytää: nuorisotakuu ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa. Siihen käytetyt resurssit voisi myös sijoittaa Suomen kilpailukyvyn parantamiseen, esimerkiksi investoimalla suoraan koulutukseen.

Suomen työttömyysaste lähestyy 10 prosenttia. Ehkä tärkein kysymys onkin, miten luoda uusia työpaikkoja. Millä lääkkeellä uusien työpaikkojen luominen onnistuisi parhaiten? Yrittäjyys on Suomen kilpailukyvyn säilyttämisessä keskeisessä asemassa. Ainoastaan uusia ideoita kehittämällä voidaan luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Juuri kilpailukyvyn suhteen näen nuorisotakuun ongelmallisena. Ainakin osa nuorista tulkitsee viestin nuorisotakuusta seuraavasti: ”Minun ei tarvitse tehdä mitään löytääkseni töitä, sillä valtio huolehtii minusta”. Kannustaako tällainen nuoria ottamaan vastuuta omasta elämästään? Kannustaako takuu yrittäjyyteen ja aloitteellisuuteen, joita tarvitsemme kipeästi työpaikkojen luomiseen yhteiskunnassamme?

Hyvillä ongelmanratkaisijoilla ja ideanikkareilla on nyt kysyntää. Ehtymätöntä rahasampoa ei ole kenelläkään, mutta uskottavalla ja lujalla talouspolitiikalla voi edelleenkin saada hoidettavakseen kokonaisia valtakuntia. Eikä tämän tarinan paha todellakaan ole keskustaoikeisto.

 

Juha Richter
lääkäri
sosiaali- ja terveysasioista vastaava KD Nuorten hallituksen jäsen
KD:n eurovaaliehdokas 2014
juha.richter@kdnuoret.fi

Blogit Muu

Vepsäläinen: Tarjoat myymälävarkaalle opiskelijalounaan joka viikko

Iltasanomien mukaan myymälävarkaudet aiheuttavat kaupoille yli 500 miljoonan euron tappiot ja lisäksi torjunta- ja suojauskuluja noin 50-100 miljoonaa euroa. Jotta emme ylireagoi, pyöristetään luvut alaspäin eli olkoon nuo tappiot tasan 500 miljoonaa ja torjunta- ja suojauskulut 50 miljoonaa. Tällöin yhteenlasketuiksi kuluiksi tulee 550 miljoonaa euroa.

550 miljoonaa euroa. Se on iso luku. Se on enemmän kuin hallituksen kaavailemat leikkaukset lapsilisistä tai enemmän kuin Supercellin myynnin tuomat verotulot. Jotta lukuun saadaan jotain mieltä, ryhdytään suhteuttamaan sitä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu 4 374 590 yli 18-vuotiasta ihmistä. Oletetaan, että he käyvät keskimäärin kerran viikossa kaupassa. Tällöin saadaan kaupassakäyntikertoja 227 478 680 eli vähän reilut 227 miljoonaa kertaa. Kun nämä kaupalle varkauksista syntyvät kulut jaetaan per kaupassakäyntikerta, saadaan kuluksi 2,41 euroa eli enemmän kuin mitä opiskelija-aterian hinta esim. Itä-Suomen yliopistolla on 2,35 euroa.

Opiskelija, muista, että käydessäsi kaupassa tarjoat samalla myös myymälävarkaalle samanlaisen opiskelijalounaan, minkä itse syöt.

 

kristianKristian Vepsäläinen
opiskelija- ja koulutuspolitiikasta vastaava
KD Nuorten hallituksen varajäsen